Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norman-Hansen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1305
Norman-Hansen—Nornat
1306
ja vangitsi hänen nuorempi veljensä, Englannin
kuningas Henrik I Tineliebrain tappelussa 1106,
sekä yhdisti N:n Englantiin. Henrik I :tä
seurasi N:n herttuana hänen tyttärensä Mathildan
puoliso Gottfrid Plantagenet, Anjou’n kreivi.
Tätä seurasi hänen poikansa Henrik II 1150
N:ssa; hän nousi sittemmin. 1154, Englannin
valtaistuimelle. Kun Henrikin nuorin poika.
Juhana Maaton veljeinsä kuoltua syrjäytti
veljen-poikansa Arthurin N:n herruudesta ja murhautti
hänet, vaati Ranskan kuningas Filip II August
N:ta menetettynä lääninä haltuunsa sekä
valloitti sen 1204. Englannin kuningas Henrik UI
luovutti nimenomaan N:n Ranskan Ludvik
Pyhälle 1259. V. 1315 Ludvik X antoi N:lle
va-pauskirjeen (Charte normande). jonka mukaan
sille vakuutettiin oma oikeudenkäyttö ja
oikeusjärjestys. — Aikaisemmin Ranskan
perintöruhti-nailla oli N:n herttuan arvonimi, jonka he
1300-luvulla vaihtoivat dauphin nimitykseen.
[Barthélemy, ,.IIistoire de la N.", Baudrillart. „La N.,
passé et pré.sent".] G. R.
Norman-Hansen, Carl Martin (s. 1861),
tansk. silmälääkäri ja kirjailija; tehnyt laajoja
matkoja, m. m. Venäjälle ja Grönlantiin:
edellisen matkan johdosta kirjoitti ranskaksi teoksen
,,Toumän" (1907), jälkimäisen johdosta teoksen
,,l)e glade smils boplads" (1909). Suomen
kysymys antoi hänelle aiheen valtiolliseen
näytelmään ..Aina", jonka esittämisen tansk. sensuuri
kielsi. N. kuului eurooppalaisen adressin (ks. t.)
lähetystöön.
Normannilainen tyyli, Vilhelm Valloittajan
aikoihin (n. 1060) Pohjois-Ranskassa kukoistanut
romaaninen tyyli. Täältä tyyli normannien
mukana levisi Englantiin, sieltä lähetyssaarnaajain
mukana Skandinaavian maihin, mutta niinkin
etäällä kuin Etelä-Italiassa ja Sisiliassa onn.t:n
vaikutusta tavattavissa, vrt. Englannin
rakennustaide. U-o N.
Normannit (s. o. pohjois miehet) oli se
nimi. jolla Keski- ja Länsi-Euroopan kansat
keskiajalla nimittävät niitä merirosvo- 1. v i
i-k i n k i joukkoja, jotka pohjoisesta tullen
hävittivät niiden rantamaita. Jo 515 teki ruots.
kuningas Hugleik tämmöisen retken frankkien
maahan, mutta tavallisiksi ne tulivat vasta v:n
793 jälkeen, jolloin n. alkoivat esiintyä ja
hävittää ensin Englannin, Irlannin ja Skotlannin,
sitten myös mannermaan rannoilla. 9:nnellä
vuosis. oli viikinkiretkien kulta-aika. V. 836
valloitettiin Dublin, jossa n. perustivat
pitkäaikaisen valtakunnan; 845 Tanskan kuninkaan
Ho-rikin varustama viikinkilaivasto hävitti
Hampurin ja seuraavan vuosikymmenen kuluessa oli
frankkien valtakunta alinomaa n .n ahdistamisen
ja hävittämisen alaisena. Kuuluisimpina
viikinkipäällikköinä tähän aikaan tulivat tunnetuiksi
Ragnar Lodbrok ja hänen poikansa ja Ilasting
(ks. n.). Espanjaan n. tulivat ensi kertaa v. 844
ja Välimereen he tunkeutuivat vv. 859-861,
jolloin ryöstivät Etelä-Ranskaa, Italiaa ja
Pohjois-Afrikkaa. V. 891 keisari Arnulf voitti Saksan
valtakuntaa häiritsevät n. suuressa taistelussa
Löwenin luona. Noin 870 vaiheilla he
Englannissa valloittivat Northumberlandin y. m.
