- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
429-430

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsästyspuukko ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

429

Metsästyspu ukko—Metsätalous

430

Jagdseheiii), joka valtiolle menevää maksua
vastaan annetaan määräajaksi.

Voimassa olevana oikeutena puheenalaisella
alalla on meillä asetus metsästyksestä 20 p:ltä
lokak. 1898. Se säätää 1 §:ssä, että m.
maatilan tiluksilla on tilanomistajan. Hänellä ei
kuitenkaan ole 3-ksinomaista eikä muutenkaan
rajoittamatonta oikeutta metsästykseen. Karhua,
sutta, ilvestä ja ahmaa on jokaisella lupa
metsästää toisenkin tilalla. Jos kettu, sitä
luvallisesti metsästettäessä ajavalla koiralla, menee ajon
aikana toisen maalle, on metsästäjällä valta
siellä jatkaa sen metsästystä. Toiselta puolen
maanomistaja ei saa otusten
rauhoitusaikana käyttää m :ttaan. Pikku linnut ovat
ympäri vuoden rauhoitettuja, samoin naarashirvi.
Koirashirveä maanomistaja saa metsästää
syyskuun ensimäisten kahdeksan päivän kuluessa
saatuaan siihen kuvernööriltä luvan.
Välttämätön ehto luvan saamiseen on kuitenkin, että
metsästäjä hallitsee yhdessä jaksossa olevaa
vähintään 1,500 ha:n suuruista metsästysaluetta. Muut
hyödylliset otukset ovat rauhoitetut: sorsat ja
muut vesilinnut maalisk. 1 p:n alusta heinäk.
31 p:n loppuun saakka, peltopyy marrask. 1 p:u
alusta elok. 3< p:ään, naarasmetso ja
naaras-teeri jouluk. 1 p :stä elok. 14 p:ään saakka ja
muut metsälinnut maalisk. 1 p:n alusta elok.
14 p:n loppuun, jänis maalisk. 1 p:stä elok.
31 p:ään sekä peura tästä vuodesta (1913)
lähtien kokonaan. Toinen maanomistajan m:n
rajoitus on metsästystapaa koskevissa
määräyksissä. Niin esim. ei saa maalisk. 1 p:stä
syysk. 1 p:ään käyttää ajokoiraa metsästykseen
paitsi karhua, sutta, ilvestä tai ahmaa
metsästettäessä. Hyödyllisten otusten pyyntiin on
sati-mien käyttäminen kielletty paitsi määräaikoina
ja määrätyillä paikkakunnilla. — Metsästyksen
hoidon järjestämiseksi on rajatusten olevain eri
tilojen omistajilla oikeus niistä muodostaa
yhteinen metsästysalue. Sopimus siitä on tehtävä
määräajaksi, vähintään 5 ja enintään 25 v:ksi.
Sopimuskirjassa on myös mainittava, onko ja
missä määrin yksityisellä osakkaalla lupa sillä
alueella metsästää vai onko m. luovutettava
toiselle henkilölle tai metsästyksenhoitoyhdistykselle.
Sopimukseen on sitten haettava
kihlakunnanoikeuden vahvistus ja sopimus merkittävä siihen
rekisteriin, jota kihlakunnanoikeus on jokaista
kuntaa varten velvollinen pitämään sellaisista
sopimuksista. Valitettavasti maanomistajat vain
vähässä määrin ovat käyttäneet hyväkseen heille
metsästysasetuksessa annettua tilaisuutta
muodostamalla metsästyskuntia saada metsästyksen
tiluksillaan järjestetyksi. Useat heistä eivät
kykene suojelemaan metsiään niiltä
salametsästäjiltä, joita Suomen metsät ovat täynnä ja jotka
harjoittavat laitonta ammattiansa
luvattomillakin ajoilla. Näin ollen on helposti
ymmärrettävissä, miten riista Suomen metsissä vuodesta
vuoteen vähenee.

