- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
919-920

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Myronihappo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

919

Myrskylä—Myski

920

Myrskypääskyset muistuttavat jossakin |
määrin pääskysiä; nokka on lyhyt, ohut ja
heikko, jalat korkeat, hoikat.
Ulappapääs-kynen (Ilydrobates pelagicus) on 14 cm pitkä,
tummapukuinen, poikkipvrstöinen, pyrstön tyven
höyhenet ovat leveälti valkeat. Elää Atlantilla.
Myrsky pääskysen (Oceanodroma leucor- j
rlioa) pyrstö ou pääskysten ja tiirojen pyrstön
tapaan syvään jakoinen. Lintu on 20 cm pitkä,
ruskeanmusta. Tämä laji, joka elää pohjoisen
pallonpuoliskon kylmissä merissä, on yhden
kerran eksynyt Suomeen, lähelle Viipuria. — M.
ovat merenulapan asukkaita, ne tulevat maalle
vain pesimään. Pesät paljaalla kalliolla; munia
vain yksi ainoa. Ovat mainioita lentäjiä.
Ravinnokseen ne käyttävät kaloja ja haaskoja.
Useimmat ovat hyvin ahneita. E. TT. 8.

Myrskylä (ruots. AI ö r s k o m). 1. Kunta,
Uudenmaan 1.. Pernajan kihlak.,
Myrskylän-Artjärven nimismiesp.; kirkolle Myrskylän
(Mörs-komin) rautatieasemalta (Loviisan radalla) 6 krn.
Pinta-ala 200.J km2, josta viljeltyä maata (1910)
4,542 ha (siinä luvussa luonnonniityt 913 ha).
Manttaalimäärä 29,ms, talonsavuja 152,
torpan-savuja 40 ja muita savuja 209 (1907). 2,773 as.
(1912), joista ruotsinkielisiä 1,180; 666
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 359 (1901). 466 hevosta, 1.462
nautaa (1911). — Kansakouluja 6 (1913), joista 3
ruotsink. Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Myrskylän kartanon juustomeijeri. — Vanhoja
kartanoita: Myrskylän kartano (Mörskom-gård).
— 2. Seurakunta, keisarillinen, Porvoon
Uiippak., tuomiorovastikuntaa: alkujaan
Pernajan kappeli (oma kirkko v:lta 1604), jossa
Pernajan papisto piti jumalanpalveluksia joka
kolmas pyhä; erotettiin eri pitäjäksi 1636. Kirkko
puusta, rak. 1803. [R. Hausen, „Antiqv.
forsk-ningsresa 1876 i Östra Nyland" (Vet. soc. Bidrag
N:o 44. sivv. 181-191).] ’ L. Il-nen.

Myrskylän kartano (ruots.
Mörskom-gård), maatila Myrskylän pitäjässä lähellä
kirkkoa, käsittää nyk. 25 eri tilaa tahi
tilan-osaa, yhteensä 6 manttaalia, n. 4.000 ha.
Päätila on säterinluontoinen. — Tila kuului v:sta
1636 alkaen Forbes- 1. Forbus-suvulle. Ison vihan
aikana kuolleen majoitusmestari Matti Forbesin
leski Anna Kristiina (o. s. Brunow) meni uusiin
naimisiin everstiluutnantti Lorens Mellinin
kanssa, jonka avioliiton kautta M:n kartano
joutui vapaaherralliselle Mellin-suvulle, pysyen
sen hallussa v:een 1777. Sen jälkeen omistivat
sen majuri C. Broberg (k. 1790),
Falkenheim-suku (v:een 1867), maanvilj. E. F. Fabritius
(v:een 1879), hovioikeuden neuvos Rob. Hisinger
(v:een 1889) ja kauppaneuvos J. Askolin, jonka
perillisten hallussa tila nyk. on. — Puinen
kaksikerroksinen päärakennus on 1700-luvun lopulta.

A. Es.

Myrskypääskynen ks. Myrskylinnut.

Myrskyruusu, kompassiruusu (ks.
Kompassi). joka kestää tärskähdyksiä ja sentähden
sopii hyvin myrskyssä käytettäväksi. U. S:v.

