- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
449-450

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Metsävarat

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

■449

Metsävarat

450

misesta. Esimerkkinä esitettäköön Ruotsista
vietyjen lautatavaroiden vientimäärä ja arvot vv.
1887-1911 :

stanrterttia arvo yksikl {»hinta
1887 739,234 68,598.418 92: 80
1890 874.921 88.246,785 100: 86
1893 885.448 92,650.836 104: 63
1896 1,030,236 111,794,550 108: 51
1899 1,025,934 115,864,897 112 : 93
1902 1.004.232 122.710,809 122: 19
1905 970,747 118.184,907 121 : 74
1908 816,162 105,573,545 129: 35
1911 896.532 132,200.271 147: 45

Ruotsissa on viime vuosina tehty tarkkoja
tutkimuksia eräiden seutujen metsänkasvusta ja
kulutuksesta, mutta tuloksia ei ole vielä julkaistu.
Yleinen käsitys on kuitenkin se. ettei Ruotsi voi
vientimääräänsä ainakaan mainittavasti korottaa,
ennenkuin metsänhoito, jonka parantamiseksi
Ruotsissa viime aikoina on ryhdytty hyvin
tarmokkaisiin toimenpiteisiin, on ehtinyt saada
metsäntuottavaisuuden paljoa paremmaksi.
Tarkemmin jalostamalla puutavaraansa voi
sitävastoin Ruotsi ehkä tuntuvastikin korottaa
vientinsä arvoa.

Välimeren maiden metsät ovat
enimmäkseen sangen huonoja. Alangoissa on
vallitsevana metsälaatuna n. s. nahkealehtinen 1.
aina-vihannoiva lehtimetsä, jonka puut enimmäkseen
ovat pienenpuoleisia ja rumarunkoisia. Ne
havupuut, joita siellä tavataan (sypressi, pinja), ovat
enemmän dekoratiivisia kuin taloudellisesti
tärkeitä; useita (Pinus pinaster, P. halepensis y. m.)
käytetään pääasiallisesti hartsin saantiin. .Jo
vanhalla ajalla tulivat metsät hyvin suuressa
määrässä haaskatuiksi. Arvokkaampia metsiä,
m. m. paljon havumetsiä (hopeakuusi, setripuu
y. m.) tavataan vuoristoissa esim. Balkanilla,
Apenniineilla, Atlas-vuorilla y. m., mutta
näitäkin metsiä on osittain hyvin pahasti pidelty.
Italian nykyinen metsäisyys on arvion mukaan
14,2 %, Espanjan 21,o Portugalin 5,i %,
Kreikan 9,8 °/0 ja Turkin 15,s Yksikään näistä
ei tule omillaan toimeen, enimmin importeeraa
Ttalia puutavaroita eli 80 milj. Smk. edestä.
Pohjoisemmat Balkan valtiot ovat metsäisempiä:
Serbian pinta-alasta on 31,4 % metsää, Bulgaarian
31,« %, Itävalta-Unkarin hallussa olevan Bosnian
ja Herzegovinan noin 50,« Metsien käyttö
on kuitenkin vaillinaisesti järjestyneiden
taloudellisten ja oikeudellisten olojen takia ollut
hyvin alkuperäisellä kannalla. Niinpä on Serbia
yhä vielä ja Bulgaaria oli vielä aivan äsken
tuontimaita, vaikka metsiä varmaan liikenisi
verrattain runsastakin vientiä varten. — Afrikan
pohjoisrannikon maat ovat kaikki
vähämetsäisyy-tensä takia tuontimaita, joskin taloudellisen
elämän alhaisen tason johdosta tuonti yleensä on
pienenpuoleinen; Egyptiin on kuitenkin
vuotuinen tuonti noin 20 milj. Smk. arvoinen.
Vähässä-Aasiassa lienee kyllä vuoristoissa runsaita
metsiä, mutta olojen järjestymättömyyden takia oi
niillä ole juuri mitään taloudellista merkitystä;
toisin paikoin vallitsee metsänpuute. Itämaat ovat
kaikki metsänpuutetta kärsiviä maita; suuret
alueet ovat alkuaankin olleet metsättömiä, toisilta
tulivat metsät jo ammoisina aikoina hävitetyiksi.

