Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Murtokanki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
829
kauden tai varkauden yrityksen näissä
tapauksissa vielä tapahtumatta. Rangaistus on
kuritushuonetta korkeintaan yksi vuosi, taikka, jos
asianhaarat ovat erittäin lieventävät, vankeutta
enintään kuusi kuukautta. Yritys on
rangaistava (rikoslain 24:3). Jos se, joka on
kärsinyt rangaistuksen m :sta. varkaudesta, ryöstöstä
tahi kiristämisestä sen jälkeen tekee m:n,
samalla tekemättä varkautta tai varkauden
yritystä. on häntä m:n uusimisesta rangaistava
kuritushuoneella vähintään kuudeksi kuukaudeksi
ja korkeintaan kolmeksi vuodeksi taikka jos
hän jo ennen jonkin äskenmainitun rikoksen
uusimisesta 011 kärsinyt rangaistuksen, uudesta
uusimisesta kuritushuoneella vähintään yhdeksi
vuodeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi
(rikoslain 28:6). Joka on joutunut vikapääksi
rangaistukseen m :sta, on myös tuomittava
kansalaisluottamuksensa menettäneeksi. vrt. M 11 r t
o-varkaus. A. T.
Murtokanki, teräksinen kanki, jonka toisessa
päässä on kantapään tapainen kohoke ja terä.
M :11a väännetään rautatievaunua tai veturia
eteenpäin siten, että kangen kantapää asetetaan
kiskoa ja terä pyörän kehää vasten ja
painetaan kangen toista päätä alaspäin. V. L.
Murtokappale. M:t ovat eruptiivisiin
vuori-lajeihin sulkeutuneita, kiemuraisia, särmikkäitä
tai pyöristyneitä kappaleita niistä vanhemmista
vuorilajeista, joiden läpi eruptiiviset vuorilajit
ovat tunkeutuneet. E. M-nen.
Murtokivisora 1. 111 o reen iso ra ks.
Moreeni.
Murtokuormitus, se kuormitus, josta esine
murtuu, kun kuormitusta vähitellen lisätään
(vrt. L 11 j u u s).
Murtoluku, luku, jolla ilmaistaan yhtä
yksikön (kokonaisen) yhtäsuurista osista tai
tällaisten osien yhdistymää. Jos yksikkö jaetaan esim.
5:teen yhtäsuureen osaan ja niitä yhdistetään
kolme, syntyy m., jota merkitään 3/5 ja
lausutaan kolme viidettäosaa. Lukua (5), joka
ilmoittaa moneenko osaan yksikkö on jaettu,
sanotaan nimittäjäksi; osien lukumäärää (3)
osoittava luku on osoittaja. M:ua, joka 011
pienempi kuin yksikkö (osoittaja pienempi kuin
nimittäjä) sanotaan varsinaiseksi 111 :ksi
ja sellaista, joka on yksikön arvoinen tai sitä
suurempi (osoittaja yhtäsuuri tai suurempi kuin
nimittäjä) e p ä-m :ksi. Kokonaisluvun ja m:n
summaa sanotaan sekaluvuksi (esim. 6-|-3/5;
merkitään 6"/,. Epä-m:ua voidaan muuttaa
kokonaisluvuksi tai sekaluvuksi ja päinvastoin.
Koska b kertaa jL 011 = 1, niin tävtvy siis h
1, "
kerrottuna 11 kertaa suuremmalla luvulla iL an
h
taa tuloksi a kertaa suurempi luku kuin 1 eli n.
toisin sanoen m. kerrottuna nimittäjällään antaa
tuloksi osoittajan. Sentähden voidaan yleisesti
m :11a pitää osamääränä, joka saadaan, kun <1
jaetaan 6:llä, olkoon a :11a ja 6:llä mitä arvoja
tahansa. Jos 111:11 osoittaja ja nimittäjä
kerrotaan samalla luvulla, niin sanotaan sitä
lavennetun, kun ne taas jaetaan samalla luvulla,
on m :ua supistettu (edellytetään, että jako
menee tasan). Kummassakin tapauksessa 111:11
arvo pysyy muuttumattomana. M :ua, jonka I
830
nimittäjä 011 10. 100, 1000 j. 11. e., voidaan mer
kitä jättämällä pois nimittäjä sekä erottamalla
kokonaisosa ja m:n osoittajan numerot n. s.
