Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maksavaltimo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
166!)
Maksavaltimo—Maksim Grek
1670
tyvät joko ulkoapäin tulleiden väkivaltaisuuksien
aiheuttamina tai suolistossa olleiden haavojen ja
märkimisen joutuessa maksaan. Aiheuttavat
kovia kipuja, maksan turpoamista ja kuumetta.
4) Matotauti, jonka aiheuttaa EcUinoeoceus
hepat is, erään heisimadon (rakkulamadon) toukka,
joka usein asettuu maksaan muodostaen sen
sisään suuren nesteellä täytetyn ontelon. Se
aikaansaa pingotusta ja kivun tunnetta maksan
seudussa, hengenahdistusta, sekä puhjetessaan
läheisiin elimiin (suoliin, mahalaukkuun, keuhkoihin
vatsa- ja rintaonteloon) vaikeita lisätauteja. 5)
Maksasirroosi (cirrhosis hepatis) on
maksan sidekudoksen tulelidusperäinen muuttuminen,
josta seuraa että maksa alussa suurenee,
myöhemmin kutistuu; tavataan usein alkoholisteilla
sekä kuppatautisilla. Taudin oireita ovat, paitsi
maksan kutistumista, yleistilan huononeminen,
vesipöliö, keltatauti sekä aliruumiin laskimoiden
ja pernan laajeneminen. 6) M a k s a s y f i 1 i s
esiintyy kahdessa eri muodossa: syfiliittisenä
haavoittumana (gumma) tai maksasirroosia
muistuttavana tulehduksena. Viimemainittu johtaa
maksan kutistumiseen, joka tapahtuu hyvin
epäsäännöllisesti tehden maksan pinnan
suurikyh-myiseksi. 7) Maksasyöpä (carcinoma
hepatis) on tavallisesti muista lähielimistä maksaan
siirtynyt tauti, harvoin se alkaa maksassa
(sappi-käytävissä, sappirakossa). Taudinkuva muistuttaa
muita syöpätauteja. Maksa epätasaisesti
suurentunut. 8) Maksan rasvoittuminen
(he-par adiposum) on liikalihavuuden, alkoholismin,
tuberkuloosin, verenvähyyden sekä muutamain
muiden tautien yhteydessä esiintyvä rasvan
asettuminen maksasoluihin ja siitä johtuva maksan
suurentuminen. 9) A m y 1 o i d i m a k s a on
yleisen amyloidimuodostuksen yhteydessä esiintyvä
maksan sairaloinen muuttuminen ja
suurentuminen. Y. K.
Maksavaltimo ks. Maksa ja Verisuonet.
Maksiimi sanan muodostamiseen on roomal.
filosofi Boethius antanut aihetta käyttämällä
lauselmaa „waxima propositio", s. o. yleisin väittämä
samassa merkityksessä kuin aksiomi sanaa
nykyään käytetään. Keskiajan latinassa
substantiivi maxima samoin merkitsi teoreettista
peruslausetta 1. aksiomia, mutta ranskan kielen
välityksellä f maxime) m. nykyisessä filosofisessa
kielenkäytännössä on joutunut merkitsemään
käytännöllisen toiminnan tai tahdon perusohjetta
eli -sääntöä. Kant erottaa m:n subjektiivisena
tahdon ohjeena objektiivisesti pätevästä
tahdon-ohjeesta 1. imperatiivista (vrt. t.). Z. 0.
Maksimaali (lat. maximus = suurin, korkein),
yhtymissä: suurin, korkein; vastakohta:
minimaali (nen).
Maksimaalityöaika (normaalityöaika),
pisin lain sallima viikoittainen tai päivittäinen
työaika, jota kauemmin täysikasvuinen
miespuolinen työntekijä ei saa tehdä työtä. M:sta
puhuttaessa ei tavallisesti oteta lukuun niitä
lakimääräisiä rajoituksia, joita on olemassa lasten,
nuorten työntekijäin ja naisten työaikaan nähden.—
M : a a on vaadittu sen perusteella, että kovin pitkä
työaika uuvuttaa työntekijän sekä ruumiillisesti
että henkisesti, ja tekee perhe-elämän ja
sivistys-harrastuksiin antautumisen mahdottomaksi.
