Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mania ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
11
Manila-hamppu—Maniok-kasvi
12
lukuunottamatta muutamia kirkkoja.
Muistopatsaita on pystytetty m. m. Magalhäesille.
Filippiinien löytäjälle ja Kaarle IV:lle. — Oppi- ja
sivistyslaitoksia: yliopisto Santo Tomas (per.
1857; 5 tiedekuntaa, yli 2.000 ylioppilasta),
valtion lääketieteellinen oppilaitos, normaalikoulu,
teknillinen koulu, kauppakoulu y. m.; etevä
ilma-ja tähtitieteellinen sekä seismologinen observatori.
Sanomalehtiä ja aikakauskirjoja ilmestyi 34
kappaletta 1908. Useita sairaaloita. — Suuri osa
yllämainituista laitoksista on perustettu
senjäl-keen kuin ameriikkalaiset 1898 ottivat M:n
haltuunsa. Heidän toimestaan M. on myös saanut
sähköraitiotien (m. m. 8 km päässä olevalle Fort
William Mc Kinley-linnoitukselle), taajennetun
rautatieverkon sisämaahan, likaviemäri- ja
vesijohtolaitoksen, kasvitieteellisen puutarhan y. m.
Vielä tärkeämpiä ovat ameriikkalaisten
suorittamat satamarakennukset; satama oli suojaton
monsuunituulilta, suurempien aluksien täytyi et
siä turvaa M:sta 15 km lounaiseen olevasta Cavi
ten satamasta. Nyt on valmistunut kaksi
aallonmurtajaa, satama on ruopattu 9 m syväksi, Pasig
joki osaksi syvennetty 6 m:iin: kaksi suurta
veistämöä on rakennettu. Liikennettä M:ssa ou
muutenkin koetettu edistää; Yhdysvaltain
hallitus koettaa tehdä siitä ameriikkalaisten
tuotteiden tapulipaikan Aasiassa. M:n pääelinkeino
onkin kauppa; vientitavaroista tärkein on
manila-liamppu: sen päämarkkinapaikka on M. V. 1911
Filippiineiltä vietiin 83,4 milj. mk:n arvosta
hamppua, melkein kaikki M:n kautta: muita
vientitavaroita ovat sokeri, kopra ja tupakka.
Koko viennin arvo 1906 oli 123,8 milj. mk. ja
tuonnin 113.4 milj. mk. — M:n
teollisuuslaitoksista mainittakoon tupakka-, juomatavara-,
puuvilla-, vaunu-, huonekalu-, kone- ja
jalkineteh-taat. — M:n kaupunki on samalla itsenäinen
provinssi; hallinnon etunenässä on 5-jäseninen
neuvosto, jäsenet nimitettyjä. Juoksevien asiain
hoito on jaettu 8 departementille.
Historia. M:n perusti Legazpi 1571; sitä
ruvettiin linnoittamaan 1590. Seur. vuosis:n
alkupuoliskolla M. oli kukoistava kauppakaupunki,
johon keskittyi suurin osa Itä-Aasian ja
Euroopan välisestä kaupasta. Vuosis:n lopulla alkoi
rappeutuminen. V. 1762 englantilaiset
valloittivat M:n, joka Pariisin rauhassa seur. v.
kuitenkin luovutettiin Espanjalle takaisin.
Ulkomaisille aluksille M:n satama avattiin osittain
1789, mutta vasta 1837 kauppa tehtiin vapaaksi.
Siitäpitäen alkoi tasainen edistys, jonka
kuitenkin pysähdytti 1890-luvulla puhjennut
kapinaliike. Se ei vielä ollut kukistettu, kun
Yhdysvallat julistivat sodan Espanjaa vastaan;
yhdysvaltalainen sotalaivasto hävitti Caviten lahdessa
espanjalaisen ja maallenousuarmeia piiritti M:n,
joka elok. 1898 antautui. Seur. v.
ameriikkalai-siin tyytymättömät filippiiniläiset tekivät
tuloksettoman hyökkäyksen M:aa vastaan. E. E. K.
Manila-hamppu, useiden banaanikasvien. etup.
