- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1199-1200

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nikomedeia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

Nilaosa kasvit., ks. Johtojanne.

Nilatylppy ks. Johtojanne.

Nilgai (Fortax pielus), Intian viidakoissa
elävä antilooppi, jolla on lyhyet, terävät sarvet,
suuret korvat, kaulassa ja hartioilla jouhimätäs.
N :n väri on harmaa, koiras sinervä, josta
johtuu nimitys „sinihärkä". Liha hyvää ja nahka
kestävää, jonka vuoksi 11 :ta innokkaasti
metsästetään. II. A. S.

Nilgiri (sanskr., = ,,siniset vuoret"), myös
Nila r/iri ja ~Seilglierri, vuoristo Etu-Intian
eteläosassa; 11° ja 12° välillä pohj. lev., yhdistää
Itä-ja Länsi-Ghatsien eteläpäät. N:n pääosa on n.
1,900 m korkeaa ylätasankoa, joka jyrkästi
laskeutuu ympäröivälle alangolle, paitsi pohjoisessa.
Korkein huippu Dodabetta, 2,630 m yi. merenp.
N. on saderikas ja siitä syystä reheväin,
tum-manvihreäin sademetsäin peittämä (josta sen
nimi). Vuoristossa asuu useita alkuperäisellä
asteella olevia kansoja, joista
mieltäkiinnittävim-mät ovat sukupuuttoon kuolemaisillaan olevat
todat (1901 807 henkeä) ; he ovat solakoita,
kaunismuotoisia, velttoja, harjoittavat yksinomaan
karjanhoitoa. Avioelämä polyandrista.

(E. E. K.)

Niljettymä, erosioni. sellainen sairaloinen
tila jossakin limakalvon verhoomassa paikassa,
että juuri limakalvon muodostama peite on
kulunut pois.

Nilkka ks. Jalka.

Nilkkaeläimet (Tarsidce), intialainen
puoli-apinaheimo, joka on saanut nimensä siihen
kuuluvien eläinten nilkan omituisesta rakenteesta.
Nilkkaluista ovat nim. kanta- ja veneluu
piten-tyneet niin, että nilkka on puolet sääriluun
pituudesta. N:iin kuuluu kummituseläin
(ks. t.).

Nilsiä. 1. Kunta, Kuopion 1., Iisalmen
kih-lak., Nilsiän-Muuruveden-Varpaisjärven
nimis-miesp.; kirkolle Siilinjärven rautatieasemalta 34
km. Pinta-ala 665,1 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 12,314 ha (siinä luvussa luonnonniityt
6.507 ha, viljaakasvava kaskimaa 205,so ha ja
puutarha-ala O.90 ha). Manttaalimäärä 54.9isi
(1910). 8,573 as. (1913). 1,122 hevosta, 7,284
nautaa (1911). — Kansakouluja 10 (1914), joista 1
yhteinen Muuruveden kunnan kanssa.
Säästöpankki. Kunnanlääkäri; apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Pieksänkosken saha ja mylly; Nilsiän
meijeri ja höyrymylly (kirkonkylässä) ;
Kauppi-senkoskeu, Nilsiänpuron, Syvärilän.
Vongankos-ken ja Reittion vesimyllyt; Sänkimäen ja
Vuot-järven (puimaosuuskunnan) höyrymyllyt:
Koistisen ja Kainulaisen harjatehtaat. -—
Luonnonnähtävyyksiä: Pisanmäki (ks. t.). — N:sta
huomattavana luonnontieteellisenä löytönä
mainittakoon mammutin hammas (säilytetään yliopiston
kokoelmissa). — Vanhoja kartanoita: Kuuslahti.
— Kirkonkylä sijaitsee Syvärin
lounaisrannikolla. Syvärillä ja Vuotjärvellä säännöllinen
höyrylaivaliike. — 2. Seurakunta,
keisarillinen, Kuopion hiippak., Iisalmen rovastik.;
Kuopioon kuulunut kappeli, perustettu alkujaan
rukoushuonekunnaksi 1738, tuli kappeliksi 1769 ja
omaksi khrakunnaksi sen. päät. 20 p :ltä helmik.
1816 (ensimäinen vakinainen khra v:sta 1820).
N:stä ovat eri khrakunniksi eronneet Muuruvesi
ja Varpaisjärvi. Kirkko valkoisesta hietakivestä,
valmistui 1906. [Nilsiää (ja Muuruvettä) koske-

1199

via kirjoitelmia on julkaissut O. Koistinen, ks.
Muuruvesi.] L. Ii tien.

