- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1663-1664

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1663

Makiapinat- Makki

1661

Kattamaki.

pitempi. M. elää Madagaskarin ja läheisten
saarien metsissä; syö hedelmiä, mutta myös joskus
hyönteisiä ja lintujakin. Liikkuu hyvin
ketterästi puissa ja tekee
pitkiä ilmahyppyjä. Ei
ole yöeliiin kuten muut
puoliapinat. On yleensä
rauhallinen ja
hyväluou-toinen; helposti
kesytetty. M u s t a-m. (L.
macaco) on n. 45 cm
pitkä, musta (naaras
ruosteenruskea), posket,
häntä ja jalat valkeat,
po kkeustapauksessa
samanväriset kuin muu
ruumis. Katta-m. (L.
calta) on edellistä pienempi, harmaa tai
ruosteenpunainen; kuono ja silmänympärys mustat;
vatsapuoli, naama ja korvat valkeat; häntä
mus-tan- ja valkeankirjava. Molemmat sukupuolet
samanlaiset. P. B.

Makiapinat (Lemuridoe) ovat Madagaskarilla,
Etelä-Afrikassa, Itä-Intiassa ja Etelä-Kiinassa
eläviä puoliapinoita, 11 sukua ja lähes 50 lajia.
M. ovat parvittain puissa eläviä apinoita, jotka
yöllä pyytävät lintuja, linnunpoikia ja munia,
hyönteisiä ja hedelmiä, mutta päivisin istuvat
puiden varjoisimmissa paikoissa usein hyvin
omituisissa asennoissa. M :hin kuuluvat i n d r i
(Lichanotus), mäki (Lemur), lori (Stenops),
korvamaki (Otolicnus) y. m. P. B.

Makimono, reunakoristeen tavoin avautuva
japanilainen kuvakääry.

Makkabealaiset, juut. hallitsijasuku,
Hasmo-niin. luultavasti suvun kantaisän, mukaan
tunnetut myöskin nimellä hasmonilaiset (ks. J u u t
a-laiset, palsta 1548). Nimi (< hepr. makkäbä
= vasara) on siirtynyt Juudas Makkabista (ks. t.)
koko suvulle ja sen puoluelaisille. M. vapauttivat
kansansa syyrialaisikeestä ja perustivat
kansallisen juutalaisvaltion, joka pysyi pystyssä
satakunnan vuotta. Tämän vapautussodan aloitti pappi
Mattathias (k. 166 e. Kr.), kotoisin Modein
nimisestä Juudan kaupungista, ja sitä jatkoivat
sankarillisesti hänen viisi poikaansa, joista
kuuluisin on mainittu Juudas Makkab (166-160), iältään
kolmas järjestyksessä. Eleasar kaatui (162)
taistelussa syyrialaisia vastaan ja pari vuotta
myöhemmin kuoli Johannes. Nuorin veli Jonathan
(160-143) osoitti myös suurta urhoollisuutta ja
valtiotaitoa ja sai (152) ylimmäisen papin arvon,
mutta joutui lopulta vangiksi ja mestattiin. Johto
siirtyi nyt Simonille (142-135), järjestyksessä
toiselle veljelle, joka (141) valloitti syyrialaisten
viimeisen turvapaikan, Akra nimisen Jerusalemin
linnoituksen. Hän on hasmonilaisen
hallitsija-suvun varsinainen perustaja ja ensimäinen, jonka
hallitusvuosien mukaan aikaa laskettiin, ja joka
lyötätti omaa rahaa. Hänen pojallaan Johannes
Hyrkanus I:llä (135-104) oli pysyväinen
palkkasoturijoukko, jolla valloitti m. m. Samarian ja
Idumean. Kreik. kulttuuria suosiva Aristobulos
(104-103), edellisen poika, otti itselleen kuninkaan
arvon, mutta hänen veljensä Aleksanteri
Johanneksen (103-76) ja tämän puolison Salome
Aleksandran (76-67) aikana syttyi fariseusten ja
saddukeusten välinen riita ja lisäksi puhkesi
veljessota Aleksanterin poikien Aristobulos II; n ja

Hyrkanus II :n välillä. Roomalaiset sekaantuivat
juutalaisten asioihin ja heidän suosikkinsa
Herodes (ks. t.) teki (37) lopun hasmonilaisten
vallasta. [Wellhausen, „Israel. u. jtid. Geschichte";
Sehilrer, „Geschiehte des jüd. Volkes im. Zeitalter
Jesu Christi".] A. F. P-o.

