Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nivernais ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1181
iiyriäisrylimä, jonka silmät ovat varrettomat ja
rintanivelet erillään päästä, joten päärintaa.
cephalothoraxia, ei ole. N:iin kuuluvat katkat
< Amphipoda) ja siirat I Isopoda)-
Nivernais ks. N e v e r s.
Nivöse [nivi/z] (ransk.), ..talvikuukausi",
Ranskan vallankumouksen aikuisen kalenterin
neljäs kuukausi (gregoriaanisen kalenterin 21,
22 tai 23 p. jouluk.-19, 20 tai 21 p. tammik.).
Nivusajos, nivusrauhasen märkimiseen vievä
ajettuminen, vrt. B u b o n i.
Nivuset, nivustaipeen seutu, vastaa topogra
fisen anatomian regin ingninalista. Tässä
kohdassa ruumista on nivusside ja sen yläpuolella
nivuskanava sekä alapuolella reisikanava.
Kummankin kanavan kohdalla on vatsaontelon
seinämässä heikko kohta, jonka kautta toisissa
tapauksissa osa vatsaontelon elimiä voi pullistua
ulos ja muodostua tyräksi. Y. K.
Nivuskohju ks. K o h j u.
Nivusrauhaset (glandulce inguivales) ovat
ni-veltaipeessa olevia imurauhasia, jotka saavat
imu-suonensa osittain vatsan pintakerroksista,
osittain alaraajoista ja sukupuolielimistä. Nämä
rauhaset turpoavat ja tulehtuvat usein, etenkin
sukupuolielimissä olevain tautien (useimmiten
pehmeän sankkerin) vaikutuksesta. Näin
syntyy imurauhasajos (bubo), joka usein märkii ja
avautuu ulospäin. Y. K.
Nizämi ks. N i s a m i.
Nizegorodin kuvernementti ks.
Niznij-Novgorod i.
Niznetsirskaja, kasakkastanitsa Donin
ka-sakkain maassa Donin ja Tsirin yhtymäpaikassa
Donin oikealla rannalla. Tsirin toisella puolen
olevan Verhnetsirskajan kanssa N :ssä
oli 1910 16.300 asukasta. Tärkeimmät
elinkeinot maanviljelys ja karjanhoito. Kauppa
vilkasta. tärkeimmät kauppatavarat ruis.
pellavansiemenet ja viini.
Nizne-Tagiljsk [-%’-] 1. X izne-Tagiljskij
za-vod. rautaruukki ja tehdasasutus Venäjällä,
Permin kuvernementissa Uralin itärinteellä
Tobo-lin lisäjokeen Turaan laskevan Tagilin varrella.
140 km Jekaterinburgista pohjoiseen.
Jekaterin-burgin Permin radan varrella; 37.400 as. (1910).
- N.-T:n perusti 1725 ruhtinas Nikita Demidov
(jonka suvulla laitos vielä on) edellisen vuosis:n
lopulla löydetyn, magnetiittiraudasta
tavattoman rikkaan Vysokaja gora-vuoren viereen.
Läheisyydessä on vielä vaskimalmia, kultaa sekä
platinaa (viimemainittua saatiin 1908 650 kg,
13.4% Venäjän platinansaaliista). — Useita
oppikouluja. E. E. K.
Niznij-Novgorod. t. Kuvernementti (ven.
A’izcgorodskaja gubernija) Keski-Venäjällä
kah-denpuolin Volgaa; 51.274 km2, 2.034.900 as. (arv.
1912). — Volga ja siihen laskeva Oka jakavat
N.-N:n kahteen erilaiseen osaan: harvaan asuttu
pienempi pohjoinen (zaretsje) on alava, suurien
metsien ja soiden peittämä, taajemmin asuttu,
eteläinen (nagornaja) on korkeampi
ylätasanko-rnaa. johon joet ovat kaivaneet syviä uomia ja
jonka itäosassa on laajoja mustamulta-alueita.
Pääjoet: Volga ja siihen laskevat Oka (lisäjoki
Tesa). Sura (lisäjoet Pjana. Alatvrji. Vetluga ja
Kerzenets; vesiteitä 1.076 km. josta 599
höyryaluksilla kuljettavia. Järvet pieniä. Ilmasto
mantereinen, pohjoisosassa tuntuvasti kylmempi
1229
ja kosteampi kuin eteläisessä: joet ovat jäässä
lähes 5 kk. v:ssu. Metsät peittävät 38,2% maasta
(1907). — Asukkaista on venäläisiä 93.2%,
suomensukuisia (mordvalaisia ja tseremissejä) 3.8%.
tataareja 2,«%. Kansanvalistus huono,
lukutaitoisia 22%; 1911 oli keskikouluja 19. opp. 6,194.
ammatillisia keski- ja alempia kouluja 26. opp.