Sama m. kuin maanomistajalla on
kruunun-talon asukkaalla ja muulla samassa asemassa
olevalla vuokramiehellä hallitsemaansa taloon
nähden. Niinikään on tavallisella vuokramiehellä
m. vuokra-alueellaan, ellei vuokrasopimuksessa
ole toisin määrätty. Kruununpuistoissa ja
kruunun käyttämättömällä maalla ei kukaan ole
oikeutettu harjoittamaan metsästystä ilman asian-

omaista lupaa. Poikkeuksen tästä muodostavat
Kuusamon, Kemijärven ja Kuolajärven pitäjissä
olevat kruunun erotetut maat, joilla
pitäjän-miehet saavat vapaasti metsästää. Vapaana
kaikille Suomen asukkaille on myöskin metsästys
avoimella merellä sekä saaristossa semmoisilla
kallioilla ja luodoilla, jotka eivät kuulu mihinkään
tilaan ja joista ei ole toisin määrätty. A. Ch.

Metsästyspuukko, saaliin hengiltäottamiseen
ja sisälmysten irroittamiseen käytetty veitsi.
Ennen vanhaan käytettiin m:na erikoismuotoista,
pitkää (30-40 cm) ja leveätä, tavallisimmin
yksiteräistä miekkaa, jonka kahva usein oli koristeltu
runsailla leikkauksilla ja jossa oli yksinkertainen
väistörauta tai terään päin kalteva väistölaatta.

K. K. il.

Metsästysseura on yhdistys, jonka
tarkoituksena on metsästystaidon kohottaminen,
metsänriistan suojeleminen j. n. e.

Metsätaksaattori ks. M e t s ä n a r v o s t
e-1 i j a.

Metsätaksatsioni ks. Arvioiminen.

Metsätaloudellinen osuustoiminta ks.

Osuustoiminta.

Metsätalouden järjestelyoppi on se osa
metsätiedettä, joka selvittelee millä tavoin metsätalous
kokonaisuudessaan on järjestettävä. Sen
ala-tieteitä ovat metsänarvioiminen,
metsänarvon-lasku ja metsänjako. [Borggreve, „Die
Forstab-schätzung" (1888) ; Judeich, „Die
Forsteinrich-tung 1871" (6 :s pain. 1904); Weber, „Lehrbuch
der Forsteinrichtung" (1891) ; v. Guttenberg,
„Die Forstbetriebseinrichtung" (1903): Stoetzer.
„Die Forsteinrichtung" (1898).] A. K. C.

Metsätalous on se taloudenhaara, joka
perustuu metsän ja metsämaan käyttöön, ja on siihen
laajemmassa merkityksessä luettava myöskin koko
puunjalostusteollisuus (samaten ja samasta syystä
kuin esim. meijeriliike yleensä luetaan
maatalouteen kuuluvaksi) ynnä lisäksi metsämarjojen,
metsäsienien y. m. kerääminen, metsästys sekä
muut metsätalouden „sivuelinkeinot".

M:n ja puunjalostusteollisuuden merkitys
Suomelle on erinomaisen suuri ja johtuu se osittain
siitä, että jokapäiväisessä elämässä kulutetaan
metsäntuotteita mitä erilaatuisimpiin
tarkoituksiin, osittain siitä, että niillä ylläpidetään
melkoista vientiä. — Suomen metsäntuotteiden vienti
oli tosin kauan verrattain alhainen. V. 1836 oli
puutavaroiden vientiarvo 2,a milj. Smk., v. 1846
4,5 milj., v. 1856 5,5 milj. Mutta sitten se rupesi
kohoamaan, ollen 1866 15,9 ja 1876 28 milj. Smk.
V. 1866 vietiin maasta paperiteollisuuden
tuotteita 0,3 ja 1876 2,7 milj. Smk. edestä. Sen jälkeen
on metsäntuotteiden vienti lisääntynyt
jättiläis-askelin, kuten näkyy alla olevista numeroista:

1886-1890 keskimäärin 39.954 2,971 42.924

1891-1895 „ 56.398 9,512 65,910

1896-1900 „ 93,836 15,655 109,591

1901-1J05 „ 119,621 24,750 144,371

1906-1910 „ 144.153 41,033 183,186

1910 162,091 47,899 209,990

1911 167,037 58,169 225,306

1912 n. 175,000 n. 64,000 n. 239,000

Puu- ia
puutavara tuotteet (myös terva y. m.) tuh. Smk. [-Paperiteolli-suustuotteet-] {+Paperiteolli- suustuotteet+} tuh. Smk. Yhteensä tuh. Smk.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0233.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free