- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
791-792

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Munch-Petersen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

791

ien särkyneissä väleissä. V. 1778 liänet
korotettiin vapaaherran ja 1788 kreivin arvoon.
Viimemainittuna vuonna kuningas myös teki hänet
Venäjän sodan varustuskomissionin jäseneksi.
Sodan aikana M. oli uskottuna kuninkaan
hankkeissa väärän venäläisen rahan valmistamiseksi,
mutta jatkoi sitten tätä tointa omaksi
hyödykseen ja joutui vähää ennen Kustaa III:n
kuolemaa siitä kiinni. M. velvoitettiin nyt
lunastamaan väärät setelit ja lähtemään maanpakoon,
jossa hänen tuli muuttaa nimensä ja ilmoittaa
itsensä kuolleeksi. Hän lahti sitten Italiaan,
jossa kauan oleskeli, ajoittain käyttäen Menck
nimeä. ja naimatonna kuoli. Kustaa III:n
vihannesten levittämät huhut, että M. olisi ollut
kuningas Kustaa IV Aadolfin isä, olivat — kuten
hänen myöhemmät elämänvaiheensakin todistavat
— aivan perättömiä.

5. J o h a n Reinhold M. (1795-1865). soturi,
yliopiston sijaiskansleri, tuli 1812 luutnantiksi
toiseen Suomen jääkärirvkmenttiin. palveli sitten
Venäjällä, otti osaa Turkin sotaan 1828-29 ja
kohosi kenraalimajuriksi ja Preobrazenskin
kaartin komentajaksi. M:n suhde kaartinjoukkojen
ylikomentajaan. suuriruhtinas Mikael
Pavlo-vitsiin oli kuitenkin huono, riippuen siitä, että
heillä oli eri käsitys sotakurin vaatimuksista, ja
1843 M. siitä syystä pyysi ja sai eron. Hän
nimitettiin nyt Suonien kadettikoulun johtajaksi,
jossa toimessa saavutti opettajain ja oppilasten
suosiota. Tästä virasta hän 1855 siirtyi Helsingin
yliopiston sijaiskansleriksi, ja osoitti tässäkin
virassa verrattain suurta vapaamielisyyttä sekä
käytti vaikutusvaltaansa puolustaaksensa
korkeimmassa paikassa yliopistoa ja sen nuorisoa
kenraalikuvernööri Bergin epäluuloja vastaan.
Keisarin mielestä M. joskus tässä ylioppilasten
puolustuksessa meni liiankin pitkälle. M. oli myöskin
sensuuriylihallituksen päällikkönä, ja
kurioosu-mina sensuurin historiassa sopii mainita, että
sensuuri kerran kokonaan poisti erään M :n
sanomalehtiin antaman ja hänen täydellisellä
nimellään varustetun kirjoituksen.

6. Ebba Henrietta M. (s. 1858), Suomesta
Ruotsiin siirtyneen eversti Carl Jacob M:n
tytär, hovineiti, meni 1888 naimisiin ruots.
prinssin Oskar Karl Augustin kanssa, joka silloin
luopui kruununperimisoikeudestansa. K. <1.

Munda ks. K o 1-k ansa t.

Munda, roomal. siirtokunnan H i s p a n i a
B æ t i c a n kaupunki, jonka luona Cn. Scipio v.
216 e. Kr. voitti karthagolaiset ja Julius Cæsar
Pompeiuksen pojat v. 45 e. Kr.

Mundella [mande’la], Anthon y J o h
n(1825-97), engl. yhteiskuntapolitikko italialaista
sukuperää: toimi alkuansa trikootehtailijana
Nottinghamissa ja sai n. 1860 aikaan ensimäiseu
pysyväisen työriitain sovittelulautakunnan; valittiin
1868 parlamenttiin, jossa liittyi vapaamieliseen
puolueeseen: oli 1880-85 Gladstonen
ministeris-tössä neuvoston varapresidenttinä, 1886 ja 1892-94
kauppaministerinä; M. on vaikuttanut paljoa
Englannin yhteiskunnalliseen ja
kansakoululain-säädäntöön; hänen toimestaan perustettiin
kauppa ministeriöön „Labour department"
niminen työtilastollinen keskustoimisto.

