Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mentoliini ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
293
Mentoliini—Menzelinsk
294
ja eetteriin, mutta ei veteen. M. on antiseptinen
ja hermosärkyä poistava aine, jota käytetään
nuhapulverina (ks. Mentoliini) ja
päänsärkyä poistavana ..mentoli- eli migreniinipuikko".
Japanissa tunnettiin m. jo noin 2000 v. sitten,
1874 se tuotiin sieltä Eurooppaan. Y. K.
Mentoliini, nuhapulveri, joka sisältää m. m.
mentolia, boorihappoa ja poltettua kahvia.
Menton [mätä’] (it. Mentone), kaup.
Ivaakkois-Ranskassa, Alpes maritimes nimisessä
departementissa Välimeren rannalla, 21 km rautateitse
Nizzasta, aivan lähellä Italian rajaa; 8,981 as.
(1901). — M. sijaitsee amfiteatterin tapaan
pohjoisilta tuulilta suojatussa asemassa vuorisella
niemekkeellä. Korkealla, vanhan linnan ympärillä
on ahdas ja jyrkkäkatuinen, pimeä
mentonelais-ten asuma vanha M. Alempana on uudenaikainen,
M:iin terveyttään hoitamaan ja huvittelemaan
saapuneiden kaupunginosa. M:n ilmasto on
harvinaisen lauhkea ja tasainen. V:n keskilämpö on
-f 16,8° C, tammikin -f- 7,s° C. Kesällä kuumuus
harvoin nousee yli 30° C. Kylpykausi on
marrask. -huhtik. Kylpyvieraiden luku n. 12.000. M:n
ilmaston vaikutusta kohottaa etelämainen
kasvullisuus. Ympäristössä viljellään appelsiineja (sato
40 milj. kpl.), sitruunia, oliiveja y. m. — M:n
osti 1300-luvun keskivaiheilla monacolainen
Gri-maldi-suku. Ranskan vallankumouksen aikana
M. liitettiin Ranskaan, joutui 1815 takaisin
Monacolle, julisti 1848 tasavallan (Sardinian
suojeluksessa) ja liitettiin 18G0 toistamiseen Ranskaan.
E. E. K.
Mentone ks. Menton.
Mentonen luolat, yleisesti tunnetut myös
nimillä Grimaldi- 1. B a o u s s é-R o u s s é-luolat,
sijaitsevat Mentonen kaupungin lähistössä Italian
ja Ranskan rajalla, Välimeren rannikolla. M. 1.
ovat tulleet kuuluisiksi niiden pohjaa peittävistä
asumakerrostumista tavattujen vanhojen
ihmis-luurankojen vuoksi. Viimeisten, Monacon
ruhtinaan Albertin toimituttamien kaivausten kautta
on lopullisesti todennettu luurankojen
polveutuminen vanhemmalta 1. paleoliittiselta
kivikaudelta, ja myös, että jo tällä kaudella esiintyi
oikea hautaus — ruumiiden suojaksi oli asetettu
kivilohkareita, koristukseksi erään kotilon
kuorista valmistettuja vöitä j. n. e. Yksi luolista
tyhjennettiin täydellisesti ja huomattiin sen
pohjalla 5 selvää asumakerrostumaa päällekkäin.
Alimmissa näistä oli virtahevon, mammutin ja
erään sarvikuonon jätteitä, siis muistoja
paleo-liittisen kauden vanhimman jakson eläimistöstä;
lähinnä ylimmässä taas tavattiin peuranluita
pa-leoliittisen kauden loppuajalta. (I. V-s.)
Mentor [-Ö-], Homeroksen Odysseiassa
Alki-moksen poika, Odysseuksen ystävä, jonka
liuostaan tämä lähtiessään Troiaan uskoo talonsa.
M:iksi muuntuneena Athene lähtee
Telemakhok-sen mukana Pylokseen ja auttaa Odysseusta
tämän taistellessa kosijoita vastaan. Fénelonin
romaanissa ,,Les aventures de Télémaque" M. on
Te-lemakhoksen kasvattaja ja matkatoveri; siitä M.
= ohjaaja, neuvonantaja. E. R-n.
Menu [mony’] (ransk.), ruokalista.
