- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1127-1128

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Newhaven ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1127

Newman—New Mexico

1128

keimpiä valtioita savituotteiden valmistuksessa),
rauta-, sinkki- ja vaskimalmi, arvo yhteensä 143
milj. mk. (1911). Pääelinkeinossa, teollisuudessa
työskenteli 1910 326.223 henkeä (monet niistä
ulkopuolella N. J :yä New Yorkin ja
Philadelphian tehtaissa), valmistusarvo oli 5,931.i milj.
mk. Etevin on kangasteollisuus, kaikkiaan 649,»
milj. mk:n valmistusarvo 1910 monine
haaroilleen. joista kukoistavimmat silkki- (1905 32,s %
Yhdysvaltain silkkitavaratuotannosta), villa-,
puuvilla- ja huopahattuteollisuus. Sitten
seuraavat polttoöljyn puhdistus, valutavarain ja
koneiden valmistus, vaski- ja hopeamalmin puhdistus.
— Bautatieverkko (3.857 km tavallisia ja 2,090
km sähkörautateitä 1910) Yhdysvaltain taajin.—
Hallitus. Valtiomuoto v:lta 1844.
Kuvernöörin rinnalla lakia säätämässä on 21-jäseninen
senaatti ja 60-jäseninen kenraalikokous.
Pääkaupunki T r e n t o n. Yhdysvaltain kongressiin
N. J. lähettää 2 senaattoria ja 10 edustajaa. —
Kausakouluopetus maksuton, pakollinen.
Kansakouluissa 459.189 oppilasta (1912). Korkeinta
opetusta edustaa 3 yliopistoa. E. E. K.

Historia. Ensimäiset siirtolat nyk. N. J:n
alueelle perustivat hollantilaiset: senjälkeen
ruotsalaiset (joiden joukossa myös oli
suomalaisia) perustivat 1637 Delawaren rannalle Fort
Christinan nyk. Wilmingtonin ja Elfsborgin nyk.
Salemin kohdalle. Heidät karkoittivat
hollantilaiset 1655, ja näiden täytyi vuorostaan väistyä
englantilaisten tieltä, jotka 1664 ottivat maan
haltuunsa. Kuningas Kaarle II lahjoitti sen
veljelleen Yorkin herttualle: tämä taas luovutti sen
lordi Berkelevlle ja George Carteretille. V. 1702
N. J. joutui Englannin kruunulle: ja sitä
hallitsi erityisenä provinssina brittiläinen
kuvernööri vallankumoukseen saakka 1776.
Vapaussotaan N. J. otti huomattavalla tavalla osaa:
siellä suoritettiin m. m. Trentonin ja
Princeto-nin taistelut (1776 ja 1777). joissa
ameriikkalai-sia johti Washington. G. R.

Newman [njüm&n], John Henry (1801-90),
engl. kirkonmies ja kardinaali. Syntyneenä
Lontoon Cityssä varakkaista vanhemmista N. sai
hyvän koulusivistyksen. V. 1816 kohtasi häntä
uskonnollinen herätys, joka johti hänet
metodistien n. s. „evangelieal"-piireihin. Ollen naimaton
hän pysyi Oxfordin yliopistossa fellowina v:een
1828. jolloin hänet nimitettiin St. Maryn
kirkkoherraksi samaan kaupunkiin. Tähän aikaan hän
myöskin siirtyi korkeakirkollisten riveihin ja
yhtyi Puseyn y. m. kanssa edistämään
katolisuuteen kallistuvaa suuntaa valtiokirkossa.
Tuloksena näiden miesten toiminnasta oli n. s.
Oxford-liike. joka julkaisemalla ajanmukaisia
«traktaatteja" koetti johtaa yleistä mielipidettä
korkea-kirkolliseen suuntaan. Useitten traktaattien
tekijä oli N.; tärkeimpiä olivat „Via media", jossa
hän esitti anglikaanista kirkkoa keskitienä
protestanttisuuden ja Booman välillä, ja 90:s
traktaatti. joka tahtoi todistaa, että ..39 artikkelia"
(Englannin kirkon tunnustuskirja) voitiin tulkita
katoliseen henkeen. Viimeksimainittu synnytti
niin suurta pahennusta, että Oxfordin piispa
kielsi traktaattien jatkuvan julkaisemisen. N.,
joka tähän asti oli puolustanut alkuperäistä
katolisuutta Boomaa vastaan, kääntyi nyt kokonaan
roomal. kirkon jäseneksi 1845. Samaan aikaan
hän julkaisi mainehikkaan tutkimuksen ,.Essav