Työaikaa voidaankin tuotantoa vahingoittamatta
lyhentää määrätyissä rajoissa, sillä kokemus on
osoittanut, että työaikaa jonkun verran ja
vähitellen supistettaessa työn intensiteetti saattaa
nousta siinä määrässä että työntekijät
lyhennettynä työaikana voivat saada aikaan yhtä paljon,
jopa enemmänkin kuin aikaisemmin pitempänä
työaikana. Miten pitkälle tässä kohden saattaa
mennä, riippuu eri ammattialoilla vallitsevista
olosuhteista: teknillisestä prosessista, työläisten
laadusta ja työajan tähänastisesta pituudesta.
Niinpä voidaan työajan lyhentäminen tuotantoa
vahingoittamatta helpoimmin panna toimeen sei
laisilla teollisuusaloilla, joilla etupäässä
käytetään henkisesti kehittyneitä, koulutettuja
työntekijöitä. Sellaisissa liikelaitoksissa, joissa vielä
käytetään alkuperäisiä työtapoja, saattaa työajan
lyhentäminen tapahtua haitatta vain siinä
tapauksessa että samalla otetaan käytäntöön
parempia, työtä säästäviä koneita. Tunnettua
onkin, että työajan lyhennys on usein vienyt
teknillisiin parannuksiin ja työn parempaan
järjestämiseen. — Lakimääräinen m. on tätä nykyä
olemassa seuraavissa maissa: Sveitsissä
11-tuntinen maksimaalityöpäivä teollisuudessa,
Itävallassa samoin 11-tuntinen
maksimaalityöpäivä teollisuudessa, 9-tuntinen hiilikaivoksissa
ja valtionrautateitten työpajoissa, Ranskassa
10-tuntinen maksimaalityöpäivä niissä
teollisuuslaitoksissa, joissa aikuisia miespuolisia työläisiä
on työssä naisten ja nuorten työntekijäin kanssa.
Englannissa on 8-tuntinen
maksimaalityöpäivä hiilikaivoksissa, P o h j o i s-A m e r i i k a n
Yhdysvalloissa on 8-tuntinen maksimaalityöpäivä
säädetty inuutam ssa valtioissa muutamia
ammatteja varten, Uudessa Seelannissa 8
tuntinen maksimaalityöpäivä eli 48-tuntinen
viikoittainen m. S a k s a s s a on 9-tuntinen
maksimaalityöpäivä preussilais-hesseniläisissä
raut;i-tietyöpajoissa, ja liittoneuvostolla on oikeus
rajoittaa työaikaa sellaisissa ammateissa, joissa
ylen pitkä työpäivä voi vahingoittaa
työläisten terveyttä. Suomessa tulisi
eduskunnan 1909 hyväksymän, mutta vielä
vahvistamatta olevan työväensuojeluslain mukaan m.
olemaan 120 tuntia kahdessa viikossa, 10
tuntia päivässä tehdas- ja käsityöliikkeissä, useissa
rakennustöissä, saunoissa ja kylpylaitoksissa.
Tämä lakiehdotus myöntää kuitenkin samaten
kuin ulkomaalaisetkin lait erinäisiä poikkeuksia
yleisestä säännöstä. Useissa maissa on
työväenjärjestöjen onnistunut saada aikaan eräissä
ammateissa tuntuva työajan lyhennys ilman
lainsäädännön apua. Kuitenkin työväenliike pyrkii
lakimääräisestikin rajoittamaan työaikaa; sen
päämääränä on yleinen 8-tuntinen maksimaali
1. n o r m a a 1 i t y ö p ä i v ä. J. F.
Maksimaalityöpäivä ks.
Maksimaalityöaika.
Maksim Grek [-si’m] (..Maximus
kreikkalainen") (n. 1480-1556), kreikkalainen
jumaluusoppinut Venäjällä, oli kotoisin ylhäisestä ja
sivistyneestä kreikkalaisesta perheestä Artasta
(Albaniasta), oleskeli nuoruudessaan Italiassa,
perehtyi siellä renesanssiu sivistyselämään ja omaksui
Savonarolan uskonnolliset ihanteet. Palattuaan
kotia hän rupesi munkiksi ja asettui
Atlios-vuo-ren luostariin, jossa suuren oppinsa vuoksi nautti
erityistä kunnioitusta. Kun Moskovan
suuriruhtinas Vasilij Ivanovits 1515 pyysi luostarista
erästä vanhaa munkkia Moskovaan kääntäjäksi,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
