Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norjan kieli ja kirjallisuus - Norjan-Lappi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1291)
.Norjan-Lappi—Normaalikasvutaulu
1300
K. K i n c k, lyyrikot Andreas Haukland,
S. Obstfelder, Vilhelm K r a g ja Nils
K j æ r, jonka näytelmät ja essaykirjoitelmat
todistavat harvinaista kielitaitoa ja herkkää
kau-neudentuntoa, v. m. H. Kr-n.
fllenrik Jæger. ..Illustr, norsk
litteraturhisto-rie" (3 nid.. 1892-96) ; L. Dietrichson. ..Omrids
af den norske poesis liist." (1866 ja 1869) ; J. B.
Halvorsen. ..Norsk forfatterlexikon 1814-80"
flS81-1908).j
Norjan-Lappi käsittää ne Pohjois-Norjan
seudut. joissa lappalaisia asuu 1. F i n m a r k e n i n
ja Tromssan a m t i t (ks. n.).
Norjan-meri (norj. Norskhai-et 1. Nordliavet),
Norjan. Grönlannin ja Islannin välinen
Atlantin-valtameren osa. n. 2.580.000 km3. Etelärajana on
n. 500 m syvä Wyville-Thomson-selänne.
Keski-syvyys 1.600 m. keskiosien suurin syvyys n.
3.000 m. Eläimistö ja kasvisto sangen rikasta;
tuottoisaa sillin-, turskan-, makrillin- ja
lium-merinpyyntiä harjoitetaan etenkin Norjan
rannikolla. Kalastukselle tärkeitä N:n tutkimusten
tuloksia on julkaistu m. m. Nansenin ja
Helland-Hansenin teoksessa ..The Norwegian sea. its
pliy-sical oceanography ete." 11909: sarjassa ..Report
on norwegian fishery- and marine investigations").
Norkko ks. Kukinto.
Norkkokukkaiset ks. A m e n t a c e æ.
Norlannin kysymys sisältää joukon
taloudellisia. yhteiskunnallisia ja valtiollisia kysymyksiä,
jotka ovat johtuneet siitä että Ruotsin Noria
n-nissa (siihen luettuna myöskin Gäfleborgin lääni
ja Taalainmaa) talonpoikain omistama maa on
vähitellen yhä suuremmassa määrin joutunut
yhtiöitten käsiin. Varsinkin 1840- ja 50-luvuilta
lähtien ovat sahayhtiöt tavattomassa määrin
hankkineet itselleen sekä hakkuuoikeuksia että
kiinteistöjä. N. k :n ydinkohtana on kysymys
itsenäisen maanviljelijäluokan säilyttämisestä ja
maanviljelyksen ylläpitämisestä Norlannin
metsä-seuduissa. Kun ne toimenpiteet, joihin
aikaisemmin oli ryhdytty tämän kysymyksen
ratkaisemiseksi. eivät vieneet tarkoitetuille perille,
asetettiin K. A. Lindhagenin (ks. t.) valtiopäivillä
1901 tekemän esitysehdotuksen johdosta sam. v.
n. s. Norlannin komitea, joka 1904 sai valmiiksi
lopullisen mietintönsä. Komitean 16 ehdotuksesta,
joista useat jo ovat johtaneet
lainsäädäntötoimenpiteisiin. mainittakoon erityisesti
ensimäi-nen, jonka mukaan yhtiöiltä tai taloudellista
toimintaa harjoittavilta yhdistyksiltä (paitsi
pankeilta, raha- ja vakuutuslaitoksilta) olisi
kiellettävä (paitsi erityisissä, mainituissa
tapauksissa) oikeus hankkia itselleen kiinteää
omaisuutta puheena olevissa maanosissa; tämän
ehdotuksen mukainen onkin v. 1906 säädetty
.,Norlannin kieltolaki". Muut komitean ehdotukset
tarkoittavat maan halkomisen, lohkomisen )a
erottamisen järjestelyä, yhtiöitten ja
metsäkei-nottelijain tiloilla asuvien vuokraajien aseman
turvaamista ja parantamista, tällaisten tilain
rappiolle joutumisen ehkäisemistä y. m.
