Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mosaiikkitauti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
725
tai muut herkät väriu ja piirustuksen
vivahdukset, jotavastoin harmonisen loistokas, mutta
yksinkertainen väriasteikko, monumentaalisen
rauhalliset, yleiset, sovinnaiset muodot, leveät tasot
ovat sille luonteenomaisia. Tahkoaminen
jakiil-loittaminen ei taiteellista vaikutusta mitenkään
paranna. XJ-o N.
Mosaiikkitauti esiintyy nykyään kaikissa
tupakkaa viljelevissä maissa, joissa se tunnetaan
mitä erilaisimmilla nimityksillä ja pidetään
tupakan pahimpana vitsauksena. Tämän erittäin
tarttuvan taudin alkusyy on toistaiseksi
tuntematon; yleensä luullaan kuitenkin, että se on
entsymaattista laatua (ks. Kasvitaudit).
Sairaiden tupakkayksilöiden lehtiin syntyy vaaleampia
laikkuja, jotka lopuksi kuivuvat ja repeytyvät
rikki. Laikkujen välissä olevat terveet solukot
käyvät jonkun verran kuperiksi, niin että lehteä
ei voi käyttää hienompien sikarien valmistukseen.
— Myöskin maapähkinässä (Arachis
hy-pogea) ja mulperipuussa esiintyy
samantapaisia tauteja. J. I. L.
Mosaismi, Mooseksen (ks. t.) perustama
uskonto ja jumalanpalvelus. Mooseksen perustama
uskonto oli eetillistä monoteismia: Israelin oli
palveltava yksin Jahvea, ainoaa totista Jumalaa,
joka lainlaatijana ilmaisi tahtonsa kansalleen ja
vaati sille ehdotonta kuuliaisuutta. Elävänä,
mahtavana siveellisenä persoonallisuutena Jahve on
koroitettu luonnontapahtumain yli, ollen luonnon
ja sen voimien herra, mutta samalla hän on
myöskin historian vanhurskas ja laupias ohjaaja.
Mosaismi on ennen kaikkea tahdon ja lain
uskonto. Missä määrin sen jumalanpalveluslaitos
johtaa alkunsa Mooseksesta, on vaikeata ratkaista
siitä syystä, että kysymyksessä olevat lait ja
säädökset sisältyvät suurimmaksi osaksi
penta-teukin (ks. t.) myöhimpään lähteeseen. Ar. H.
Mosambik ks. Portugalin It ä-A f r i k k a.
Mosambikin kanava, Intian valtameren
Madagaskarin saaren ja Afrikan mantereen välillä
oleva osa; salmi on n. 1,700 km pitkä, 400-850
km leveä.
Mosander
a’-J, Karl Gustav (1797-1858),
ruots. kemisti, kemian ja mineralogian professori
Tukholman „Carolinska institutet"issa, oli [-Berze-liuksen oppilas ja työtoveri. M. oli erittäin etevä
analyytikko. Hiin keksi m. m. uudet harvinaiset
metalliset alkuaineet: lantaanin, didymin,
ceriumin, erbiumin ja terbiumin. Edv. Hj.
Mosasauriot (Thulattosauria 1.
Pythono-morplia), sukupuuttoon kuollut matelijaryhmä.
M:t olivat kookkaita f/–15 m pitkiä), mitä
täydellisimmin vesielämään mukautuneita
merilis-koja; ruumis oli pitkäveteinen, toisilla jopa
käär-memäisen hoikka (käärmeliskot). kaula
lyhyt ja raajat evämäisiksi uintielimiksi
muuntuneet. Tunnetuimmat suvut: Clidastes,
Mosasau-riis, Hainosaurus, Platecarpus. Näiden jätteitä
tavattu Euroopan, Ameriikan ja Uuden Seelannin
liitu- ja jurakerrostumissa. V. A. K-io.
Moscheles
ose-J, Ignaz (1794-1870). itävalt.
pianisti ja säveltäjä. Toimi Lontoossa [-piano-opettajana 1821-46; siirtyi sieltä Leipzigiin,
opettajaksi Mendelssohnin perustamaan konservatoriin.
M:n lukuisista sävellyksistä (142 opusta) ovat
muutamat harvat säilyneet käytännössä
nykyaikaan saakka (esim. 3:s ja 7:s pianokonsertto).
