Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Melaneesian lähetys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
257
ympärileikkaus, milloin sitä tavataan. Ylhäisten
hautausmenot ovat komeat ja monimutkaiset.
Muutamilla saarilla tunnetaan tabu, vaikka paljon
laimeampana kuin Polyneesiassa. Ihmissyönti
jokseenkin yleinen.
M. kielet ks. M a 1 a i j i 1 a i s-p o 1 y n e
e-sialainen kielikunta. E. E. K.
Melaneesian lähetys ks. Englannin
kirkon lähetysseurat.
Melanemia (kreik. m elä s = musta, ja haima
= veri), mustahkon väriaineen (melaniinin)
ilmestyminen vereen, aiheutuen siitä, että punaiset
verisolut hajaantuvat suurissa joukoissa
(etupäässä vaikeissa horkka-tapauksissa ja
muutaman-lajisissa myrkytyksissä). Näin syntynyt
väriaine saattaa sijoittua milloin mihinkin elimeen,
kuten pernaan, maksaan, munuaisiin, keuhkoihin
tai aivoihin aikaansaaden niissä
suonentulppau-tumisia. E. Tli-n.
Mélange [-lä’z] (ransk.), sekoitus; monikossa
(Mélangex) kirjannimenä = Varia, sekalaista,
valittuja kappaleita.
Melaniitti ks. Granaatti.
Melankhlainoi 1-a’r]-/ (kreik. meläs = musta,
tumma, ja Ichlaiva = viitta, vaippa),
..mustaviittaiset", muinaisajan kansa, joka Ilerodotoksen
tietojen mukaan asui skyytti Iäisten maan
pohjoispuolella, androphagien itä-, ja tyssageettien
länsipuolella, 20 päivänmatkan päässä Krimin
niemimaasta ja Asovan merestä; heidän maansa
takana oli järviä ja asumattomia maita. Reichard
ja Schafarik arvelevat heidän asuneen Volgan
lähteiden, Ilmajärven, Suomenlahden ja Laatokan
välisessä maassa. Herodotos huomauttaa, että
..mustaviittaiset" eivät olleet skyyttiläisiä,
vaikkakin heidän elintapansa olivat samanlaiset kuin
näiden. Y. W.
Melankolia (kreik. meläs - musta, ja khnlc =
sappi), sairaloinen alakuloisuus 1. mielisairaus,
jota ennen pidettiin itsenäisenä tautimuotona,
mutta joka Kræpelinin laatiman järjestelmän
mukaan luetaan suurimmaksi osaksi kuuluvaksi
m a a n i s-d epressiiviseen
mielisairauteen (vrt. Mania). M:n tärkeimmät
oireet ovat: masentunut 1. tuskallinen mieliala,
alentunut itsetunto, ajatuskyvyn vaikeutuminen
ja tahdon ilmauksien suurempi tai vähempi
estyminen. Näistä sairaloisista ominaisuuksista
saattaa kumminkin osa jäädä pois ja saattaapa
niitten sijaan tulla maanisiakin aireita, joten syntyy
hyvin erilaisia taudinkuvia. Silloin esim. kun
tuska on vallitsevana piirteenä, vaihtuu
estyminen usein motoriseksi kiihottuneisuudeksi,
sairas valittaa lakkaamatta ja on alituisessa
liikkeessä. Samoin saattaa itsetuntokin olla
alenemisen asemasta kohonnut, ja sairas ärtyisenä
syyttää ympäristöään eikä itseään. Taudinkulku
on useimmiten pitkäveteinen kestäen vähintään
6-12 kuuk. Tavallisesti ovat oireet taudin alussa
kiihotuksellista laatua (valittamista, pelkoa,
unettomuutta j. ii. e.), sitten seuraa yleinen väsymys
ja välinpitämättömyys ja lopuksi tulee usein
lievä maaninen jälkitila. Tämän ohimentyä on
henkilö useassa tapauksessa täysin terve,
joissakuissa jättää tauti jälkeensä affektien liiallisen
herkkyyden, ja muutamissa vuosikausi»
kestävissä (varsinkin vanhemmalla puolen ikää
esiintyvissä) se saattaa aikaansaada henkisiä
vajauksia jopa tylsistymistäkin. — Aniharvoin on
tau-9. VI. Painettu ">/1213.