Myrskysignaalit. Kansainvälinen
ilmatieteellinen komitea on 28 p. svysk. 1910 Berliinissä
p’tämässään kokouksessa päättänyt ottaa
käytäntöön seur. myrskymerkit, joita useissa
tärkeimmissä satamissa ja kulkuväylien varsilla tarpeen
tullessa annetaan merenkulkijoille varoitukseksi:

yksi kartio, huippu ylöspäin = kova tuuli
alkaen VW.-kvadrantista;
yksi kartio, huippu alaspäin = kova tuuli
alkaen STF.-kvadrantista;
kaksi kartiota, toinen toisensa yläpuolella,
molempien huiput ylöspäin = kova tuuli
alkaen A"E.-kvadrantista;

kaksi kartiota, toinen toisensa yläpuolella^
molempain huiput alaspäin = kova tuuli
alkaen SE.-kvadrantista;

kaksi kartiota toinen toisensa vläpuolelli,
asemat vastatusten = hirmu-myrsky.

F. TV. L.

Myrskysukeltaja ks. Myrskylinnut.

Myrtaceæ ks. M y r 11 i k a s v i t.

Myrtti (Myrtus), myrttikasvien heimolle
tyypillinen kasvisuku, johon kuuluu n. 60 lajia
etupäässä troopillisia, valkea- tai punakukkaisia
pensaita ja pieniä puita. Hedelmänä on marja.
Ainoa euroopp. laji, tavallinen m., kasvaa
villinä Välimerenmaissa ja saavuttaa siellä
n. 1-1,55 m:n korkeuden. Meillä yleisesti
huonekasvina viljelty m. on villin m:n muunnos.
Useita muitakin muunnoksia viljellään
Euroopassa puisto- ja huonekasveina. — M :n lehviä
käytettiin muinoin erinäisissä uskonnollisissa
menoissa milloin mitäkin symboliseeraavina.
Kreikkalaisten keskuudessa m. oli pyhitetty
Aphrodi-telle. Nykyaikainen in:n käyttö
morsiusseppelei-hin on yleinen suuressa osassa Eurooppaa.
Lehtiä ja marjoja käytettiin ennen lääkityksessä,
kukista valmistetaan hyvälle tuoksuavaa
iho-vettä. ’ I. V-s.

Myrttikasvit (Myrtaceæ), eriteräisiin kuuluva
kaksisirkkaisheimo; käsittää n. 3,000 lajia
melkein yksinomaan troopillisia, etenkin austr. puita
ja pensaita. Lehdet ovat alativihreät, nahkeat,
ehytlaitaiset, tav. vastakkaisessa asennossa.
Kukat kaksineuvoiset, säteittäiset, kehä
sikiäis-päällinen, 4- (tai 5 ) luku vallalla, heteitä monta.
Hedelmä marja, luumarja tai kota. Aromaattiset
aineet yleisiä. Huomattavia sukuja myrtti
(Myrtus), k u m i p u u (Eucalyptus), r y y t i n e
i-likkapuu (Eugenia) y. m. I. V-s.

Myrtyminen, tavallisesti maitohapon
bakteerien aikaansaama happokäyminen maidossa. Usein
on vanhemmassa mvrtyneessä maidossa
toistenkin bakteerien synnyttämiä vikoja, jolloin maku
tulee happamenkitkeräksi. M. on varsin
tavallinen kesällä päivän tahi parin vanhassa
maidossa. Likaiset astiat ja umpi-ilmainen säilytys
paikka jouduttavat m:tä. E. v. K.

Mürzsteg [myrtst-J, kylä Steiermarkissa. 10
km länteen Neubergistä, keisarillinen
metsästyslinna, missä 1 p. lokak. 1903 tehtiin
Itävalta-Unkarin ja Venäjän välillä sopimus rauhan
palauttamiseksi Makedoniassa.

Mysia ks. M y y s i a.

Mysis ks. Kilpiäyriäiset.

Myski 1. b i i s a m i, koirasmyskihirven
myski-rakon rauhasten erite. M. on pehmeätä, ruskeata,
jyväkästä, kiiltävää, maku kitkerää, heikosti
suolaista, haju voimakas, hitaasti häviävä,
kostuttaessa taas uudistuva. Hajun aiheuttaa ketoni
m usko n (C^H^O). M:n käytäntö lääkkeenä
on vähenemässä, kiihottavana aineena sitä
käytetään esim. potilaan kuolinkamppailussa. Useissa
hajuvesissä on m :iä. Kemiallisesti valmistettua
keinotekoista m:iä käytetään usein hajuvesien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:32 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0482.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free