Yleisesti levinneet ovat M:n etyditeokset. Hän
726
käänsi englanniksi Schindlerin julkaiseman
Beethovenin elämäkerran (I II, 1841). I. K.
Moscherosch [mossero s], Johann Michael
(1601-69), saks. satiirikko, syntyi Willstädtissä
lähellä Strassburgia perheestä, joka oli
arago-nialaista sukua. M:n pääteos on nimeltään
„Wun-derliche und wahrhaftige Gesiehte Pliilanders von
Sittewalt" (1640), jossa tämä sodan aikoihin
paljon maita kiertänyt ja kokenut mies näkyjen
muodossa antaa järkyttävän kuvan sorronalaisen
isänmaansa tilasta, varsinkin raa’asta
sotilaselämästä. M:n esikuvana oli esp. Quevedon teos
,,Suenos". Kuvaava M:n ajalle on hänen
kielensä, johon on sekoitettu ransk., it. ja esp.
sanoja ja puheenparsia sekä runosäkeitä. [Pariser.
..Beiträge zu einer Biographie von M." (1891),
Martin, ,.J. M. Moscherosh" („Jahrbuch der
Ge-sellschaft fiir lothringische Geschichte und
Alter-tumskunde", 3, 1891).] J. H-l.
Moschus ks. Myskihirvi.
Mose Ben Maimun ks. Maimonides.
Mosebacke [mfisebakke], huvittelupaikka
Tukholmassa. Södermalmilla, korkealla mäellä (ylin
penger 45 m yi. merenp.), aikaisemmin enemmän
käytetty kuin nykyään; omistaja „M.
fastighets-aktiebolag". Mille päästään 1883 rak.
Katarina-hissiä myöten. Sen ylimmältä parvekkeelta on
vielä suurenmoisempi näköala kuin M:lta.
Mosel [mözal] (ransk. Moselle, lat. Moselia),
Heinin suurin lisäjoki vas., alkaa Vogesien
länsirinteellä (735 m yi. merenp.) Ranskassa, lähellä
Saksan rajaa, virtaa ensin pääasiassa luoteeseen,
sitten jonkun matkaa pohjoiseen, kulkee Saksan
rajan poikki Metzin yläpuolella; pääsuunta
Die-denhofenista alkaen koillinen. Laskee Reiniin
Koblenzin kohdalla, 59 m yi. merenp.; 505 km,
josta Ranskassa 189 km. Kuljettava Frouard’ista
alaspäin (344 km), mutta säännöllisiä
kulkuvuo-roja on vasta Trieristä. Metzistä rajalle on
M.-kanava. M:n laakso on enimmäkseen, paitsi
Metzin ja Diedenhofenin välissä, ahdas,
jyrkkäreunainen. Alajuoksun laaksonrinteillä viljellään
mainioita M.-viinejä (sato keskim. 250,000 hl,
melkein kaikki valkoviiniä: ne tunnetaan
heikosta maanmausta). Varsinkin Trierin ja
Koche-min välillä M:n laakso on tavattoman
viehättävää, Reinin seudun luonnonkauniimpia paikkoja;
muinaisaikain muistomerkkejä, linnanraunioita
y. m. paljon. — M:n tärkeimmät lisäjoet:
Mose-lotte, Meurthe, Seille ja Saar oik.. Madon, Orne
ja Sauer vas. (E. E. K.)
Mosel-viinit ks. Mosel.
Mosen [mözan], Julius (1803-67), saks.
runoilija, syut. Marieneyssä, opiskeli Jenassa
lakitiedettä, kävi opinto-ajallaan Italiassa ja
työskenteli sitten erään asianajajan luona. Asettui
1834 asianajajaksi Dresdeniin, missä pian
saavutti kirjallista mainetta. Vastaanotti 1844
Oldenburgin hoviteatterin dramaturgin toimen,
jonka jo 1848 jätti parantumattoman taudin
pakosta. M:n esikoisteokset ovat sävyltään
filosofiset eepokset „Das Lied vom Ritter Wohn"
(1831) ja „Ahasver" (1838). M-n runoissa,
„Ge-dichte" (1836), kaikuu usein raikas
kansanomainen sävel, ja monet balladintapaiset runot ovat
siirtyneet kansan huulille. Hänen
suorasanaisista teoksistaan on mainittavin pirteä ja
tun-nelmarikas novellikokoelma ..Bilder im Moose"
(1846). M:n monissa draamoissa vallitsee häi-
Mosaiikkitauti—Mosen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
