- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1681-1682

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Malaijilainen rotu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1681

Malaijilainen rotu

1682

sille kiinnitetty sarong. Sivistyneemmillä tulee
lisäksi lyhyet, leveät housut sekä takki. Päähine
vaihteleva; samoin tukkalaitteet. Ihon maalaus
epätasaisesti levinnyt. Hampaiden katkominen
tai hiominen on malaijéille tunnusmerkillistä;
hampaat sitäpaitsi värjätään, tai värjäytyvät
itsestään betelin pureksimisesta, sillä ne eivät «aa
olla valkoiset „kuin koiralla". Koristuksissa
näkee kiinal. ja int. vaikutusta; alkuperäisinä
voidaan pitää afrikkalaisiin vivahtavia kierteisiä
rannerenkaita. — Runsaasti koristellut aseet
ovat syrjäisempien heimojen miesten alituiset
seuralaiset. Kaukoaseita ovat jousi ja Borneon
dajaakeilla y. m. tarkka, salakavala
puhallus-putki; nuolimyrkyt (tsettik, upas y. m.) ovat
voimakkaimpia mitä tunnetaan. Tuliaseet ovat jo
yleisesti käytännössä; kiväärejä ja tykkejä
valmistavat malaijilaiset usein itse, samoin ruutia.—
Keihäs on vähemmän käytännössä. Kansallinen
ja tärkein ase on miekan ja metsästyspuukon
välimuoto, suora, yhdeltä puolen terävä h olo,
man-dau 1. kampilan sekä erinomaisesti valmistettu
ja taidokkaasti koristettu kaksiteräinen kris.
Suo-jelusase on kilpi ja haarniska (ei yleinen). —
Asunnoille on paalurakennusmuoto
ominainen; se antaa turvaa vihollisen äkillisiltä
hyökkäyksiltä. Rakennusryhmät ovat paikoitellen
paalutuksilla suojatut. Rakennuksen asemakaava on
suunnikkaan, harvoin ympyrän muotoinen. Katto
korkea (aina 15 m saakka), jyrkkä, ulottuu
syvään alas. Majat ovat osaksi yhden perheen,
osaksi suuria yhteisasuntoja (dajaakeilla 80 m
pitkiä). Muutamien heimojen nuoret miehet
asuvat erityisissä suurissa, usein seinättömissä
majoissa (baileo, balei), joissa myös säilytetään
vihollisten päitä y. m. voitonmerkkejä. —
Lautta-asuntoja on kaikkialla. Kylät usein laajoja; myös
tavataan yksityisasumuksia.

Maanviljelys on pääelinkeino; sen
tärkein tuote on lännessä riisi, idässä saago.
Maissia viljellään kummallakin alueella.
Juurikasveista käytetään eniten h a t a a 11 i a. Muita
kasvikunnan tuotteita: tupakka Borneolla,
sokeri-ruoko, pisangi, palmut. Eurooppalaisten
vaikutuksen alaisilla seuduilla harjoitetaan
pengervil-jelystä. Karjanhoito ei ole erittäin huomattava;
alkuperäisiä kotieläimiä olivat sika, kana ja
koira. Lihaa käytetään ravintona verraten
harvoin. — Metsästysheimoja on kaikilla saarilla.
Kalastus tärkeä. — Nautintoaineista on
beteli yleinen kaikkialla. Tupakanpoltto
harvinaisempi ; opiumi on kiinalaisten mukana
laajalti levinnyt. Juovuttavain juomien käyttö ei
ole yleinen; monet heimot käyttävät vain vettä
ja kookosmaitoa. — Käsitöissä malaijilaiset
ovat hyvin taitavia. Teräaseet ovat
mestariteoksia; erinomaisia ovat myös usein kullalla
kirjaillut vaski- ja messinkiesineet, kauniisti värjätyt
kehruu- ja kudontateokset, saviastiat. Kauppa on
vaihtokauppaa; sitä käydään mikäli mahdollista
meritse, sillä sisämaiset liikennetiet ovat yleensä
sangen puutteelliset, missä jokia ei voida käyttää.
Merenkulkijoina malaijilaiset ovatkin
verrattomia. Kaikki malaijilaiset alukset olivat, ja ovat
syrjäisemmissä seuduissa vieläkin, merirosvousta
ja orjametsästystä varten varustetut.

