Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mykiö ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
895
Mylius-Erichsen—Müller
896
Mylius-Erichsen [my-J, Ludvig (1872-1907),
tansk. kirjailija ja Grönlannin-tutkija. M.-E.
joliti 1902-04 tansk. kirjallista
Grönlannin-retkikuntaa Grönlannin länsirannikolla ja 1906
itärannikon pohjoisosia tutkimaan lähtenyttä
„Dan-mark"-retkikuntaa. Aluksen talviasemalta Kap
Bismarckin luona M.-E. tansk. Hoeg-Hagenin ja
grönlantilaisen Bronlundiu kera maalisk. 1907
lähti retkelle pohjoiseen, jossa kartoitti
Tanskan-vuonon y. m. Paluumatkalla alukselle kaikki
kolme nääntyivät. Seur. keväänä toverit
löysivät Bronlundin ruumiin ja M.-E:n
päiväkirjan. M.-E:n muut havainnot ja muistiinpanot
pelasti 1910 „Alabama"-retkikunnan johtaja Ejnar
Mikkelsen (ks. t.). — M.-E:lle ja hänen kahdelle
toverilleen pystytettiin 1912 Kööpenhaminassa
muistopatsas. — M.-E. julkaisi näytelmän
„Ta-tere" (1898), kuvaukset „Strandingshistorier"
(1901) ja „Nye Strandingshistorier" (1905) seka
ensimäisellä Grönlannin-matkallaan runoilemansa
..Isblink" (1904). E. E. K.
Müllenhoff, Karl Viktor (1818-84),
Berliinin yliopiston professori v:sta 185S, saksan
kielen ja saks. muinaisuuden tutkija, koetti etu
päässä valaista germaanein vanhoja sivistysoloja,
heidän jumalais- ja sankaritarujansa y. m. Mä
nen näitä kysymyksiä selvittelevät tutkimuksensa
ovat julkaistut (osittain vasta hänen kuolemansa
jälkeen) suurena 5-osaisena kokoomusteokse.ia
..Deutsche Altertumskunde" (1870-98). Vaikka
myöhempi tutkimus monessa suhteessa on
oikaissut tässä teoksessa ilmenevää ihannoivaa
käsitystapaa ja siinä esitettyjä tuloksia, on sillä
edelleenkin suuri merkityksensä saks.
muinaistie-teelle ja varsinkin kansatieteelle. Tekstien
julkaisijana M. noudattaa Lachmannin (ks. t.)
kuuluisaa kriitillistä metodia; tärkein näitä
julkaisuja on hänen W. Schererin kanssa julkaisemansa
tekstikokoelma ..Denkmäler deutscher Poesie und
Prosa aus dem VIII-XII Jahrhundert" (3:s pain.,
Steinmeyerin toimittama. 1S92). Muista M:n
teoksista ansaitsee huomiota erittäinkin
kansatieteellinen satu- ja laulukokoelma „Sagen, Märchen
und Lieder der Herzogtümer Schleswig-Holstein
und Lauenburg" (1845, uudestaan painettu 1899).
II. S-hti.
Müller, Ferdinand von (1825-96), saks.
luonnontutkija, tuli valtion kasvitieteilijäksi
Austraalian Victoriaan 1855 ja Melbournen kasvit,
puutarhan johtajaksi 1S57. M:Iiii on erittäin
suuret ansiot Austraalian kasviston kokoonpanon
selvittämiseen nähden, hän nimitti m. m. yli
2,000 kasvilajia. Lukuisista teoksista
mainittakoon „Eucalyptographia" (1879-82), joka sai
aikaan austr. kuumepuun joukkoistutuksen
Etelä-Euroopan malaria-seuduille — toimenpide, jolla
on ollut mitä siunauksellisimmat seuraukset (ks.
Eucalyptus). V. 1901 pystytettiin M:lle
muistopatsas Melbourneen.
Müller, Friedrich, liikanimeltä M a 1 e
r-M (1749 1825), saks. taidemaalari,
vaskenpiir-täjä ja runoilija. Työskenteli jonkun aikaa
Pfalz-Zweibrückenin herttuan hovimaalarina, eli
v:sta 1778 loppuikänsä Roomassa. M. herätti
ensin huomiota alankomaalaismallisilla eläimiä,
paimenkohtauksia y. m. esittävillä
radeerauk-sillaan. Hänen maalauksillaan, esim.
paholais-kuvauksillaan, on enimmäkseen ylenmäärin
liioitteleva luonne. Runoilijana M. kuuluu Sak-
san kirjallisuuden „myrsky- ja kiihko"-kauden
edustajiin, niinkuin varsinkin hänen
rajuluon-teiset draamansa ,.Fausts Leben" (1 :nen osa.
