Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mendelejev ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
283
Mendes—Menelaos
284
saittu tunnustus liänen tuotantonsa jaloudelle ja
välittömyydelle. Myös musiikin yleisen
kehityksen kannalta on M:n elämäntyö ollut mitä
suuri-arvoisin. Sekä orkesterisoitinnuksessa että
pie-noismuotojen teknillisessä käsittelyssä M. on
en-simäisenä käyttänyt taidekeinoja, joiden
merkitys sittemmin on jäänyt pysyväiseksi. Ja
ainakin muutamat hänen sävellyksistään (kuten
viulukonsertto, „Kesäyönunelma", „Hebridit"),
ovat sitä harvinaista lajia, jonka nuorekkuus ei
koskaan lakastu. I. K.
Mendes, muinainen kaupunki Egyptin itäisessä
suistomaassa, kuuluisa siinä palvellusta oinaasta,
jonka temppelin Ptolemaios Philadelphos
korjautti. K. T-t.
Mendès [mäde’n ], Abraham Cat ui le
(1841-1909), ransk. kirjailija ja runoilija, juut.
syntyperää, parnassolaisen koulun perustajia,
vaikutti moneen lupaavaan aloittelijaan, m. m.
Fr. Coppée’hen. Ominaista hänelle oli tavaton
taituruus jäljitellä muita runoilijoita. Hänen
loistavalla muoto- ja tyylitaidolla kirjoitetut
romaaninsa ovat sävyltään uskallettuja ja väkevästi
aistillisia. Runomuotoinen näytelmä ,.Le roman
d’une nuit" (1863), tuotti hänelle vankeus- ja
sakkorangaistuksen. M:n runot, ,,Poésies",
ilmestyivät 1872. Hänen romaaneistaan
mainittakoon „Le roi vierge" (1880), „Méphistophéla"
(1890), „La maison de la vieille" (1894), „Gog"
(1896). M:n parhaat draamat: „Les mères
enne-mies" (1882), „La femme de Tabarin" (1887),
„La Reine Fiammette" (1889; M:n pääteos,
esitetty suomeksi nimellä ,,Orlanda kuningatar"),
„Médée" (1898), „Scarron" (1904). V:sta 1893
M. oli „Le Journal" lehden teatteriarvostelijana.
M. oli Ranskan aikaisimpia Wagnerin-ihailijoita,
on kirjoittanut kirjan hänestä. [Lemaitre,
,,Impressions de théåtre". II, V; Faguet,
,.Propos de théätre" (1906); Banville. „C. Mendès"
(L’Artiste 1864, 1, II) ; Weyl, „Le théätre de
C. M." (Revue d’Art dramatique, 1898. V, ss.
83-92).] J. H-l.
Mendes Leal [-a’-], JosédaSilva (181S-86),
port. kirjailija ja valtiomies, oli ulkoasiain
ministerinä, 1874 valtuutettuna ministerinä
Pariisissa ja 1882 lähettiläänä Madridissa. M. L:n
runoelmat („Canticos", 1858) sisältävät monta
lyriikan helmeä. Ilänen hist. ja sosiaaliset
näytelmänsä (,,Os dous renegados", ,.Egaz Moniz",
„0 tributo das cem donzellas", „As tres cidras
do amor", „Pedro", „A eseala social", „Os
ho-rnens de marmore", ,,Os homens de vidro")
osoittavat ransk. romantiikan vaikutusta;
itsenäisempiä ovat hänen huvinäytelmänsä (parhaita niistä
on ,,0 tio André"). M. L. on kirjoittanut myös
suosittuja romaaneja, kuten „A menina de
Val-de-Mil". Teos ,,Relagöes de Portugal com a curia
romana" tuotti hänelle paikan Tiedeakatemiassa
1845. [Brito Aranha, „Memorias de Mendes Leal"
(1887).] J. H-l.
Mendikantti (lat. mendVeare = kerjätä),
ker-jäläismunkki. ks. Fransiskaanit,
Dominikaanit, Augustinolaismunkisto.
Mendoza [-do’]m]. 1. Valtio Argentiinan
länsiosassa, Chilen rajalla; 146.378 km!. 225,246 as.
(1910), enimmäkseen mestitsejä. M:n läntinen,
Andes-vuorten täyttämä osa on mineraalirikas,
itäinen, paikoitellen aroluontoinen tasankoseutu
on mainiota laidunta ja tuottaa kasteltuna hy-
viä vilja- ja tupakkasatoja.
