Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norbotne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1261
Norbotne—Nordenflycht
1262
monstratenssi veljeskunnan perustaja. Ollen
syn-nynnältään kreivillistä sukua N. pääsi nuorena
kaniikiksi X an teniin ja eli nautinnoissa, kunnes
hän 1115 joutui eräällä matkalla
kuolemanvaaraan ja muuttui kokonaan mieleltään. Hän meni
Siegburgin luostariin, lahjoitti perintönsä
köyhille ja kierteli 1118 :n jälkeen läpi Ranskan ja
Alankomaiden parannussaarnaajana. V. 1121 hän
perusti premonstratenssien veljeskunnan, jonka
emäluostari oli Prémoutré Laon’in luona. V :sta
1226 Magdeburgin arkkipiispana N. sai
ankaruutensa vuoksi kestää paljon vaikeuksia
alaistensa puolelta, mutta yleiskirkollisiin asioihin
hän sai suuren vaikutusvallan. Paavien
Inno-centius II :n ja Anakletus II :n välisessä riidassa
hän asettui edellisen puolelle, taivuttaen kuningas
Lothar II:nkin hylkäämään Anakletuksen. N., joka
julistettiin pyhimykseksi 1582. on Böömin
suojeluspyhimys. [Madelaine. ..Histoire de saint N."
(1886)’, Zäk. ..Der heil. N." (1900).] A. J. P-ä.
Norbotne, nimitys, jota keskiaikaisissa ruots.
asiakirjoissa käytetään Pohjanlahden
kumpaisellakin puolen olevista erämaista (vrt.
Norrbotten).
Norby. Severin (k. 1530), tansk. soturi
ja aatelismies, mainitaan 1507 tansk. laivaston
päällikönä, joka hävitti Suomen rannikoita ja
valloitti Kastelholman. Seuraavina aikoina hän
voittaa suurta mainetta tanskalaisten
pääjohtajana merisodassa lyypekkiläisiä ja ruotsalaisia
vastaan. Kustaa Vaasan vapaussodan alkaessa
hän Ahvenanmaalta karkoittaa Kustaan sinne
lähettämän sotajoukon 1521 ja tuo seur. v. apua
Turkuun saarretulle junkkeri Tuomaalle
samoinkuin piiritetylle Tukholmalle. Hän on
Kristian II :n horjuvan valtaistuimen paras tuki.
ja kiitokseksi tämä 30 p. syysk. 1522
Kööpenhaminassa N:lle läänitti suurimman osan
Suomea — suosionosoitus, jota N. ei koskaan tullut
nauttimaan, kun Kristianin valta jo seur. v.
lopullisesti kukistui. Kuitenkin N. yhä jatkoi
taistelua entisen herransa puolesta : Gotlannissa,
Blekingessä, Skånessa. A’. 1526 hänet lopulta
pakotettiin pakenemaan Venäjälle, josta sitten lähti
Saksaan ja Italiaan, astui keisarin palvelukseen
ja kaatui 1530 Firenzen piirityksessä. K. G.
Nord- ks. P o h j o i s-.
Nordau, Max (s. 1849). saks. kirjailija juut.
sukuperää; asettui 1878 lääkäriksi
synnyinkaupunkiinsa Budapestiin; siirtyi 1880 Pariisiin.
N. herätti jonkun verran huomiota terävällä
dialektiikalla kirjoitetuilla
filosofis-yhteiskunnal-lisilla kirjoituksillaan, joista mainittakoon:
..Die konventionellen Lügen der Kulturmenscheit"
(1883), ..Die Krankheit des Jahrhunderts" (1887),
,,Entartung" (1892).
Nordberg [nürdbärj]. Jöran Andersson
(1677-1744). ruots. pappi ja historiankirjoittaja;
oli v:sta 1703 sotapappina Kaarle XII:n
sotajoukossa. saavutti kuninkaan suuren suosion ja
nimitettiin 1707 hovisaarnaajaksi. Pultavan
tappelun jälkeen 1709 N. joutui sotavangiksi ja
hoiti Venäjällä ollessaan ruots. sotavankien
kirkollisia asioita. Päästyään 1715 vapaaksi hän
jälleen yhtyi kuninkaaseen Stralsundissa 1716:
tuli 1717 Klaran seurakunnan kirkkoherraksi
Tukholmaan; ryhtyi 1731 kirjoittamaan Kaarle
XIT:n historiaa, joka Ulrika Eleonoran ja erään
komission in karsimana ilmestyi painosta kaksi-
osaisena nimellä ..Konung Carl den XII:s
historie" (1740); karsitut kohdat julkaistiin
myöhemmin (1754 ja uudelleen 1767) nimellä
„An-märckningar vid Carl den XII:s historia".
