- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
25-26

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mansikka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


A. Ahomansikka. 1. Hedelmiä
kantava haara. 2. „Marjan”
halkileikkaus. B
Karvamansikka. 3. Juuristo. 4. „Marja”.
5. Pähkylä.

5-liuskainen verhiö, jonka ulkopuolella lisäverhiö,
teriö valkea (tai keltainen), 5-lehtinen; heteitä
ja emiä monta.
Erilliset sikiäimet ovat
hiukan painuneet
kohenevan, turpean
emipohjuksen pintaan.
Hedelmien kypsyessä
emipohjus paisuu
meheväksi, tav. punaiseksi,
marjamaiseksi
hyvänmakuiseksi epähedelmäksi, „mansikaksi”.
Oikeat hedelmät ovat
pienet ruskeat
pähkylät mansikan pinnalla.
Suomessa kasvavat villinä ahomansikka
(Fr. vesca) ja
karva-mansikka (Fr.
viridis), edellisellä
verhiö „marjan”
kypsyessä ulos- ja
taapäinen, jälkimäisellä
pitkin karvaisen marjan pintaa asettunut. M:ita
ovat ihmiset käyttäneet ravinnokseen ammoisista
ajoista asti, mutta niiden viljeleminen alkaa
vasta 15:nneltä tai 16:nnelta vuosisadalta. Aluksi
lienee viljelty pääasiallisesti kaikkialla Euroopassa
tavattavaa ahomansikkaa (Fr. vesca), joka
suorastaan siirrettiin puutarhaan. V. 1629 tuotiin
Ameriikasta Fr. virginiana ja Fr. americana, mutta
ensimäisen merkittävän sysäyksen sai m:n-viljely
Euroopassa vasta v:n 1712 jälkeen, jolloin
Englantiin saapui Chilestä eräs siellä yleisesti
metsistyneenä kasvava Fr. chiloensis.
Viljelyslaatujen kehittymiselle on viimemainitun merkitys
ehdottomasti suurin. Englantilaiset ja ranskalaiset
ovat saaneet enimmän aikaan uusien laatujen
kasvattamisessa. M:t lisätään tav. nuorista
taimista, jotka kehittyvät emätaimista kasvaville
lonkeroille. Istutus toimitetaan joko kesällä,
jolloin voidaan käyttää suorastaan emätaimista
erotettuja pikkutaimia, tai keväällä, jolloin
käytetään edellisen kesän n. s. „koulutettuja” taimia.
Rivien ja taimien välimatkain tulee olla
vähintään 40 cm. Pienille m.-maille soveltuu
kolmirivi-istutus välikäytävineen, isoissa viljelyksissä
taimet istutetaan kaksirivisesti, jolloin jokaisen
kaksoisrivin väliin jätetään ainakin 80 cm:n
levyinen käytävä. — M.-maan tulee olla hyvin
tuulilta suojattu, niin että siihen kasaantuu
tasainen lumipeite, sekä laadultaan syvämultainen
ja tarpeeksi kostea. Suurviljelyksissä ei samoista
taimista oteta enempää kuin kaksi satoa,
kotioloissa sitävastoin voi samaa istutusta säilyttää
vuoden tai pari lisää. Kun m.-maa on
tyhjennetty, ei siihen pidä heti jälleen istuttaa m:ita.
vaan on se syvältä muokattava, lannoitettava ja
siinä viljeltävä ainakin yksi kesä jotakin muuta
kasvia esim. lanttuja, kaalia tai perunoita.
Tunnettuja viljelyslaatuja ovat: Abundance, hyvä
kauppalaatu ja sopiva säilyketarkoituksiin.
Kaiser Sämling, Sieger, Deutsch Evern.
Ainoa Suomessa kehitetty m.-laatu on Kasper.
I. V-s. & B. W. H.

Mansikka, Pietari (1825-71),
kansanrunoilija Viipurista. Julkaisi sanomalehdissä joukon
vanhalla kalevalamitalla kirjoitettuja runojaan,
joista mainittakoon „Jäniksen valitus” ja
„Syysruno”. [K. Grotenfelt, „Kahdeksantoista Runoniekkaa”.]
V. T.