Nilsson [-1-], Kristina (s. 1843). ruots.
oopperalaulajatar, Benvaldin oppilas. Esiintyi
(v:sta 1864) Pariisissa ja Lontoossa. 1870-72
Ameriikassa ja vieraili senjälkeen Euroopan
päänäyttämöillä, kooten suuren omaisuuden ja
säilyttäen korkeaan ikään asti äänensä
viehätyksen. /. A.

Nilsson /-?-/. Sven (1787-1883), ruots.
eläintieteilijä ja muinaistutkija; aikoi ensin papiksi,
mutta antautui sitten luonnontutkijaksi, tullen
1812 dosentiksi Lundin yliopistoon ja saaden
1821 professorin arvon. 1828 N. tuli
tiedeakatemian eläintiet. museon intendentiksi Tukholmaan
(järjesti mainitun museon kokonaan uudelleen).
1832 vakinaiseksi luonnonhistorian professoriksi
Lundiin. Aikaisempina vuosinaan N. teki laajoja
tutkimusmatkoja Skandinaaviassa, joiden
tuloksena oli joukko arvokkaita. Ruotsin eläimistöä,
etenkin nisäkkäitä ja lintuja koskevia teoksia.
Tärkein niistä on laaja kansallisteos
„Skandi-navisk fauna" (I osa. ..Däggdjuren" 1820, 2:nen
pain. 1847: II osa. ..Fåglarne" 1824-28, 3:s
painos 1858: 111 osa. ..Amfibierna" 1842. 2:nen
painos 1860: IV osa. ..Fiskarne", johon teos pysähtyi,
1852-55). — Päämerkityksensä N. on kuitenkin
saanut muinaistutkijana. Hän on ensimäisiä
kol-mikausijärjestelmän (ks. t.) käyttäjiä, ja Ruotsin
tieteellisen muinaistutkimuksen perustaja, jonka
teoksilla osaksi vieläkin 011 arvonsa, etenkin
hänen kivikausitutkimuksillaan. Pronssikauteen
nähden hän oli sitä mieltä, että sen olivat
Skan-dinaaviaan tuoneet foinikialaiset merenkulkijat,
ja väitettään hän tuki nerokkaasti
kalliopiirrosten y. m. avulla. Tiede on nyt ehdottomasti tuon
käsityksen hylännyt. X:n muinaistieteellinen
pää julkaisu on: ..Skandinaviska nordens
urinne-vänare" I II (1838-43; 2:neu pain. 1862-66).

A. M. T. (1. V-s.)

Nilsson-Ehle /-F- -He], Nils Herman (s.
1873). ruots. kasvitieteilijä, tuli 1909 dosentiksi
Lundiin ja 011 v:sta 1900 toiminut Svalöfin
koeasemalla kauran ja vehnän jalostustyön
johtajana. saavuttaen huomattavia tieteellisiäkin
tuloksia tutkimalla m. m. muuntelua ja
mendelis-miä viljalajien suhteen y. m. Julkaisuja: ..Om
lifstyper och individuell variation" (1907),
,.Ei-nige Ergebnisse von Kreuzungen hei Hafer u.
Weizen" (1908). ..Kreuzungsuntersuchungen an
Hafer 11. Weizen" (I 1909. II 1911). ..Mendelisme
et Acclimatation" (1911). ..Ueber Fälle
sponta-neii Wegfallens eines Hemmungsfaktors beim
Hafer" (1911). ..Ueber erbliche Variationen der
Chlorophyleigensehaft hei den Getreidearten"
(1913) y. 111.

Nilvisolukasvain, epiteliomi ks. Syö pii.

Nilviäiset (Mollusca, Malacozoa).
eläinkunnan pääjakso, johon kuuluu säännöllisesti
2-kvl-kisiä tai kierteisiä pehmeäruumiisia, raajattomia
eläimiä. Iho pehmeä, limainen, osa siitä on
muodostunut 11. s. vaipaksi, joka ympäröi
ruumiin osaksi tai kokonaan. Useimmilla 11 :llä
vaippa erittää ulkopinnalleen kuoren tai 2
sellaista. Vaipan sisäpuolelle jää vaippaontelo.
jossa vesi n :n kidukset ovat.
Keulikokoti-loilla vaippaontelo on muodostunut ..keuhkoksi".
Ruumiin etupuoli 011 usein erottaunut pääksi,
jossa suu, silmät ja tuntosarvet ovat. Ruumiin

Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0628.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free