- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
937-938

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mäntsälä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

937

Mäntsälä—Mänttä

938

valtamaantien varrella. Paikka on huomattava
v:n 1742 sotatapauksien takia. Main. v.
kesäkuussa oli Haminassa ja Kvminkartanossa
majailevien ruotsalaisten joukkojen etuvartiona M:n
edullisesti puolustettavassa solassa n. 2,000 miestä
eversti Fröbergin johdossa. Venäläisten
lähestyessä peräytyi kuitenkin tämä joukko
Leven-hauptin luvalla 24 p:nä kesäkuuta Haminaan
vihollista edes näkemättäkään. Näin alkoi tuo
surullisen kuuluisa peräytymisretki, joka tasan
2 kuukautta myöhemmin päättyi Helsingin
antautumiseen.

A. Es.

Mäntsälä. 1. Kunta. Uudenmaan 1.,
Helsingin kihlak., Mäntsälän nimismiesp.: kirkolle
Järvenpään rautatieasemalta 27 km. Pinta-ala 573,a
km2, josta viljeltyä maata (1910) 14.333 ha
(siinä luvussa luonnonniityt 3.341 ha).
Manttaalimäärä 51,4787, talonsavuja 246. torpansavuja
267 ja muita savuja 755 (1907). 8.674 as. (1912);
1,668 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 1,197 (1901). 1.424
hevosta, 5,004 nautaa (1911). -— Kansakouluja
13 (1913), joista 1 yhteinen Hausjärven kunnan
kanssa. Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Apteekki.

— Teollisuuslaitoksia. Tulitikkutehtaita:
Hirvihaaran kylässä 1, Saarenkartanossa 1 ja
Sääksjärven kylässä 4 (ks. Mäntsälän
tulitikkuteollisuus). Siversbergin
(ITautjär-ven kylässä), Andersbergin. Saaren ja .Sälinkään
meijerit: osuusmeijeri (kirkonkylässä).
Tiilitehdas (Kalsolantalossa). — Kartanoita:
Sälin-kää (Sellinge), nautjärvi (Siversberg),
Ylikar-tano (Andersberg), Saari, Nordbo, Alikartano
(Frugård), Vehmaa, Linnanen (Lindnäs) ja
Mäntsälän kartano (Karlsberg), (jossa m. m.
Aleksanteri I 1818 oli kenraali von Essenin ja
kartanonomistaja Möllersvärdin tyttären häissä).

— 2. Seurakunta, keisarillinen, Porvoon
hiippak., Tuusulan rovastik.; muodostettiin
nykyiseen kokoonsa ja omaksi khrakunnaksi v.
1616, kylistä, jotka aikaisemmin olivat
kuuluneet Porvoon. Hollolan, Janakkalan ja
Tuusulan pitäjiin; sitä ennen M. oli ollut Porvoon
kappelina. ja sai oman kirkon 1585. Nykyinen kirkko
tiilestä, valmistui 1866. [R. Hausen, „Antiqv.
foiskningsresa 1876 i Östra Nyland" (Vet. soc.
Bidrag N :o 44 sivv. 169-173, 267-271).]

L. 11-nev.

Mäntsälä (ennen Mälsilä), säteri Nummen
pitäjässä U. 1. Valkerbyn järven rannalla 17 km
Lohjan rautatieasemalta pohjoiseen, käsittää nyk.
3’/, manttaalia, 6 taloa. n. 600 ha. — Myily,
saha ja höyläämö. —• Tilan omisti 1500-luvun
puolivälistä alkaen Juhana herttuan kirjuri ja
sittemmin Räävelin, Turun ja Viipurin
linnan-haltija Bertil Eerikinpoika (k. n. 1598) ja
edelleen hänestä polveutuva Ljuster 1. Ljustra-suku,
kunnes se miehen puolelta sammui 1667.
Viimeisen Ljusterin tyttären naimisen kautta tila
joutui 1672 Rennerfelt-suvulle. pysyen sen
hallussa v :een 1766. 18:nnen vuosis. lopulla omisti
M:n asessori Sandberg ja hänen kuoltuaan hänen
leskensä v:een 1829, jolloin tilan osti kauppias
Elias Cavonius (1829-36). Häneltä sen peri
luutnantti Fredrik Holm (1836-62), häneltä edelleen
lääninsihteeri E. V. Stenström, jonka suvulla
tila vielä on. — Kaksikerroksinen päärakennus
v:lta 1829 on vanhaa herraskartanotyvliä. Ti-

lalle perustettiin 1846 sittemmin lakkautettu
verkatehdas. A. Es.

