Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Muratori ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
817
tappelun jälkeen Korsikkaan. mistä hän pienellä
laivastolla mukanaan kourallinen väkeä syksyllä
1815 purjehti Napoli’n rannikolle valloittamaan
takaisin valtakuntaansa. Mutta kansa ei
noussutkaan. niinkuin M. oli toivonut, kapinaan;
hän itse joutui vangiksi ja ammuttiin 13 p.
lo-kak. — Hänen puolisostansa ks. Bonaparte 0.
[..Lettres et doeuments pour servir à 1’histoire
de J. M."; Chavanon ja Saint-Yves. „J. M.",
Weil, „Le prinee Eugène et M. 1813-14".] J.F.
Muratori
tö’-J, Ludovico Antonio
(1672-1750), it. oppinut; oli v:sta 1695 pappina
Milanossa ja virkamiehenä sikäläisessä [-Ambrosiuksen kirjastossa; v:sta 1700 Modenassa
liert-tuallisena arkiston- ja kirjastonhoitajana. M:n
julkaisuista ovat huomattavin suuri Italian
historian tutkimukselle perustavaa laatua oleva
historiallinen lähdekokoelma „Rerum italicarum
scriptores" (1723-51); muita julkaisuja:
..Anti-quitates italicæ medii ævi" (1738-42), „Novus
thesaurus inscriptionum" (1739-42), ..Anecdota
ex ambrosianæ bibliothecæ codicibus" (1697-98.
1713), „Anecdota græca" (1709), „Annali
d’Ita-lia" (1744-49), .,Della perfetta poesia italiana"
(1706). y. m. Hänen kirjeenvaihtoansa on
uudelleen julkaistu v:sta 1901. [G. F. Muratori’n ja
Belviglieri’n elämäkerrat.] J. F.
Muratorin kaanon (ks. Kaanon), eräs
lati-nainen U :n T:n kirjojen luettelo, jonka L. A.
Muratori löysi eräästä 8:nnen vuosis.
käsikirjoituksesta Milanossa ja julkaisi 1740. Luettelo,
jossa myös annetaan tietoja kirjojen synnystä ja
niiden nauttimasta arvosta, on luultav. alkuaan
kirjoitettu kreikaksi n. v. 200 Roomassa se 011
tärkeimpiä todistuskappaleita U:n T:n kirjojen
historiaan. Yleisesti hyväksyttyinä siinä selvästi
mainitaan 4 evankeliumia, Apostolien teot. 13
Paavalin kirjettä. 2 Johanneksen ja 1 Judaan
nimiin pantua kirjettä sekä Johanneksen ilmestys;
sitäpaitsi ,.Salomon viisaus" ja joku Pietarin teos.
Myös puhutaan muista sekä luettavaksi
suositeltavista että hyljättävistä kirjoista. Teksti on
monessa kohden epäselvä. J. G.
Muratti (Bedera helix), AraZtaeeæ-heimoon
kuuluva maassa suikertava tai lyhyiden juurien
avulla kallionrinteitä, puiden runkoja,
rakennusten seinämiä y. m. pitkin 15:kin m:n
korkeuteen kiipeilevä pensaskasvi. Kiiltävät,
tummanvihreät, nahkeat lehdet ovat kahta muotoa (e r
i-laislehtisyys): kukkivissa, alustasta
kohenevissa oksissa ehytlaitaiset, puikeat, muualla
varsissa tylpästi 3-5-liuskaiset. Pienet,
vihertävät kukat ovat sarjoissa. Hedelmä musta,
myrkyllinen marja. — M. kasvaa villinä m. m.
Etelä-ja Keski-Euroopassa. jossa sitä myös yleisesti
Muratti. 1 kiipeilevä, 3 kukkiva oksa.
818
pidetään koristuskasvina rakennusten seinämillä
— moni kylä ja pikkukaupunki saa tästä aivan
erikoisen leiman. Vielä eteläisimmässä Ruotsissa
näkee m:n verhoamia rakennuksia ja tapaa sen
villinäkin, etenkin rannikkoseuduilla. Meillä m.
on yleinen huonekasvi, mutta ei ulkoilmassa
kestä talvea. /. V-s.