Avioliitto solmitaan ostamalla. Jos, kuten
joskus tapahtuu, mies ei vaimostaan suorita
maksua, joutuu hän riippuvaisuuden suhteeseen tästä

ja tämän perheestä. Mon ivaim oi Suutta tavataan
siellä, missä naisia on lukuisasti. Eksogamia
levinnyt; matriarkaatti samoin. Iläämenot
kilpailevat hautajaismenojen kanssa loistavuudessa. —
Naisen aseina ei ole huono; timorilaisista Riedel
kirjoittaa: „mies ei koskaan lyö vaimoaan, mutta
kyllä joskus päinvastoin". Naisen raha-arvo on
tuntuvasti suurempi kuin miehen. Yerirahoja
esim. vapaasta miehestä maksetaan muutamilla
seuduin 80 dollaria, naisesta 150 dollaria.
Harvoin nainen kohoaa heimon ruhtinaaksi. — Jo
ennen eurooppalaisten ja muhamettilaisten tapoja
höllentävää vaikutusta papittaret olivat
siveettömyyden levittäjiä. — Peltotöistä raskaammat
kuuluvat miehelle; kotityöt naiselle. —
Täysi-ikäisyys merkitään paikoitellen ympärileikkauksella,
hampaanhiomisella tai värinaarmutuksella.

Valtion alkuperäinen muoto oli kylä. s. o.
perheliitto (suku, Sumatrassa, itä-malaijeilla
to-fas). Valtiollinen hajanaisuus on ollut
malaijilais-ten suuri heikkous. Perheiden esimiehet, pangulu,
johtavat sukua. Sukua suurempi kokonaisuus on
lara. Suuremmissakin valtioissa suku ja pangulu
alkuaan ovat määrääviä tekijöitä. Hallitsijalla,
ra-däalla 1. sulttaanilla, on usein vain
toimeenpanovalta. Valtio saattaa lähennellä despotiaa tai
anarkiaa. Jälkimäisessä tapauksessa valtion
mahtimiehet (Sulu-saaristossa datto, Atsinissa panglima),
kuvernöörit ja ministerit mielinmäärin
mellastele-vat. Sulttaanin valta on vain nimellinen, ja
turvaton kansa tervehtii eurooppalaisia vapauttajina. —
Intialaisenkin vaikutuksen alueelta puuttuu
enimmäkseen kastijako; hallitsijan luottamusmiehet
ja virkamiehet muodostavat aatelin. Kansan
alapuolella ovat orjat, joiksi tehdään sotavangit ja
rikolliset sekä meriretkillä ryöstetyt: yleensä
orjia kohdellaan kuin perheenjäseniä. — Uusia
valtioita on syntynyt ja yhä syntyy siirtokunnista;
melkein kaikkien heimojen tarut kertovat
esi-isien tulleen asumasijoilleen jostain meren takaa.
— Eri heimot ovat keskenään jyrkästi eristetyt.
Verisiä vainoja on usein, ja alituinen sotatila on
kehittänyt erityisiä sodankäyntisääntöjä.

Pääkallo n metsästys (lioll.
Iioppcnsncl-Icn) on jo ammoisilta ajoilta malaijilaisen elämässä
vaikuttavimpia tekijöitä, vaikka se nyt
muhamettilaisten ja eurooppalaisten alueilta hitaasti on
häviämässä. Jokaisen vapaaseen heimoon
kuuluvan miehen pääpyvteenä on hankkia itselleen
mahdollisimman paljon vihollispäitä. Niitä on
koetettava hankkia kaikkiin juhlallisuuksiin.
Kavalan pääkallonpyytäjän uhriksi joutuvat lapset,
vaimot, miehet. Surmatun pääkallo kaavitaan
puhtaaksi ja koristetaan piirroksilla ja
silauksilla. Pääkallonmetsästyksen juuret on etsittävä
uskonnollisista käsityksistä: vihollisen pääkalloon
vainajan hengille otollisin uhri. — Osaksi
edellämainittuun tapaan liittyen, osaksi itsenäisesti
esiintyy paikoitellen ihmissyönti. —- Yleensä
ma-laijilaisilla on sotaista henkeä, sitä puuttuu vain
kauan rauhoitetuissa oloissa eläneiltä, kuten
jaavalaisilta. Pojan kasvatus tähtää yleensä juuri
sotaisten taipumusten kehittämiseen. — R i k o k.
sen rankaiseminen on heimon ja yhteiskunnan
toimena; oikeuslaitos perustuu perinnäistapoihin.
Omankädenoikeus on laaja, mutta lakkaa niin pian
kuin rikos on joutunut yleisen tuomioistuimen
käsiteltäväksi. — Jumalantuomiot vielä
tavallisia.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0903.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free