Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muhammed Ahmed ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
749
Muhammed Ahmed—Muhammed Ali pasa
750
siiliin persoonallisten vihamiesten
syrjäyttämiseksi. Hänen oma elämänsä ja menettelynsä
pakottivat hänet usein satunnaisilla ilmestyksillään
puolustamaan tekojaan. Nämä ilmestykset.
Koraanissa kanoniseerattuina, ovat olleet ikuiseksi
vahingoksi islamin kehitykselle ja
tulevaisuudelle.
Levitettyään uutta uskontoaan lähellä ja
kaukana asuvien arabialaisheimojen keskuuteen
M. alkoi ajatella lempiajatuksensa, Mekan
valloittamisen. toteuttamista, hyvin ymmärtäen, että
.Mekan ja varsinkin Ka’aban valtaaminen
murtaisi viimeisetkin vastustajat. M. olikin Ka’abaan
ja vanhaan arabialaisten uskontoon liittyvistä
menoista valtioviisaasti ottanut omaan
uskontoonsa kaiken sen, mikä ei suorastaan loukannut
sen jyrkkää monoteismia. — M. alkoi ensiksi
ryöstää mekkalaisia kauppakaravaaneja, mistä
suuttuneina mekkalaiset lähettivät sotajoukon
M:ia vastaan. Mutta M tn onnistui 3 kertaa
pienemmällä joukollaan voittaa mekkalaiset Bedrin
kuuluisassa, legendojen ylistämässä taistelussa
1624). Tämä itsessään pieni voitto oli M:lle
moraalisesti suuri saavutus. V. 625 hän tosin kärsi
tappion Ohodin taistelussa, mutta hänen onnistui
seur. v. kestää mekkalaisten toimeenpanema
Medinan piiritys, ja 628 tehtiin aselepo. Kun
mekkalaiset tämän rikkoivat, kulki M. (630)
mukanaan 10.000 beduiinia suoraan Mekkaa kohti ja
valloitti synnyinkaupunkinsa suurempaa
vastarintaa kohtaamatta. Ka’aba puhdistettiin
epäjumalanpalveluksesta, ja rukoushetket julistettiin
sen ikivanhan pyhäkön tornista.
M:n oli siten onnistunut käännyttää miltei
koko Arabian asukkaat. Tekipä hän vielä 631
osaksi onnistumattoman sotaretken bysanttista
valtakuntaa vastaan käännyttäen eräitä
kristi-tyitä kansanheimoja Pohjois-Arabiassa. V. 632
M. teki viimeisen pyhiinvaelluksen Mekkaan, jossa
sääsi joukon tärkeitä uskonnollisia ja maallisia
määräyksiä. Sieltä palattuaan hän sairastui
vaaralliseen kuumetautiin, joka pian lopetti nyt jo
vanhaksi käyneen M:n päivät (632). Hänet
haudattiin samaan paikkaan, johon hän kuoli, ja
hänen hautansa Medinassa on muhamettilaisen
maailman pyhimpiä paikkoja. — Hänen
lapsistaan tytär Fätima, kuten mainittiin, tuli kalifi
Abu-Bekrin puolisoksi. Heidän lapsensa, Husein
ja Hassan, ovat muhamettilaisen aateliston,
vi-heriäturbaanisten seriffien kantaisät, ja
varsinkin Persiassa levinnyt uskonlahko, si’iitit.
tunnustaa kalifeiksi ainoastaan heidän jälkeläistään.
M :sta ihmisenä ja persoonana tulevat aina
mielipiteet vaihtelemaan. Toiselta puolen ei voi olla
tunnustamatta hänen lujatahtoisuuttaan ja
tietoisuuttaan päämäärästään. Elämässään hän oli
kuolemaansa saakka yksinkertainen ja
nautinnoista pidättyväinen; Koraanin säätämä
väkijuomani nauttimisen kielto antoi varmaankin
islamin tunnustajille sen siveellisen voiman, joka
teki heidän valtiollisen menestyksensä M:n
jälkeisinä vuosisatoina mahdolliseksi. Ainoastaan
sukupuolielämässään M. varsinkin elämänsä
lopulla kävi yhä aistillisemmaksi, ja islamin
sallima moniavioisuus on M:n oman yksityiselämän
välittömiä seurauksia. Samoin M. kävi elämänsä
loppupuolella yhä laskevammaksi ja
selväpäisem-inäksi, nuoruuden todella syvä uskonnollinen
hartaus sai väistyä kylmän harkitsemisen tieltä. Sen
mukaisesti onkin islam selväpäinen
järkeis-uskonto, jonka tunnustajien fanaattinen kuoleman
halveksuminen enemmän riippuu islamin
julistamasta fatalismista ja M:n lupaamista
nautinnoista tuolla puolen haudan kuin islamin omasta
eetillisestä arvosta ja sisällyksestä. Islamin
tyrehtyminen kehitykseensä riippuu lähinnä siitä,
että sen perustaja ei ollut siveellisesti ehyt
henkilö (vrt. Jeesus Kristus, Buddha).