Mäntsälän kartano (ruots. Karlsberg,
ennen myös M ö 1 1 e r h o f), säteri-ratsutila
Mäntsälän pitäjän kirkolla, käsitti vielä v. 1860 6 "/„
manttaalia, nyk. 2 taloa, yhteensä 1 3/,
manttaalia. Kotitarvehövrymylly ja saha. — Kaarle IX
lahjoitti 1606 venäläissyntyiselle Peter Nassoki
nille palkkioksi „uskollisesta ja hyväntahtoisesta
palveluksesta" muitten tilojen ohella Helsingin.
Sipoon ja Porvoon pitäjissä myös 3 veroa
Mäntsälässä, jonka lahjoituksen Kustaa II Aadolf 1613
vahvisti. Hänen poikansa Petter Nassokin pe
rusti 1652 Mäntsälään säterin, jonka hänen kuol
tuaan 1679 peri hänen ainoa lapsensa Anna
Margareta, naimisissa vänrikki Andreas Möllerin
kanssa. Näin joutui M:n kartano Möller-suvulle.
joka 1772 otti nimen Möllersvärd, pysyen sen
hallussa 1820-luvulle, jolloinka sen osti tilan
omistaja J. E. von Raneken (k. 1865). Hänen
jälkeensä ovat tilan omistaneet G. A. Vinqvist
ja nyk. agronomi L. Herlevi. — Vanhan puiston
ympäröimä taitekattoinen, puinen päärakennus
, on 1700-luvulta. Sisustuksesta mainittakoon
joukko vanhoja huonekaluja, uuneja y. m. s.
1700-luvun lopulla oleskeli kartanossa jonkun
aikaa runoilija Bengt Lidner sepittäen siellä
useita runoja. Huhtik. alussa 1809 Aleksanteri I
vieraili kartanossa. A. Es.

Mäntsälän tulitikkuteollisuus. Nyk.
käynnissä 4 tulitikkutehdasta: Mäntsälä
tänd-stieksfabrik (per. 1874, Suomen vanhin,
omist. insinööri H. Holmberg, valmistus 1900
6 milj., 1913 40 milj. rasiaa, arvoltaan 270,000
mk., työväestö sam. v. 100 henkeä, 70 työkonetta,
käyttövoima saadaan 60 hevosv :n höyrykoneesta),
Bröder Gestrins tändsticksfabrik
(per. 1878, omistajat A. E. ja K. E. Gestrin).
Väinölän tulitikkutehdas o.-y. (per.
1898, omist. A. Metsä k K:i) ja J. V. Juhola
j a. K u m p p. (per. 1904. liikepääoma 25,000
mk., johtaja J. V. Juhola, valmistuksen arvo
20,000 mk. 1912, työväestö 17 henkeä).
Tehtaiden valmistusmäärä on kaikkiaan 70.000
laatikkoa (kaikkien 13 Suomen tulitikkutehtaan v
il-mistus 1911 oli 210,000 laatikkoa, ä 1,000 ra
siaa). E. E. K.

Mäntsälän tuomiokunta käsittää seuraavat
3 käräjäkuntaa: 1. Orimattila ja Artjärvi; 2.
Mäntsälä, Pulkkila ja Askula; 3. Myrskylä. Tu
run hovioikeuden alainen. L. H-nen.

Mänttä, tehdaslaitos Vilppulan pitäjässä,
omistaja G. A. Serlachius a.-b. (johtokunta:
johtaja Gösta Serlachius, varatuomari E. Ahl
man, johtaja J. R. Enqvist; isännöitsijä B.
Snellman), osakepääoma v:sta 1913 1.7 milj. mk.,
muut vararahastot yli 0,» milj. mk. Yhtiö
omistaa paperi- ja selluloosatehtaan, 2 puuhiomoa,
paperipussitelitaan ja kotitarvesahan M:ssä,
puuhiomon Vilppulan aseman luona, M:ti-Vilp
pulan radan (ks. t.), M:n kosken
(putous-korkeus 6,i m, 732 hevosv. keskimatalaveden
vallitessa), Keuruunselän ja Kuoreveden välissä ja
toistaiseksi käyttämättömän Hietamakosken (pu
touskorkeus 8 m) Saarijärvellä Kiimasjoessa
Pyhäjärven ja Kuhnamon välissä sekä 15.000 ha
metsä- ja viljelysmaata M:n ympäristössä. —
M:n perusti apteekkari, sittemmin
kauppaneuvos G. A. Serlachius (1830-1901) rakentaen 1868

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0491.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free