Muravjev [-jo’f], ven. aatelissuku. 1. Ivan
Matveevits M.-A post oi (1765-1851), ven.
kirjailija ja valtiomies. Oli aikansa
sivistyueim-piä upseereja, kuului m. m. jäsenenä Venäjän
akatemiaan. Palveli Venäjän lähettiläänä
Hampurissa ja Madridissa. Käänteli vanhoista
kielistä, m. m. Horatiuksen satiireja. Hänen
alkuperäisistä teoksistaan mainittakoon , .Matkustus
Tauriassa" ja „Virheet eli aamu on iltaa
viisaampi". F. J. M-kka.
2. Mihail Nikolaevits M. (1795-1866).
kreivi, ven. hallitusmies. Oli mukana vv :n 1812-13
sodissa, toimi myöhemmin ensin Grodnon ja sitten
Kurskin kenraalikuvernöörinä. V:sta 1850 neu
voston jäsenenä sekä 1857 valtakunnan domeeni
ministerinä. Perusti Moskovan läheisyyteen
Pet-rovskin maanviljelysakatemian. mutta vastusti
maaorjuuden poistamista: Puolan kapinan aikana
hän määrättiin 1863 Yilnoon
kenraalikuvernööriksi ja harjoitti Liettuaan levinnyttä kapinaa
tukahduttaessaan sellaista julmuutta, että sai n;
men „Vilnon pyöveli".
3. Sergej Ivanovits M.-A p o s t o
1(1796-1826), sotilas, vallankumousmies. M. 1 :n poika.
M., joka palveli everstiluutnanttina Tsernigovin
rykmentissä, oli jouluk. 1825 syntyneen
dekabristi-kapinan johtajia, huudatti 5 p. tammik. 1826
suuriruhtinas Konstantinin keisariksi ja valtasi
Vassilkovin kaupungin, mutta joutui 15 p.
tammik. pahoin haavoitettuna vangiksi ja hirtettiin
Pietarissa 25 p. heinäk. sam. v.
4. Nikolaj Nikolaevits M.-A m u r
skij (1809-S1), kreivi, sotilas ja hallitusmies:
tuli 1847 Itä-Siperian kenraalikuvernööriksi,
valloitti Amur-alueen, edisti tämän alueen maant.
tutkimista ja asuttamista ja pakotti Kiinan
Aigu-nin sopimuksessa 1858 luovuttamaan Amur-alueen
Venäjälle; sai tästä palkinnoksi kreivin arvon
ja lisänimen „Amurskij". V. 1859 hän
laivasto-mielenosoituksella pakotti Japanin suostumaan
Venäjälle edulliseen sopimukseen, m. m. luovut
tamaan Sahalinin saaren; v:sta 1861
valtakunnanneuvoston jäsen.
5. Mihail Nikolaevits M. (1845-1909).
kreivi, diplomaatti; toimi v:sta 1864
diplomaattisella alalla: oli v:sta 1893 lähettiläänä Kööpen
haminassa, 1897-1900 ulkoasiainministerinä: teki
maalisk. 1898 Kiinan kanssa sopimuksen
Kvau-tung-alueen vuokraamisesta.
6^ Nikolaj V a 1 e r i a n o v i t s M.
(1850-1908), lakimies ja diplomaatti. Palveli
oikeudenhoidon alalla Pietarissa ja Moskovassa, kunnes
hänestä 1S92 tuli rikosasiain
kassatsionituomio-istuimen yliprokuraattori ja 1894
oikeusministeri. Oli 1903 Haagin sovinto-oikeuden
puheenjohtajana Venezuelan kysymyksessä ja
nimitettiin 1905 Venäjän lähettilääksi Roomaan.
Muravulkaani 1. mutavulkaani, kartion
muotoisia, aina 100 m korkeita lietekasoja. jotka
ovat purkautuneet maasta kaasujen ja
suolaliuosten yhteydessä. Niitä on varsinkin
vuori-öljyalueilla, esim. Bakussa. E. il-nen.
Muratori—Muravulkaani
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