on the development of Christian doctrine", jossa
hän esittää katolisen opin kehitystä apostolien
ajoilta. Sitä on sanottu «kehitysopin
luonnokseksi 14 vuotta ennen Darwinia". Siirryttyään
katoliseen kirkkoon N. oli ensin Dublinin
katolisen yliopiston rehtorina 1851-58 ja asui
senjälkeen perustamansa Oratorium-munkkikunnan
jäsenenä Birminghamin läheisyydessä, toimien
väsy-mättömästi saarnaajana ja kirjailijana. Omaa
elämäänsä hän on kuvannut romaanissa «Loss
and gain" (1848) sekä autobiografiassa
«Apologia pro vita sua" (1865), joka sai alkunsa
polemiikista Charles Kingsleyn (ks. t.) kanssa. V. 1870
hän julkaisi arvokkaan teoksen «Essay in aid of
a grammar of assent", jossa hän koettaa sovittaa
auktoriteettiuskon ja omantunnon vastakkaisia
vaatimuksia. Paavin erehtymättömäksi
julistaminen 1870 oli hänelle katkera asia, johon hän
kuitenkin alistui. Saatuaan osakseen
suurenmoisen julkisen tunnustuksen Oxfordin yliopiston
puolelta 1878. N. vietti loppuikänsä
hiljaisuudessa, nauttien tavatonta arvonantoa paavi Leo
XIII:n puolelta, jolta hän myös vastaanotti
kar-dinaalihatun. N:n vaikutus jälkipolveen on ollut
erinomaisen suuri, ja varsinkin n. s. modernismi
(ks. t.) on omistanut ja kehittänyt useita hänen
aatteitansa. N:n kootut teokset ovat julkaistut
37 niteessä. N. on epäilemättä roomalaiskatolisen
kirkon itsenäisin kirkon hyväksymä teologi 19
:n-nellä vuosis. [E. Abbot, «The anglican career of
cardinal Newman" (2 os. 1892).] E. K-a.

New Mexico [njü meksikou] (lyhenn. N. M.),
Yhdysvaltain iounaisvaltioita. Meksikon rajalla;
317,609 km2, 327,301 as. (ulkomailla syntyneitä
6..%), l,i km2:llä (1910). N. M:n korkeimmat
alueet ovat pohjoisosassa, jonka suureksi osaksi
täyttävät Kalliovuoriston eteläiset haarakkeet
(huiput 3,000-4,000 m yi. merenp.). Niistä länteen
ja lounaiseen Bio Grande-joen länsipuolella on
ylätasankoalue, jonka pintamuotoihin
tuliperäinen toiminta ja erosioni suuresti ovat
vaikuttaneet. N. M:n eteläpuoliskon Rio Granden ja Rio
Pecos-joen välissä täyttää allasalue (Basin
region), josta kohoaa yksinäisiä jyrkkärinteisiä
vuoria; niiden välisissä laaksoissa (bolson) on
ajoittaisia suolajärviä ja alkalisia kenttiä.
Allasalueen itäpuolella on yksitoikkoinen
erämaan-luontoinen tasanko Staked plains. — Ilmasto
kuiva, vuoden ja vuorokauden lämpö vaihtelut
jyrkät. Santa Féssä (2,312 m yi. merenp.) v:n
keskilämpötila -|-9,i°C, tammik:n —2,s°C,
hei-näk:n -j-20,s°C, sataa 362 mm. Talvella lumi
peittää vuorten laet sekä rotkelmat ja aiheuttaa
sulaessaan suuria tulvia joissa. Kuivana aikana
useimmat tasangon joet osittain kuivuvat (Rio
Grande, Rio Pecos y. m.). Ainoastaan läntisin
osa kuuluu Ison valtameren jokialueeseen. —
Kasvullisuus enimmäkseen erämaista (agave,
kaktus, jukka) tai aroluontoista, korkeammilla
vuorilla kasvaa mänty- ja kuusimetsää (n. 19% N.
M:n alasta on metsämaata). — Eläimistöstä
huomattavat karhut, sudet, kojootit (preeriasudet),
antiloopit, monet jyrsijät, sadeajan (keskikesällä)
suuret vesilintuparvet. Muutamilla hiekka- ja
kipsikentillä (Lake Otero 780 km2) useiden
hyönteisten ja matelijain väri on melkein aivan
valkoinen — esimerkki suojelevasta värityksestä. —
Väestö on kolmea rotua. Intiaanit (athabaskeja)
jakaantuvat apache-, navaho- ja omituisista asu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0590.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free