Menuetti (ransk. mennet, it. minuetto), vanha
ransk. tanssi hitaanlaisessa s/4-tahdissa. Nimensä
se lienee saanut siitä, että siinä tanssiaskelet
olivat sulavia ja lyhyitä (menu). Noin 1650 m. tuli
käytäntöön Ludvik XIV:n hovissa ja levisi pian
koko Euroopan ylhäisön keskuuteen. 18:nnella
vuosis. m. siirtyi muihin kansankerroksiin ja
muuttui tempoltaan nopeammaksi ja sävyltään
reippaammaksi, jommoisena se esiintyy myös
Haydnin sinfonioissa. Taiteellisesti muodostettuna
m. tavataan ensiksi Lullyn oopperoissa.
Senjäl-keen se esiintyy osana saks. orkesterisarjoissa
(1680-1750). Niistä m. periytyi myös sinfoniaan,
jossa se on ikäänkuin ylimääräisenä „väliosana"
hitaan keskiosan ja vauhdikkaan loppuosan
lomassa. M:n muotorakenteena on kolmikehys
(ks. t.) ; sen keskisikermä (trio) on tavallisesti
sävyltään erityisen siro ja ketterä. I. K.
Menyanthes ks. Raate.
Menzel [mentsal], Adolf Friedrich
Erdmann von (1815-1905), saks. taidemaalari,
synt. Breslaussa, asui v:sta 1830 Berliinissä.
Työskenteli nuorena jonkun aikaa isänsä
kivipainossa. mutta kehittyi enimmäkseen omin
käsin, opiskeli vain lyhyen aikaa 1833
taideakatemiassa. Herätti jo tähän aikaan huomiota
julkaisemallaan vihkosella kynäpiirustuksia ,,Des
Künstlers Erdenwallen". Vista 1837 hän
pääasiallisesti käsitteli aiheita Fredrik II :n
elämästä, sai kuvitettavakseen Kuglerin teoksen
,,Geschichte Friedrichs des Grossen" (1840) sekä
Fredrik Suuren koottujen teosten loistopainoksen
(1843-49). Nämä kuvituspiirrokset, joita varten
hän teki ylen tarkkoja malliharjoitelmia. ovat
tavattoman kätevästi tehtyjä sekä kuvastavat
sattuvasti ajan ja henkilöiden luonnetta.
Öljymaalaukset sellaiset kuin ..Pöytäseura" (1850) —
nuori kuningas aterioimassa Voltairen ja eräiden
kenraaliensa seurassa -— ja ..Huilukonsertti
Sans-souci’ssa" (1852), molemmat Berliinin
kansallisgalleriassa, kohottaa sama luonteenomaisuus ja
aineeseen syventyminen pienintä piirrettä
myöten realistisen historiamaalauksen esikuviksi.
M. on käsitellyt myöskin oman aikansa
elämää, mainittakoon vain maalaus ..Keisari
Wil-lielmin lähtö sotajoukkoonsa 1870" (1871.
Berliinin kansallisgalleriassa) ja ennen kaikkea
kuuluisa „Rautavalssipaja" (1875, sam. galleriassa),
joka oli yllätys ja ilmestys ajalleen. Min
tuotanto oli suunnattoman runsas, nän on Saksan
ensimäinen moderni taiteilija ja nykysaks.
taiteen päämiehiä, uudistaja monella alalla,
edustaen ennen kaikkea tarkkaa, uupumattoman
uskollista todellisuuden kuvaamista ja vapautta
ennakkosäännöistä ja sovinnaisuuksista.
Taiteellisesti arvokkainta ovat hänen piirustuksensa ja
akvarellinsa. Taiteessaan kuten elämässäänkin
hän pysyi yksinäisenä. Hohenzollern-suvun
taiteellisena kuvaajana hän sai monta
kunnianosoitusta (professori 1856, »todellinen salaneuvos"
1895, Berliinin y. m. kunniaporvari j. n. e.). -—
M. on hyvin runsaasti edustettu Saksan taide
museoissa, varsinkin Berliinissä ja Miinchenissä.
[Jordan ja Dohme. „Das Werk A. M.-s" (1890.
lisäys 1895); H. Knackfuss, „A. v. M."]
Menzelinsk [-i’-], piirikunnankaupunki
Itä-Venäjällä Ufån kuvern., Ika nimiseen Kaman
lisäjokeen laskevan Menzelan varrella; 7.542 as.
(1897). — Useita oppilaitoksia. Suuret
markkinat. Per. 1584 rajalinnaksi, jommoisena se
1600-ja 1700-luvuilla menestyksellä torjui tataarien,
kalmukkien, baskiirien, kirgiisien ja viimeksi
Pugatsevin hyökkäykset. -— Min
piirikunnassa asui 1897 6,660 tseremissiä, 9,346 teptjaa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