3.660, kansakouluja 1,708. opp. 98.809, muita
kouluja 9, opp. 519. Lääkäreitä 188. sairaaloita
91 (1910). — Maataloutta harjoittaa 69.8%,
teollisuutta ja vuoritvötä 15,j% väestöstä.
Maanviljelys tuottaa ruista 560,000 ton., kauraa 219,800
ton.. vehnää 62,000 ton.. perunoita 401.800 ton.
Lisäksi viljellään hedelmäpuita, vihanneksia,
pellavaa y. m. Karjanhoito huonolla kannalla; 1912
oli nautakarjaa 337.000. hevosia 242,000.
lampaita 399,000 kpl. Kotiteollisuus vanhoista
ajoista sangen tärkeä (puuteoksia.
nahkatavaroita. rautaesineitä y. m.), vaikka nyt
tehdasteollisuuden kilpailusta vähentynyt. Vuotuisesti
lähtee n. 100,000 henkeä työnansiolle
ulkopuolelle kuvernementtia. Tehdasteollisuus (puuvilla-,
rauta- ja myllyteollisuus) huomattava: 1910
ak-siisista vapaissa tehtaissa (172) työskenteli
30,8S7 henkeä, valmistusarvo oli 98.i milj. mk.,
aksiisin alaisissa tehtaissa (23) oli 854
työntekijää. — Yuorityö vähäinen. — Rautateitä 399 km
1911. — Kauppa vilkasta, monet suuret
markkinat. — N.-N. jakautuu 11 piirikuntaan.
2. Piirikunta (ven. Xiiegorodskij nezd)
edellämainitussa kuvernementissa, Volgan ja Okan
eteläpuolella; 3,653 km2, 279.600 as. (arv. 1912),
joista yli kolmasosa mordvalaisia
Ipuhdasrotui-simpina piirikunnan lounaisosassa).
Harjoitetaan innokkaasti kotite illisuutta. varsinkin
valmistetaan paljon kaikenlaisia metallitavaroita.
3. Edellämainitun kuvernementin ja
piirikunnan pääkaupunki (usein lyh. Niznij), Volgan oik.
rannalla, Okan suussa, tärkeiden, erilaisilta tuo
tantoseuduilta tulevien teiden risteyksessä : idästä
tulevat Uralin rauta ja. Aasian turkikset, tee
y. m., etelästä kala ja suola, lännestä vilja ja
tehdastuotteet, pohjoisesta puutavarat; rautatiet
Moskovaan ja Kasaaniin: 103.860 as. (1910).
-N.-N. jakaantuu kolmeen pääosaan. Korkealla
rantaäyräällä Okan oik. rannalla on Verhnyj
b a z a r, varsinainen asumakaupunginosa.
Keskustasta. Verhnaja blagovestsenskaja torilta,
pääkadut (Boljsaja pokrovka, jonka varrella
luterilainen kirkko. Varvarka y. m.) haarautuvat
säteittäisesti. Torin luoteislaita rajoittuu 20-30 m
korkean, 11-tornisen muurin ympäröimään
Kremljiin. jonne torilta pääsee
Dmitrievskaja-portista (jossa taide- ja muinaismuistomuseo).
Kremljissä on: Kristuksen kirkastuksen kirkko
(per. 1227; Mininin hauta), Mikaelin
tuomiokirkko (per. 1225), oikeuspalatsi, kuvernöörin
talo, Mininin ja Po>;arskijn muistomerkki. Muita
rakennuksia yläkaupungissa: Petserskij-luostari
(kirjasto), arkkipiispan palatsi (torista itään),
Marian ilmestyksen tuomiokirkko (per.
1400-luvun lopulla), Aleksanteri II :n pronssipatsas,
hengellinen seminaari, lukio, teatteri,
kaupungintalo (torin ympärillä tai läheisyydessä), Marian
ilmestyksen luostari (per. 1370: torista
lounaiseen). — Verlinij bazarin alapuolella, Okan ja
Volgan kapealla rantatasangolla on
vilkasliikkeinen Niznij bazar, pääkatu
Rozdestven-skaja. Kasaa n in rautatien asema. — Okan ala-
Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