kymmenykset pilkulla
(kymmenys-pilkku). Esim. luvut 33/,0, 353/10o. 3M4/1M)0 merki
tään 3.5; 3,ss; 3,5si. Sellaista m:ua sanotaan
k y m m e n-m :ksi. Niitä on holl. Stevin ensiksi
käyttänyt (1585). Varsinainen 111. voidaan
muuttaa kymmen-m :ksi ja päinvastoin. Edellisessä
tapauksessa on osoittaja jaettava nimittäjällä,
jälkimäisessä kirjoitetaan nimittäjä näkyviin ja
m :ua supistetaan, jos voidaan. Muuttamalla var
sinaista 111 :ua kymmen-m:ksi saadaan
päättyväin en kymmen-m.. jos jako menee tasan, muu
ten päättymätön 111. Jälkimäinen 011 aina
jaksollinen s. o. siinä uusiintuvat aina sa
mat kymmenykset samassa järjestyksessä loppu
mattomiin. (Esim. 2 M/n = 2,»s >78 . . .-). Uusiintu
vaa kvmmenysrvhmää sanotaan jaksoksi.
U. S:n.
Murtomäki, rautatieasema (V 1.) Iisalmen-Ka
jaanin rata osalla Sukevan ja Kajaanin asemien
välillä. 20 km Kajaanista.
Murtopuu, puu. joka lumenpainosta tai
muusta syystä on metsään kaatunut (murtunut),
ks. myös Murto. O. Lth.
Murtosauma, virheellisestä rakenteesta, epä
tasaisesta tai liikakuormituksesta y. 111. syistä
muuriin tai holveihin syntyvä rako eli halkeama
(ks. Tuki vi iva). TJ-o N.
Murtosauva I. murtotaltta, noin 0,» m
pituinen terässauva, jolla väännetään koneenosia
irti toisistaan.
Murtovakuutus 011 vakuutus sitä omaisuuden
menetystä ja vahingoittumista vastaan, mikä voi
johtua murtovarkaudesta. Tämä vakuutusmuoto
on verrattain uusi, vasta 1890-luvun alussa
käytäntöön otettu, mutta se 011 nykyisin jo hyvin
yleinen. Varsinkin Englannissa liittyy
murtovakuutukseen usein vakuutus myöskin muun var
kauden varalta. -— Suomessa myöntävät m:ia
pa-lovakuutusosakeyhtiöt Fennia ja Pohjola,
vakuutusosakeyhtiö Providentia ja keskinäinen
vakuutuslaitos Sampo. V. 1911 oli näiden yhtiöiden
yhteinen murtovakuutuskanta 12.270.744 mk.
0. W. L.
Murtovarkaus. M :sta, s. o. sisäänmurtautu
maila tehdystä varkaudesta, rangaistaan tekijä,
olkoonpa varastetun arvo kahtakymmentä mark
kaa suurempi tai pienempi, kuritushuoneella kor
keintaan neljäksi vuodeksi taikka, jos
asianhaarat ovat erittäin lieventävät, vankeudella
vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Yritys on
rangaistava (rikoslain 28: 2). Toisen kerran tehty 111.
rangaistaan, jos tekijä jo on kärsinyt
ensimäi-sestä tuomitun rangaistuksen, kuritushuoneella
vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi
vuodeksi: kolmannen kerran tehty kuritushuoneella
vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi
vuodeksi; neljännen tai useammin tehty
vähintään kahdeksi ja enintään kalideksitoista
vuodeksi, taikka, jos asianhaarat ovat erittäin
raskauttavat. elinkaudeksi (rikoslain 28:5).
Kaikissa muissa edellämainituissa tapauksissa,
paitsi milloin yrityksestä on tuomittu vankeutta,
tuomitaan tekijä myös kansalaisluottamuksensa
menettäneeksi (rikoslain 28:8). vrt. Murto
ja V a r k a u s. A. T.
Murtovesi ks. Vesi.
Murtokanki—Murtovesi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