Filippiineillä villinä kasvavan Musa ieasiiiis-lajin
putkilojänteistä saadut hamppua muistuttavat
säikeet. M:ua viljellään etenk. Filippiineillä,
huonommalla menestyksellä Intiassa y. m.
tropiikeissa. Kaksivuotisista, n. 4-5 m korkeista ja
14-15 cm paksuista kasveista poistetaan
lehti-lavat, toisiaan peittävien lehtituppien
muodostamat „varret" saavat seisoa paikoillaan jonkun
päivän. Xopeasti kärventämällä hävitetään niistä
päällysketto ja perussolukko, jonka jälkeen
suurilla rautakammoilla irroitetaan putkilo jänteet
1-2,5 m:n pituisina kuituina. M. on keltaista
t. kellanruskeaa, silkinkiiltoista, tavattoman
sitkeää, mutta samalla hyvin kevyttä. Karkei
nimista kuiduista valmistetaan erinomaista
nuoraa ja köyttä, hienommista erilaisia
punontatöitä, kaikkein hienoimmat käytetään naisten
hattuihin, saaleihin v. m. s. — Myös sitkeää
paperia (M a n i 1 a-p a p e r i) valmistetaan m :n
syistä. I. T-s.
Manilius f-nV-J, Gaius, roomal.
kansantribuuni v. 66 e. Kr., esitti lakiehdotuksen, jonka
mukaan Pompeiukselle uskottiin Mithridatesta
vastaan aloitetun sodan johto ja täysi valtuus
käyttää sotajoukkoja ja laivastoa harkintansa
mukaan (Lex de bello Mithridatico 1. Lex
Manilla). Tätä lakia puolusti Cicero puheessaan ,,De
imperio Cn. Pompei" ja vaikutti suuresti sen
hyväksymiseen. E. H-l.
Manilla
i’-J, kuuromykkäinkoulu ja [-kuuro-mykkäinopettajien valmistusseminaari
Tukholman laidassa Djurgårdenin etelärannalla,
perustettu jo 1809. sittemmin suuresti laajennettu.
Manin [-V-], D a n i e 1 e (1804-57), it.
valtiomies, juut. sukuperää; toimi asianajajana
synnyinkaupungissaan Venetsiassa; harrastaen
Lombardian ja Venetsian vapauttamista Itävallan
yhteydestä M. perusti „Società italiana" seuran,
jonka tuli toimia kansan valtiolliseksi
kohottamiseksi; vangittiin tammik. 1848, mutta pääsi
jo maalisk. vapaaksi ja esiintyi senjälkeen
Venetsiassa puhjenneen kapinan johtajana. Kun
Venetsia 23 p. maalisk. oli julistettu tasavallaksi,
tuli M. väliaikaisen hallituksen esimieheksi;
valittiin elok. 1848 diktaattoriksi ja v:n 1849
alussa tasavallan presidentiksi. M. puolusti
Venetsiaa suurella taidolla itävaltalaisia vastaan,
mutta 24 p. elok. 1849 kaupungin täytyi
antautua ja M:n lähteä maanpakoon. Tämän jälkeen
hän eli Pariisissa, missä toimi Italian yhteyden
aikaansaamiseksi Sardinian kuninkaan johdolla
perustaen tässä tarkoituksessa seuran „Società
nazio-nale italiana". Kun Venetsia oli yhdistetty
Italian kuningaskuntaan, vietiin M:n ruumis 1868
Venetsiaan, missä hänelle samaten kuin Torinossa
ja Roomassa on pystytetty muistopatsas.
[Fer-rari-Bravo ja Marioni, „Daniele M. e i suoi
tempi".]
Maniok-kasvi
(Manihot
utilis-sima), tunnettu
myös nimellä
k a s s a v a-p e
n-s a s, on
Euphor-biacece heimoon
kuuluva,
monivuotinen, pari metriä
korkea kasvi, jolla
on
tummanvihreät, syväliuskai-set, pitkäruotiset
lehdet. Lukuisten
n. ’I„ m:n
pituisten, tärkkelysrik-kaitten mukula-juuriensa vuoksi
Ameriikan ja Af-
Maniok-kasvi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