Toiselta puolen ei saa unohtaa, että M. oli aikansa
lapsi ja että hän esiintyi kansan keskuudessa,
jossa uskonnollista maaperää ei ollut kukaan suuri
edeltäjä muokannut.
M:n esiintyminen uuden uskonnon julistajana
merkitsi tavatonta herätystä koko
arabialaismaa-ilmassa. Koko laajan Arabian eri osien ja eri
heimojen yhdistäminen saman lipun alle oli
suurtyö, jonka seuraukset pian tulivat näkyviin (ks.
Arabialaiset). Mutta M:n merkitys on
toi-saaitakin etsittävissä. Ennen M:ia ei saata
puhua minkäänlaisesta arabialaisesta
kirjallisuudesta. Vasta M :n rytmilliseen proosaan
sovitetut ilmestykset, jotka ensiksi kirjoitettiin
pal-munlehdille y. m. ja jotka sitten osittain jo M:n
aikana koottiin ja järjestettiin (ks. Koraani),
voidaan pitää arabialaisen kirjallisuuden
perustana. M. on arabian kirjakielen luoja.
Koraaniin ja M:iin liittyvien traditsionien
kaikinpuolinen selvittely ja kommenteeraus
nostat-tikin pian äärettömän runsaan kirjallisuuden.
Mutta toiselta puolen se valitettavasti pian johti
kuolettavaan saivarteluun ja siten kahlehti
vapaan tutkimuksen jopa ajatuksenkin, Koraanin
ahdasmielisyydessä ja yksipuolisuudessa kun oli
islamin oma kuolemantuomio julistettu. Nekin
korkeamman sivistyksen oraat, jotka Bagdadin
hovi ja arabialainen aines Espanjassa
nostattivat, kuihtuivat pian ja kuoleutuivat. Ja tällä
haavaa saattaa vain uusi profeetta herättää
islamin siitä horrostilasta, johon sen välillisesti M.
itse nukutti.
[Weil. „M. der Prophet. sein Lehen und seine
Lehre" (1845); Muir, „The life of Mahomet" (3:s
pain. 1894) ; Sama, ,.Mahomet and Islam" (uusi
pain. 1887) ; Sprenger, ..Das Leben und die Lehre
des M." 1-3 (1861-65); Nöldeke, „Das Leben M:s"
(1863), ruotsinnettuna alkulauseeksi Thornbergiu
Koraanin-käännökseen (1874); Krehl, ,.Das Leben
des M." (1884) ; Grimme, ,.M," 1-2 (1892-95) ; sama,
„M." (1904); Lindberg, „M. och Qoränen" (1897);
Pautz, „M:s Lehre von der Offenbarung" (1898):
Buhl, „M:s liv" (1903); Margoliouth. ..M. and
the rise of Islam" (1905); Arabialaisten
kirjoittamista M :n elämäkerroista on paras
Ilin-Hisä-min (k. 834).] //. Tl-a.
Muhammed Ahmed ks. M a h d i.
Muhammed Ali ks. Mehemed Ali.
Muhammed Ali pasa (1827-78), turk.
sotapäällikkö, oikeastaan nimeltään Karl Detroit,
synt. Saksassa, rupesi merimieheksi, mutta
karkasi Konstantinopolissa palveluksesta, kääntyi
islamin uskoon ja meni Turkin sotaväkeen:
taisteli Krimin v. m. sodissa, tuli 1865
brigadikenraa-liksi; teki v:n 1871 jälkeen lopun rosvouksista
Kreikan rajalla; soti 1875-77 Bosnian
kapinallisia, Serbiaa ja Montenegroa vastaan sekä
nimitettiin 1877 Turkin armeian ylipäälliköksi
Bul-gaariassa. Tuli sittemmin Konstantinopolin
suojaksi muodostetun joukon komentajaksi. Mää-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