[Lind-liagen. ..Norrlandsfrågan", Östman. ..Norrlands
ekonomiska utveckling sedän midten af [-1500-talet".]-] {+1500-
talet".]+}
Norlanti (ruots. Xorrland). Ruotsin pohjoinen
osa. Sveanmaan pohjoispuolella olevien
maakuntien yhteisnimi, joilla maakunnilla ei kuitenkaan
ole ollut mitään lainsäädännöllistä tai hallinnol-
lista yhtenäisyyttä kuten Sveanmaan ja
Göötan-maan maakunnilla. N. mainitaan ensi kerran
Kaarlenkronikassa (ks. t.). N. käsitti silloin myös
Pohjanlahden pohjois- ja keskiosien itäpuolella
olevan maan nimellä Itämaa (myöhemmin
Itä-norlanti, sittemmin Itäpolija 1. Pohjanmaa),
jonka, samoinkuin Pohjanlahden länsipuolella
olevan N:n pohjoisosia mainittiin Pohjoispohjan
(Norrbottenin) nimellä. N:n eteläisenipien osien
nimi oli Helsingland. Myöhemmin, kun ruvettiin
erottamaan Pohjanlahden molemmilla puolin
olevat maat toisistaan, luettiin N. ulottuvaksi
Oulun jokeen (1500-luvun lopulle), sekä sitten
Tornionjokeen asti. Nykyään N:iin kuuluvat
seuraavat maakunnat : Gästrikland (senjälkeen kuin
se hallinnollisesti erotettiin Uplannista ja
liitettiin Ilelsinglandiin), Helsingland, Medelpad.
Herjedalen. Angermanland, Länsipohja ja
Ruotiin Lappi (norlantilaiset itse kuitenkin jättävät
pois kaksi ensinmainittua ja Lapin).
Lukuun-ottaen vielä Gäfleborgin lääniin kuuluvan Orsa
finnmarkin N. on 261.271 km" (59,5 % Ruotsin
pinta-alasta); 963.397 as. (1912: 17.s % Ruotsin
väestöstä). (E. E. K.)
Norlind [nur-J, Tobias (s. 1879), ruots.
musiikkitieteilijä, toimii dosenttina Luudin
yliopistossa ja johtajana Tomelillan
kansanopistossa. Julkaisi Ruotsin musiikkihistorian
(„Svensk musikhistoria" 1901), joka sisältää
myös tärkeitä Suomen musiikkihistoriaa
koskevia tietoja. ,,Om spräket och musiken" (1902).
,.Latinska skolsånger i Sverige och Finland"
(Piæ Cantiones y. m.), 1909 v. m. Toimittaa
paraikaa ilmestyvää ruotsinkielistä
musiikki-sanakirjaa. ..Allmänt musiklexikon" (v:sta 19121.
I. K.
Normaali (lat. nörmä’lis). 1.
Säännönmukainen. malliksi, ohjeeksi kelpaava. — 2. Suoran n.
on suoraa vastaan piirretty kohtisuora; tason n.
on suora, joka leikaten tasoa muodostaa suoria
kulmia kaikkien suoran ja tason leikkauspisteen
kautta tasoon piirrettyjen suorien kanssa.
Käyrän viivan (tai pinnan) n. tietyssä pisteessä on
suora, joka on kohtisuorassa tähän pisteeseen
piirrettyä tangenttia (tangenttitasoa) vastaan.
Avaruuskäyrällä on joka pisteessä äärettömän
monta samassa n. s. normaalitasossa
olevaa n:ia. Käyrän pinnan n.-taso on jokainen
pinnan 11:11 sisältävä taso. U. S:n.
Normaaliaika ks. Aikaerot ja
Paikallisaika.
Normaalielementti ks. Galvaaninen e 1
e-111 e 11 11 i.
Normaali-ilmapuntari, ilmapuntari, joka
valaa tieteen kaikkia vaatimuksia, vrt.
Ilmatieteelliset kojeet.
Normaalikasvutaulu. Perusteena kaikelle
järkiperäiselle metsätaloudelle on metsän
lisäkasvun 1. tuottamiskyvyn tunteminen metsän
eri-ikäi-senä ollessa. Metsässä tehtyjen mittausten ja
havaintojen avulla saadun tilastollisen ainehiston
perusteella 011 sentähden eri maissa laadittu n. s.
k a s v u t a u 1 u j a. joihin kootut Kokemusluvut
osoittavat jonkun määrätyn puulajin lisäkasvun
ja tuottamiskyvyn suuruuden, pää- ja
välihyö-dykkeiden määrän v. m. metsän eri ikävuosina
tai keliitysaikoina erilaatuisella maaperällä tai
kasvupaikalla. Jos mittausten ja havaintojen
esineeksi tällaisia kokemustauluja laadittaessa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