258
din laatu sellainen, että sairaan hoitaminen käy
päinsä yksityis-oloissa; useimmiten hänet täytyy
sijoittaa johonkin sopivaan laitokseen eli
mielisairaalaan, joko senvuoksi että kotiolot eivät ole
hänelle sopivat, tai siitä syystä että hänellä on
itseään ja muita vahingoittavia pyyteitä, kuten
vääriä itsesyytöksiä, itseiriurliahalui j. n. e.
Omaisten yritykset lievissä tautitapauksissa saada
sairaan alakuloisuus haihtumaan houkuttelemalla
hänet huveihin tai kuljettamalla häntä
kylpypaikasta toiseen eivät tavallisesti johda
toivottuun tulokseen, vaan päinvastoin pahentavat
hänen tilaansa. M:aa potevilla on melkein aina
käsityskyky säilynyt, ainoastaan vaikeissa
stu-por- ja tuskatiloissa tavataan ajoittaista
seka-mielisyyttä. Harha-aistimuksia saattaa tässä
kuten maniassakin esiintyä, mutta ainoastaan
poikkeustapauksessa ne tulevat etualalle
taudinkuvassa. — Symptomaattisen suunnan edustajat
antavat m:lle lisänimityksiä, kuten agitans,
atto-nita, hypochovdrica y. m., osoittamaan kulloinkin
jotakin huomattavampaa piirrettä taudin
esiintymisessä. E. Th-n.
Melanoma (kreik. meläs = musta),
tunimapig-menttisiä, pahanlaatuisia kasvaimia
(melanusar-koma ja melanokarsinoma), jotka muodostavat
helposti haarapesäkkeitä.
Melanoosi (kreik. meläs = musta), ihon ja
muiden kudosten tavallisuudesta poikkeava
tummanruskea väritys.
Melanteriitti (rautavihtrilli),
mineraalina esiintyvä ferrosulfaatti (FeS0( + 7II20) ; sama
aine kuin keinotekoisesti valmistettu
rautavihtrilli. Luonnossa sitä muodostuu raudanpitoisten
rikkiyhdistysten rapautuessa. P. E.
Melart ks. M e 1 a r t o p æ u s.
Melartin [i’nj, Erik Gabriel (1780-1847),
arkkipiispa. Tultuaan 1797 ylioppilaaksi M.
opiskeli klassillisia kieliä, filosofiaa, matematiikkaa,
ja luonnontieteitä, kunnes pääsi maisteriksi 1802.
V. 1804 M. nimitettiin kreikan kielen dosentiksi
yliopistoon, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna
matematiikan ja luonnontieteen opettajaksi
Viipurin kymnaasiin. Tehtyään itsensä tunnetuksi
uudempien kasvatusopillisten aatteiden hartaana
edustajana M. nimitettiin 1810 Viipurin
kuver-nementin oppilaitosten tarkastajaksi ja otti
myöhemmin tehokkaalla tavalla osaa Viipurin läänin
oppilaitosten järjestämiseen. Yliopistoon M.
kiinnitettiin 1812, jolloin hänet nimitettiin jumaluus
o|lin neljänneksi professoriksi. V. 1826 hän sai
jumaluusopin tohtorin arvon. V. 1828
tapahtuneessa aineiden järjestelyssä M. sai dogmatiikan
opetusaineekseen. Oltuaan jo 1820 ehdolla
Porvoon piispanvirkaan hän sai Tengströmin
kuoleman jälkeen toisen vaalisijan arkkipiispan
istuimelle ja sai nimityksen 1833. Nauttien sekä
papiston että hallituksen luottamusta M. toimi jo
professoriaikanaan jäsenenä katkismus- ja
käsikirjakomiteoissa. Arkkipiispana ollessaan hän
otti tehokkaasti osaa 1843:n koulujärjestyksen
valmistuksiin sekä kirkon ja koululaitoksen
leski- ja orpokassan järjestämiseen.
Mielipiteiltään valistusajalla vallinneen neologisen suunnan
vaikutuksen alaisena M. ei voinut ymmärtää
kansassa versovaa syvempää uskonnollista
elämää sellaisena kuin se ilmeni
heränneisyysliik-keessä. Vaikkei voinutkaan kieltää heränneiden
pappien toimintalialua ja lämmintä uskonnollista
Melaneesian lähetys—Melartin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