Mundium (kesk. lat.. msaks. muni- käsi,
ylivalta, suoja), vanha germaanilainen nimitys
suo-jelusvallalle, jolla on vastaavaisuutta nykyisessä

792

holhouksessa. Keskiaikana m :11a ymmärrettiin
aviomiehen, isän, holhoojan oikeutta ja
velvollisuutta suojella vaimoaan, lapsiaan ja
holhotte-jaan. Myöhemmin m. sai laveamman
merkityksen ja tuli käsittämään perheen ulkopuolellakin
olevia henkilöitä, jotka nauttivat toisen suojaa.
Niinpä esim. sanottiin vasallien olevan
kuninkaan m :ssa. A. Cli.

Mundjärvi (ven. Spaso-Preobraeenskaja).
Kunta Aunuksessa Äänisjärven luoteisrannikolla
Mund-, Kent-, Vuolit- ja Piil-järvien
ympäristöillä. 6,342 as. (1905). 9 kansakoulua (1905).
Huomattavia paikkoja: Kentjärven
rauta-sulatto, Kivataun koski (ks. t.) ja
D vo rt san (1. Linnan) raudanpitoinen
terveyslähde, josta m. m. Pietari Suuri perheineen kävi
useat kerrat terveysvettä juomassa, viimeksi 1724
viipyen siellä 1 p:stä marra.sk. 15 p:ään maalisk.
Häntä varten rakennettiin sinne aikoinaan 3 Iin
nan. joista nyt ei kuitenkaan yhtään ole jälellä.
V. 1854 rakennettiin paikalle Aleksanteri II:n
tuloa varten paviljonki. — Pääkyliä: Koskisalmi.
Iventjärvi. Hanhijärvi, Pirttiniemi. Vornova.
Mundjärvi, Lahti (ven. Spasskaja Guba; siellä
on M:n kunnanhuone), Suununsuu. [Karjalan
kirja, sivv. 434-35.] h. Il-nen.

Mundt, Theodor (1808-61). yksi „Nuoren
Saksan" kirjailijoita, jonka teokset enimmäkseen
ovat joutuneet unhotuksiin. Niistä mainittakoon :
..Moderne Lebenswirren" (1834), ..Madonna,
Un-terhaltungen mit einer Heiligen" (1835),
romaanit ..Thomas Miintzer" (1841) ja „Graf Mirabeau"
(1858) sekä ..Die Kunst der deutschen Prosa"
(2:nen pain. 1843). ..Gesehichte der Literatur der
Gegenvvart" (1853). .7. 11-1.

Mundus vult decipi, ergo decipiatur (lat.),
..maailma tahtoo tulla petetyksi, niinpä tulkoon
lietetyksi".

Mungo (Herpestes griseus),
sivettikisso-j e n (Viverrida?) heimoon kuuluva intialainen
pieni petoeläin. Ahdistaa kiivaasti kotimaansa
myrkyllisiä käärmeitä. Tl. A. 8.

Municipium (lat.), niiden Rooman vallan
alaisten kaupunkien nimitys, jotka maksoivat veroa
Roomalle (siitä asujanten nimitys municipes, s. o.
verosta osalliset) ja joiden sisäinen hallinto
aikojen kuluessa oli suuremmassa tai pienemmässä
määrässä itsenäinen. Tämän kaupunkiluokan
syntyessä (n. 350 e. Kr.) niiden asukkaat tosin vielä
eivät saaneet valtiollista äänioikeutta, mutta
saivat suurimmaksi osaksi vapaasti järjestää
kunnalliset olonsa. V:n 90 laki lex .1 ulia vihdoin
myönsi m.-kaupungeille samat valtiolliset
oikeudet kuin Roomalla ja sen lähimpään ympäristöön
kuuluvilla, n. s. latinalaisen liiton
kaupungeilla oli. joten municeps siitä alkaen oli
täysiä oikeuksia nauttiva Rooman kansalainen (civis
Romanus). Municipioiden hallintoa ja
oikeudenkäyttöä varten oli olemassa erikoiset lait, leges
municipahs. Csesar ja hänen jälkeensä keisarit
antoivat municipio-oikeudet useille Italian
ulkopuolellakin oleville kaupungeille ja Caracalla
määräsi v. 212. että jokainen vapaa Rooman
alamainen oli saava kansalaisoikeudet. Tämän jälkeen
m. tuli merkitsemään Rooman valtakuntaan
kuuluvia kaupunkeja yleensä erotukseksi
pääkaupungista.

Municipioiden hallintolaitoksista mainittakoon
kansankokous, joka valitsi virkamiehet (diktaat-

Munda—Municipium

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0416.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free