Makkabealaiskirjeet, neljä V:n T:n
apokryfi-kirjaa, joista kuitenkin latinalaiseen (Vulgataan)
ja Lutherin käännökseen on otettu vain kaksi
ensimäistä. l:nen kirja käsittelee
makkabea-laishistoriaa Antiokhos Epiphaneesta alkaen
Simon Makkabealaisen pojan Johanneksen
hallitukseen asti (175-135). Se on säilynyt meille
kreikan-, latinan- ja syyriankielisenä; vanhin on
kreik. teksti, mutta sekin on ehkä käännös
tuntemattomasta joko hepr. tai aramealaisesta
alkutekstistä. Se on kirjoitettu todennäköisesti kohta
sen kertomain tapausten jälkeen ja sillä on
sangen suuri historiallinen ja uskonnonhistoriallinen
arvo. Esitys on selvää, sujuvaa ja
yleiskatsauk-sellista, muistuttaen hellenististä kirjoitustapaa;
suorasanaiseen kertomukseen on sinne tänne
siroteltu myös valitus-, ylistys- ja kiitoslauluja.
Tekijä on innokas makkabealaissuvun ja
juutalaisen lakihurskauden kannattaja. — 2:nen
kirja kertoo osittain samoista tapauksista kuin
l:nenkin (vv. 175-161) ja sen luvut 4,-15M ovat
l:sen kirjan lukujen 1-7 kanssa rinnakkaisia. Se
on kirjoitettu alkuaan kreikaksi, mutta on
säilynyt myös latinan- ja syyriankielisenä. Sen
aine-histo on otettu Iason Kyreneläisen kadonneesta
teoksesta ja sisältää — vastoin l:stä kirjaa —
m. m. suuren joukon ihmekertomuksia. Kirjan
historiallinen arvo on vähäinen, mutta
uskonnon-historiallinen paljoa suurempi. Sen tekijä on
saanut kreik. retorisen koulutuksen ja kirjoittaa
hauskasti ja viehättävästi, mutta hänen
esityksensä juut. juhlista ja Jerusalemin temppelistä
ja koko hänen perusajatuksensa (esim. kosto-oppi,
noituuden kielto) osoittavat, että hän on varmaan
ollut juutalainen. Hän näyttää kirjoittaneen
ennen v. 70 j. Kr., luultavasti Palestiinassa. —
Samoihin aikoihin, mutta Egyptissä on syntynyt
myös 3:s kirja, joka kertoo Egyptin
juutalaisten vainoista ja vapahduksesta v:n 217 jälkeen
(jolloin Ptolemaus IV Rafian luona voitti
Antiokhos Suuren). Se on luonteeltaan apologeettinen,
sisältää legendoja, teroittaa Jerusalemin temppelin
pyhyyttä ja asettuu yleensä juut. lain kannalle.
Alkuteksti on kreikkalainen, syyrialainen
myöhempi. -— Vähän aikaisemmin näyttää syntyneen
4:s kirja, joka on säilynyt vain eräissä kreik.
raåmatun käsikirjoituksissa. Se mainitaan usein
Josephuksen teosten joukossa („järjen vallasta")
ja sen tarkoituksena on 2;sen kirj fin bj,-741
legendan nojalla koettaa puhetaidollisesti yhdistää
stoalaista siveyttä moosekselaiseen
lakihurskau-teen. vrt. myös Apokryfiset kirjat.

A. F. P-o.

Makkaramyrkytys ks. Lihamyrkytys.

Makkararetki on historiassa nimenä sillä
retkellä, minkä Sigismundin suomalaiset
kannattajat Arvi Stålarm n johdolla heinäk. 25-28 p.
1598 tekivät Uplantiin; saatuansa tiedon, että
Si-gismundia ei ollut kuulunut ja että Uplannin
talonpojat olivat tulossa heitä vastaan, he kiireesti
palasivat kotia. Toinen tiedonanto kertoo
uplan-tilaisten retkeä mainitun m:ksi. K. G.

Makki on joko asuinrakennuksen yhteyteen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0894.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free