Buenos-Ayres-Valpa-raison rautatie kulkee M:n läpi korkeain
Ber-mejo- ja Uspallata-solain (3,842 m ja 3,760 rn)
kautta. -— Espanjalaiset alkoivat siirtyä M:aan
jo 1559. — 2. Edellämainitun valtion pääkaup.,
707 m yi. merenp. Andes-vuoriston juurella,
Buenos-Ayres-Valparaison radan varrella; 42,496
as. (1911). Maanjäristysten takia rakennukset
ovat matalia, vaatimattomia. Piispanistuin,
kan-salliskollegi, maanviljelyskoulu, opettaja- ja
opet-tajatarseminaari. Ympäröivä maaseutu tuottaa
hedelmiä, viinirypäleitä, viljaa; kauppatavarana
varsinkin viini. — M:n perusti 1560 esp. Pedro
de Castillo. E. E. K.
Mendoza [-do’pa], Diego Hurtado de
(1503-75), esp. humanisti, runoilija, historioitsija
ja valtiomies, oppi klassilliset kielet ja arabian
kielen, opiskeli Salamancassa filosofiaa ja
valtiotieteitä. matkusteli Italiassa tiedonhaluisena
humanistina ja nuorena soturina, taisteli Pavian
edustalla ja sai Kaarle V:ltä valtiollisia
luottamustoimia, oli lähettiläänä Venetsiassa 1532-37,
Roomassa 1547-51; joutui 1563 Filip II:n
epäsuosioon ja vietti loppuikänsä tiluksillaan
Granadassa, humanistisissa ja kirjallisissa
harrastuksissa. Saaden vaikutusta Italian renesanssista
M. johti esp. runo- ja proosatyylin uusille urille.
Pääteos: suurpiirteinen ,.Historia de la guerra de
Granada" (Moriskojen kapina 1568), joka on
tuottanut hänelle kunnianimen Espanjan Sallustius.
M :n runoelmat (sonetteja, kanzoneja, eklogeja ja
epistoloita), ovat kootut nimellä „Obras poeticas".
Veijariromaani „Vida de Lazarillo de Tormes".
jonka tyyli on tavattoman vilkas ja luonteva,
sitävastoin tuskin lienee hänen tekemänsä, kuten
aikaisemmin yleensä on luultu. [J. Fesenmair,
„Don Diego Hurtado de M." (1883-84) ; E. Seilan
y Alanso, „Apuntes biograficos" (1886).] J. H-l.
Mendoza [-do’pa], Inigo Löpez de,
tunnettu Santillanan markiisin nimellä
(1398-1458), esp.-provencelainen runoilija, rikas
ja ylhäissukuinen mies, myöskin etevä
valtiomies, sotapäällikkö sekä tieteen ja taiteen
suosija. Hänen runonsa (canciones, dezires,
amoro-sos, pastorelas, proverbios) saavuttivat
aikalaisten ihastuksen; niissä huomataan suurta Danten
ja Petrarcan vaikutusta. Kuuluisimmat hänen
teoksistaan ovat: „Coronaei6n de Mossén Jordi
de Sant Jordi", ,,Cornodicta de Ponza" (1435),
„lnfierno de los enamorados", „Diälogo de Bias
contra fortuna" ja „Centiloquio". Hänen 42
sonettiansa ovat ensimäiset tätä runolajia espanjan
kielellä.
Menekkipula on liikepula, joka syntyy sen
johdosta, että kaupaksi tuotettuja tavaroita joko
ei saada ensinkään myydyksi tai voidaan myydä
vain tuntuvalla hinnanalennuksella, ks.
Liike-pula ja Liikatuotanto.
Menelaos [ne’läos] (lat. Menelaus), kreik.
tarusankari, Atreuksen poika, Spartan kuningas.
Kun Paris oli ryöstänyt M:n puolison Helenan,
niin M. läksi Odysseuksen kanssa Troiaan
vaatimaan takaisin Helenaa, ja kun siihen ei
suostuttu, saivat hän ynnä hänen veljensä
Agamemnon kelioituksillaan Kreikan ruhtinaat
ryhtymään kostosotaan Troiaa vastaan. Itse hän otti
retkeen osaa 60 laivalla ja esiintyy Iliadin
mukaan sodassa voimakkaana ja urhoollisena
sankarina, mutta samalla lempeäluontoisena. Hän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