Mansikkakuume ks. Nokkoskuume.

Mansikkapensas ks. Arbutus unedo.

Manstein, Christoph Hermann
(1711-57), ven.-preuss. sotilas; siirtyi 1736
Preussin armeiasta Venäjän sotapalvelukseen ja otti
osaa Turkin sotaan 1736-39 ja Ruotsin sotaan
1741-43; jouduttuaan Venäjällä epäsuosioon
pakeni Preussiin, jossa 1754 tuli kenraaliksi;
kaatui seitsenvuotisessa sodassa; kirjoittanut
muistelmia Venäjältä, jotka käsittävät vv. 1727-44 ja
jotka sisältävät tärkeitä lisiä Venäjän historian
ja erityisesti myöskin vv:n 1741-43 Suomen
sodan valaisemiseksi.

Mantegazza, Paolo (1831-1910),
it. antropologi ja fysiologi, tuli yleisen patologian
professoriksi Pavian yliopistoon ja 1870
antropologian professoriksi Firenzen „Istituto di studi
superiori” opistoon; v:sta 1876 hän oli myös
senaattori. M. on m. m. julkaissut suuren
määrän yleistajuisia kirjoitelmia, esim. „Upilio
Faimali” (1880), „Fisiologia dell’amore” (1873), „I1
secolo Tartufo” (1889). M. teki laajoja matkoja,
m. m. Ruotsiin ja Lappiin („Viaggio in
Lapponia”, 1883).

Mantegna, Andrea (1431-1506), it.
taidemaalari, humanistisen suunnan pääedustaja
1400-luvun it. maalaustaiteessa. Kuului
padovalaiseen kouluun, jonka johtajan Francesco
Squarcionen ottopoika hän oli; enimmät
vaikutuksensa M. on saanut kuvanveistäjä
Donatellolta. Antiikkis-humanististen ja plastillisten
pyrkimysten johdosta on M:n järeä ja
draamallinen tyyli saanut usein omituisen tarkan ja
kovan sirouden, mikä tulee esille varsinkin
hänen maalaustensa särmikkäissä kalliomuodoissa,
samoin korkokuvantapaisessa sommittelussa, mikä
on silmiinpistävin Hampton Court-palatsissa
(Lontoon lähellä) olevassa Caesarin voittokulkuetta
esittävässä 9-osaisessa kuvasarjassa. M:n
maalauksista ovat kuuluisimmat Padovan
Eremitani-kirkon p. Jaakobin ja p. Kristoforoksen
elämää kuvaavat freskot, Veronan San Zeno-kirkon
alttaritaulu. Mantovan ruhtinaallisen linnan
„Camera degli Sposi”n-huoneen seinämaalaukset
(1474) sekä Louvre-museon „Voitonmadonna”.
Melozzo da Forli’n tavoin M. on harrastanut
ihmisruumiin esittämistä lyhennyksessä, esim.
„Camera degli Sposi”n kattokuvassa ja Milanon
Brera-gallerian „Kuolleessa Kristuksessa”. M. oli
Italian suurin vaskenpiirtäjä; hänen
vaikutuksensa tuntuu selvänä varsinkin engl.
prerafaeliiteissa. 0. 0.

Manteli. 1. Kasvit, ks. Mantelipuu. —
2. Geol., mineralog. „Manteleiksi” l. geodeiksi
sanotaan monenlaisissa vuorilajeissa tavattavia,
kalkkisälvällä, kvartsilla tai muilla kivennäisillä
täyttyneitä rakkuloita. Nämä ovat alkuaan olleet
kaasurakkuloita ja todistavat aina vuorilajin
olevan alkuperältään vulkaanista, vrt.
Mantelikivi. P. E.

Mantelikivi, sellainen vuorilaji, jossa on
„manteleita” (ks. t.). M:iä on kaikissa
vuorilajiluokissa; nimi tarkoittaa siis vain
rakenneominaisuuksia, ei erikoista kokoomusta. P. E.

Mantelimaito (emulsio amygdalarum)
valmistetaan manteleissa olevasta limansekaisesta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0025.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free