Teoksella on aineskokoelmana tieteellistä arvoa.
Nordbo [nürdbü], säteriluontoinen maatila
Mäntsälän pitäjässä Nummisten kylässä 18 km
Järvenpään asemalta koilliseen, käsittää 2 5/4S
manttaalia, n. 1,265 ha. — Neljännes tilan
vieressä olevasta myllystä ja sahasta kuuluu
kartanolle. — N., joka 1830-luvulla erotettiin
läheisestä Frugårdista itsenäiseksi tilaksi, oli v :een
1845 Nordenskiöld-suvulla, sitten maanvilj.
A. Frisénillä v:een 1900, josta alkaen sen on
omistanut Aug. Eklöf A. B. A. Es.
Nordencrantz [nürdenkrants], Anders,
ennen aateloimista Bachmanson (1697-1772),
ruots. taloudellinen ja valtiollinen kirjailija;
oli v:n 1727 valtiopäivillä Sundsvallin
edustajana porvarissäädyssä; julkaisi 1730 suuren
taloudellisen teoksen ..Areana ceconomiæ et comercii".
joka on kirjoitettu merkantilismin henkeen ja on
ensimäinen laajempi Ruotsissa ilmestynyt
kansantaloudellinen teos; oli 1731-36 konsulina
Lissabonissa; teki v:n 1743 valtiopäiville
esityksen toimenpiteistä rautakaupan
kohottamiseksi, josta oli seurauksena rautakonttorin
perustaminen v:n 1747 valtiopäivillä; aateloitiin
1743 ja oli 1747-62 kauppaneuvoksena
kauppa-kollegissa: N. julkaisi varsinkin v:n li 56
valtiopäivistä lähtien jcukcn valtiollisia
kirjoituksia, joissa hän hyökkäsi vallassa olevan
hattupuolueen kimppuun vaatien m. m.
painovapautta.
Nordencreutz [närdonkröits], Fredrik
Jakob (1723-93). ruots. linnoitusupseeri; oli v :sta
1753 rajakomissionin ensimäisenä insinöörinä
Suomessa, missä Aug. Ehrensvärd asetti hänet
Loviisan läheisyydessä suoritettavien
linnoitustöiden johtajaksi. N. alkoi myöskin harrastaa
Suomeu taloudellisten olojen parantamista m. m.
valtiopäivillä Suomen deputatsionin jäsenenä:
v. 1756 hän sai tehtäväkseen toimittaa Suomen
järvien ja jokien mittauksia ja punnituksia
kulkuteiden avaamista varten; määrättiin 1757
perintöprinssi Kustaan ja hänen veljiensä
opettajaksi linnoitustieteessä ja kohosi 1764
everstiksi. V:n 1772 vallankumouksen jälkeen hän
antoi Kustaa III :lle esityksen ..Suomen yleisen
taloudenpidon parantamisesksi": tämän
ehdotuksen pohjalle oli laadittu se Suomen kohottamista
tarkoittava suunnitelma, joka kuninkaan Suomen
matkalla esitettiin neuvoston kokouksessa
Helsingissä 6 p. kesäk. 1775. N:n kirjoitus on
julkaistu aikakauskirjassa „Historisk ooh
poli-tisk Mercurius" (1774).
Nordenflycht [nürdcnflykt]. Hedvig
Charlotta (1718-63), ruots. kirjailijatar, joutui
16-vuotiaana naimisiin, mutta jäi 3 vuoden kuluttua
leskeksi sekä meni 1741 uusiin naimisiin
pappismiehen Jakob Fabritiuksen kanssa. Jo 7
kuukautta myöhemmin jäi hän uudelleen leskeksi,
jolloin hän sen ajan tavan mukaan otti takaisin
oman nimensä. Syvää suruaan hän tulkitsi
elegisissä runoissaan, jotka nimellä ..Den sörjande
turturdufvan" herättivät suurta huomiota. Rouva
N:n koti Tukholmassa muodostui kirjalliseksi ja
taiteelliseksi keskustaksi, ja yhdessä
ystäväpiirinsä kanssa, joka hänen kuolemansa jälkeen muo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