1778) ja „Golo und Genoveva" osoittavat. Hänen
parhaimpia runoelmiaan ovat kansanomaisen
raikkaat idyllit „Die Scliafschur" (1775) ja
..Das Nusskernen". M:n kirjateoksia ovat
julkaisseet m. m. L. Tieck (1811-25) ja Hettner
(1868). [Seuffert, „Maler M." (1877).]
(E. R-r.)
Müller, Friedrich Max (1823-1900), tun
nettu saks.-engl. filologi, asettui v:sta 1848
asumaan Oxfordiin, jonka yliopistossa v:sta 1854
oli uusien kielien sekä 1869-76 vertailevan
kielitieteen professorina. M:n tärkeimmät julkaisut
koskevat muinaisintialaista filologiaa,
uskonnonhistoriaa ja vertailevaa kielitiedettä. Julkaisuja:
laaja ja tärkeä Rigveda-julkaisu. joka on M:n
pääteos (,,Rig-Veda-Sanhita together with the
commentary of Sayanacharya", 6 os., 1849-75;
2 :nen pain. 4 os., 1890-92), Dhammapadan,
Upanisadieu ja Vedan hymnien käännökset
(1881, 1884 ja 1891, ilmestyivät M :n
toimittamassa sarjassa ,,The sacred books of the east",
49 os., 1879-95), sanskriitin kielioppi (1866,
2:neil pain. 1870), ,,History of ancient sanskrit
literature" (1859), „’Three lectures on the
ve-dänta philosophy" (1894), „The six systems of
indian philosophy" (1899); „Introduetion to the
science of religion" (1873), „Lectures on the
origin and growth of religion" (1878), „Natural
religion" (1889), ..Physical religion" (1891),
,.Anthropological religion" (1892), „Theosophy
or psychological religion" (1893), „Contributions
to the science of mythology" (1897); „0n the
classification of the turanian languages"
(Bun-senin teoksessa ,,Philosophy of universal
his-tory" I. 263-521), ,.Lectures on the science of
language" (1861-64, useita painoksia eri
kielillä), ^,The science of thought" (1888, siinä M.
esittää kielifilosofisen järjestelmänsä).
Pienempiä kieli- ja uskontotieteellisiä sekä
kirjallisuushistoriallisia kirjoitelmia sisältävät: „Chips from
a german workshop" (1-4, 1867-75, uusi pain.
1895), „Selected essays on language, mythology
and religion" (1-2, 1881), „Last essays" (1-2.
1901). — „Collected works" (20 os.).
Elämäkerrallisia tietoja: „Auld lang syne" (1-2, 1898-99),
..My autobiography" (1901). M:n kuoleman
jälkeen hänen leskensä julkaisi: ,,The life and
let-ters of the R. H. Fr. Max Müller" (1-2, 1902).
M. on ehkä enemmän kuin kukaan muu
herättänyt sivistyneessä yleisössä mielenkiintoa
kieli-ja uskontotieteeseen.
Müller. Geo rg (1805-98), vapaa evankelinen
saarnaaja ja filantrooppi. M., joka oli syntyisin
Saksasta, vaikutti kuitenkin Englannissa, v:sta
1832 Bristolissa, jossa perusti orpolastenkodin
Franken malliin 2,000 lapselle. M:n
omituisuuksiin kuului, ettei hän milloinkaan laitoksiaan
varten pyytänyt apua eikä tehnyt velkaa, vaan
perusti kaiken työnsä vapaaehtoisille lahjoille.
Orpolastenkotiin liittyi pian laaja
lähetystoiminta ja raamatunlevitys. Uskonnolliselta
kannaltaan M. liittyi Plymouth-veljiin (ks. t.). M. on
kaikkien aikojen suurimpia filantrooppeja.
E. K-a.
Müller, Hermann (1829-83), saks.
luonnontutkija. Sprengelin ja Ch. Darwinin ohella Hiai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
