Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nordström ... - Norja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1279
Noricum—Norja
1280
9.4 milj. mk. (1912). Satama hyvä. linnoitettu,
■satamaväylä 9 m syvä. Säännöllinen
höyrylaiva-yhteys New Yorkiin, Baltimoreen y. m. Useita
rautateitä ja kanavia päättyy N:iin. ..N."
niminen sotalaivaveistämö on Portsmouthissa. —
N. per. 1682. Orjasodan alussa N. oli
Etelävaltioiden laivaston pääasema (huhtikuuhun 1861).
Nm ulkopuolella Hampton roads-lahdessa
„Mer-rimac" ja „Monitor" suorittivat
kaksintaistelunsa (9 p. maalisk. 1862). — 3. Kaupunki
Yhdysvalloissa, Nebraskan valtiossa, Union-Pacifie
radan varrella; 6,025 as. (1910). — Valtion
omistama hulluinhuone. — 4. Englannille kuuluva
saari (engl. V. Inland) Isossa valtameressä
luoteiseen Oudesta-Seelannista, n. 1.300 km itään
Austraalian mantereesta, 29° 3’45" et. lev.,
167° 56’ it. pit.; 35 km®, 967 as. (1911). — N. on
keskimäärin 120 m korkeaa basalttiylänköä
(korkein huippu 319 m yi. merenp.). rannat jyrkät,
vaikeapääsyiset. Ilmasto terveellinen. Maa on
erittäin hedelmällistä, etelämaiset hedelmät ja
useat viljalajit menestyvät mainiosti.
Karjanhoito melkoinen. N:sta lähtevät merenalaiset
kaapelit Austraaliaan. Uuteen-Seelantiin ja
Fidzisaarille. — Lähetysasema. — Hallintoa hoitaa
Uuden-Etelä-Walesin kuvernöörin alainen
7-jäse-ninen neuvosto. — N:n löysi Cook 1774. Oli
jonkun aikaa rangaistussiirtolana, kunnes 1856
sinne asettui 194 henkeä Pitcairnilta (ks. t.).
E. E. K.
Noricum [nö-], roomal. provinssi Rhætian ja
Panuonian välillä, käsitti nyk. Tonavan
eteläpuolisen Ylä- ja Ala-Itävallan sekä osaksi
Steier-markin, Kärntenin ja Salzburgin. Asukkaat,
keltinsukuiset norikit (tauriskit), saapuivat
maahan neljännellä vuosis. e. Kr.; heillä oli kauan
omat kuninkaansa ja he olivat roomalaisten
kanssa kauppayhteydessä. V. 16 e. Kr.
roomalaiset valloittivat N:n; he perustivat sinne
useita siirtoloita. G. R.
Norja (norj., tansk., ruots. Norge, Norjassa
käytäntöön alkaa myös päästä „landsmaalin"
muoto Noreg, < mskand. Noregr, < vielä
vanhemmasta muodosta Norvegr < Norö(r)-vegr
= ,.pohjoinen tie", ..maa meren pobjanpuolella";
engl. Norway, saks. Norwegen, ransk. Norvège),
kuningaskunta Pohjois-Euroopassa, pienempi,
vuorisempi Skandinaavian sisarvaltioista.
Pohjanmeren, Atlantin valtameren ja Pohjois-Jäämeren
rannalla; 322,909 km2 (50,695 km2 pienempi kuin
Suomi), 2,391,782 as. (1910; 723.415 as.
vähemmän kuin Suomessa), 7.« km2:llä. — N. ulottuu
71° 11’ 8" ja 57° 57’ 31" välillä pohj. lev. sekä
4° 30’13" ja 31° 10’4" välillä it. pit.
Mantereen pohjoisin kohta on Nordkyn 71° 8’1" pohj.
lev., eteläisin Lindesnes 57° 58’43" pohj. lev.;
etäisyys niiden välillä on 1,756 km. N:n suurin
leveys, n. 430 km, on Etelä-N :ssa, pienin, 8 km.
Nordlandissa. Ofotenin vuonon perukasta
Ruotsin rajalle. Merirajan pituus on 3.400 km
(toisten laskujen mukaan 2,800 km; jos rannikon
kaikki mutkat otetaan lukuun 20,000 km),
maarajan 2,570 km, josta Ruotsin rajan osalle tulee
1,650 km. Suomen rajan osalle 740 km
(Tenojoki on rajana 242 km) ja Venäjän rajan osalle
180 km (Paatsjoki on rajana 102 km,
Jaakopin-joki 37 km).