K e s k i-E uroopan maat ovat alkuaan
olleet hyvin metsäisiä ja metsät laadulleen sangen
15. VI. Painettu % 14.

arvokkaita. Alangoissa on alkuperäinen metsä
ollut pääasiallisesti kesävihantaa lehtomaista
lehtimetsää, jossa tammi (varsinkin lännessä ja
kaakossa), pyökki sekä useat muut n. s. jalot
lehtipuut ovat esiintyneet vallitsevina. Viljelysten
kautta ja vanhempina aikoina myöskin
metsän-haaskausten johdosta on kuitenkin metsäala tun
tuvasti pienentynyt. Jäljellä olevat metsät ovat
yleensä erittäin hyvin hoidetut, lukuunottamatta
pikkutilallisten metsiä, jotka enimmäkseen ovat
haaskatussa tilassa. Koska havupuut ovat
kannattavampia kasvattaa kuin lehtipuut, on,
varsinkin Saksassa, viime vuosisadan kuluessa suuri
osa lehtimetsiä muutettu havumetsiksi,
Etelä-Saksassa kuusikoiksi, Pohjois-Saksassa
männiköiksi. Vuoristoissa vallitsi jo alkuaan
havumetsä (kuusi, hopeakuusi). Keski-Euroopan
maiden metsäisyysprosentit ovat seuraavat:
Itävallan 32.6 (asukasta kohti metsää 0,34 ha),
Unkarin 27,4 (0,43), Saksan 25,s (0,ji), Sveitsin 21,s
(0,24), Ranskan 18,2 (0,24), Belgian 18,2 (0,o?),
Alamaitten 7,s (0,04), Tanskan 8.3 (0,is) ja
Englannin 4,o (O.02 8 ) •

Keski-Euroopan maista on ainoastaan
Itävalta-Unkari vientimaa ja on sen vienti ollut sangen
iso sekä yhä lisääntyvä, kuten alla olevat
numerot osoittavat:

viennin suuruus viennin arro

1855 .......... 421 milj. kg 9 milj. guldenia

1865 .......... 1,110 „ „ 24,s ,,

1875 .......... 1,249 „ „ 37,8 „

1885 .......... 2,258 „ „ 63,ä „

1895 .......... 2,398 „ „ 65,7 „

1900 .......... 4,237 „ „ 128,2 „

1903 .......... 4,238 „ „ 117,4 „

On kuitenkin arveltu, ettei Itävalta-Unkarinkaan
vienti enää voisi sanottavasti kohota, ainakaan
suuruudelleen, vieläpä väitetty, että se tulisi
tuntuvasti vähenemäänkin. Kotimainen kulutus
nimittäin lisääntyy vuosi vuodelta ja metsänhoito
cn jo nyt siksi hyvällä kannalla, että sitä
parantamalla ei metsien tuotantoa enää voi lisätä.
Huomattavana ajan merkkinä on tässä suhteessa
mainittava, että vienti 1907 saavutti
maksimu-minsa, 142 milj. guld. (44,2 milj. m3), vähentyen
senjälkeen, niin että se 1909 oli 117,2 milj. guld.
(39.85 milj. m3), 1910 125,7 milj. guld. (41,4»
milj. m3), sekä että tuonti, joka lS60:n jal900:n
välillä vaihteli 2,i ja 4.9 milj. guld. välillä, on
vv. 1906-10 keskimäärin ollut 13,1 milj. guld.

Kaikki muut Keski-Euroopan maat
importee-raavat metsäntuotteita enemmän kuin ne
ekspor-teeraavat, joskin eräissä kuten Saksassa ja
Ranskassa vientikin on joltinen. Saksan vienti ja
tuonti on ollut keskimäärin 1 vuotta kohti
laskien seuraava:

Tuonti Vienti

suuruus arvo suuruus arvo
milj. kg milj. Rmk. milj. kg milj. Umk

1842-64 ................787 782

1862-65 ................1,314 1,181

1866-71 ................1,981 S97

1872-75 ................3,633 1,153

1876-78 ................3,190 175,5 1,183 70,o

1879-84 ................1,990 89,6 731 40,o

1885-87 ................2,253 89,« 501 25,7

1888-96 ................3,051 146,s 302 11,s

1897-1901 ............4,637 255.2 329 22.2

1902-04 ................4,693 214.7 345 23,4

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0243.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free