Pinnanmuodostus. N. on Euroopan
vuorisin valtakunta; sen maa-alasta on 74.4 %
osaksi ikuisen lumen ja jään peittämää paljasta
tunturia. Keskikorkeus on 500 m yi. merenp.,
tuskin 20% maasta on alapuolella 150 m yi.
merenp. Pintasuhteissa vallitsee Ivjølen, joka
pohjoisessa kulkee pitkin valtakunnan rajaa, mutta
etelässä kääntyy kokonaan N:n sisäpuolelle.
Länteen, valtamereen, se laskeutuu jyrkästi,
itään ja kaakkoon loivemmin, penkereittäin,
jättäen Kaakkois-N :aan N:n laajimman
viljelyskelpoisen alueen. Kjølen jakaa Etelä-N :n
neljään pääosaan: vedenjakajan luoteispuolella
on Nordenfjeldske, länsipuolella V e s t e
n-f j e 1 d s k e, eteläpuolella Søndenfjeldske,
itäpuolella Ostenfjeldske. Rannikkoalueista
käytetään sitäpaitsi erikoisia nimiä. Etelä-N:n
kaakkoisrannikko Kragerøhön asti on 0 s
t-landet, siitä Stavangeriin asti seuraa
Ser-landet, Stavangerista Stad-niemen sivu on
Vestlandet, sen pohjoispuolella ovat S ø n
d-m ø r e, Nordmøre ynnä R o m s d a 1 sekä
Trøndelagen (Trondhjemin vuonon
ympärillä). Pohjoisessa on Nord-Norge. —
Kjølen ei muodosta mitään yhtenäistä vuorijonoa,
vaan se on jakaantunut syvien, usein
rotkomai-sen kapeiden laaksojen toisistaan erottamiin
vuoriryhmiin ja ylätasankoihin. — Pohjois-N.
jakaantuu Itä-Ruijan tunturiylätasankoon (keskim.
400 m yi. merenp., Paatsjoen, Tenojoen ja
Alat-tionjoen laaksot), Kjoleniin (Sulitelma 1,914 m,
Okstinderne 1,912 m, Frostisen, Blaamandsisen
ja Okstinderne nimiset jäätiköt. Maalselvenin,
Saltelvenin, Dunderlandin, Vefsnan laaksot) ja
rannikkotuntureihin (m. m. Svartisenin
jäätikkö). — Etelä-N :n vuoriston ytimenä on
Dovrefjeld (Snehættan 2.247 m), joka länteen
lähettää kolme liaaraketta: Sundalsfjeldene
(Kaiken 1.898 m), Romsdalsalperne (Storho 1,919 m)
ja Søndmørsalperne (Karitind 1,970 m).
Molemmat viimemain. ovat suuren
luonnonkauneutensa ja erinomaisten teittensä takia N:n
suosituimpia matkailuseutuja. Søndmøren tuntureista
etelään alkavat Vestlandetin rannikkotunturit:
Jostedalsbræenin (2.038 m yi. merenp.,
pääjää-tikkö. 850 km2, on Euroopan mantereen suurin),
Hordalandin (1,726 m), Folgefondenin (1,654 m)
ja Ryfylkenin tunturit. Sisämaassa, etelään
Dovresta, Ryfylkenin tuntureihin päättyen
ulottuu Langfjeldene. Sen pääosat ovat mahtava
Jotunheimen (jossa 50 huippua yli 2,000 m yi.
merenp., korkeimmat Glittertind. mittausten
mukaan 1912 2,491 m, Skandinaavian korkein vuori,
Galdhopiggen 2.468 m. Stora Skagastolstind
2.406 m). Filefjeld. Hallingdalsfjeldene,
Hardan-gervidda, Hardangerfjeldene, Byklefjeldene
(Vass-dalseggen 1.657 m). Dovren pohjoispuolella on
Troldheimenin tunturiryhmä (Snota 1.689 m),
koillispuolella mahtava Rorosvidderne. — Niistä
laaksoista, jotka halkovat Dovren, Rørosin ja
Langfjeldene-tunturien etelä- ja itäpuolella
olevan pengerylätasangon, mainittakoon seuraavat:
Tryssil- 1. Klar-joen laakso, Østerdal, Solør,
Odalen, Romerike, Smaalenene (kaikki viisi
Glommen-joen laaksossa), Gudbrandinlaakso ja
sen jatko etelässä Mjøstrakterne (Hedemarken
ja Toten), Valdres, Begndalen. Aadalen ja
Ringe-rike (Begna-joen ja Tyrifjordenin laaksoissa),
Hallingdal. Krødsherred. Snarumsdal ja
Drams-dalen (Hallinskarvet-tuntureilta tulevien jokien
ja Drams-joen laaksoissa), Numedalen (Nume-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