seutuja ja perustivat n. s. Danelagin
^.tanskalaisinaan"), joka kuitenkin seuraavan vuosisadan
alussa taas pakotettiin Englannin alamaisuuteen.
Mutta vuosisadan loppupuolella Etelred
Keuvot-toman aikana saivat n:n viikinkiretket uuden
vauhdin, ja sittenkuin v. 1002 oli tapahtunut
tuo suuri tanskalaismurha, valloittivat lopulta
Tanskan kuningas Sven Pörröpä rta ja hänen
poikansa Knuut Suuri (ks. n.) 1013-17 koko
maan. Jo edellisen vuosisadan alussa olivat n.
päällikkönsä Rolfin 1. Rollon johdolla v. 911
saaneet sopimuksella haltuunsa Pohjois-Ranskan
rannikon, jonka herttuaksi Rolf tuli
vastaanotettuansa kasteen (nimellä Robert) ja joka
heistä sai myöhemmin Normandian nimen. Täältä
he palkkasotureina menivät Etelä-Italiaan, jossa
1027 saivat pysyvän jalansijan. — Itään päin
Itämerelle alkoivat viikinkiretket suuntautua
nähtävästi jo aikaisemmin kuin länteen ja olivat
jo v:n 700 paikoilla yleisiä. Täällä ryöstettiin
vendien maata (nyk. Pohjois-Saksaa), Preussia,
Kuurin- ja Vironmaata ja Suomen rannikoita.
Mutta erittäinkin tärkeiksi tulivat Gardarikeen.
nyk. Venäjälle tehdyt retket, jotka ensin
suunnattiin Novgorodiin, ruots. Holmgardiin, ja
sieltä sitten vesireittejä myöten aina
Mustaan-mereen ja Kaspianmereen asti. Täällä
pohjoismaiset soturit kulkivat varjagien nimellä,
joka on syntynyt ruots. väring sanasta ja
Thomsenin mukaan merkitsee ,,sitä, joka on
turvaan otettu". V. 862 (Nestorin kronikan
mukaan) ruots. varjagipäällikkö Rurik, ruots.
Hrö-rikr, valloitti Novgorodin ja tuli Venäjän
valtakunnan perustajaksi. Arab. matkustaja Ibn
Fadlän tapasi 922 heitä Itil- (s. o. Volga-) joella.
Vv. 865, 907 ja 944 pohjoismaisten viikinkien
laivastot uhkasivat itse Konstantinopolia.
Konstantinopolissa he myös rupesivat kreik. keisarin
palvelukseen, muodostaen hänen
henkivartio-väkfensä, nimellä „varangit" (ensi kerta main.
1034). — Myöskin n. purjehtivat pohjoiseen
Ruijan rannikkoa pitkin Vienan merelle
Bjarma-lantiin (ks. t.) harjoittaen kauppaa ja
meri-rosvousta. Muistona tästä merenkulusta on
Kuolanniemen poh joisen rannan nimitys M u u
r-m annin (s. o. Normannin) ranta. — N:n
retkillä on suuri historiallinen merkitys. Niiden
kautta pohjoismaiset kansat oppivat tuntemaan
muun Euroopan sivistystä ja toivat sitä
mukanaan kotimaahansa; siten esim. ensimäinen
tieto kristinuskosta, ..valkoisesta Kristuksesta",
levisi heille. Omasta puolestansa he sitten taas
levittivät näitä sivistyksen siemeniä ja omia
tapojansa edemmäs, varsinkin niihin maihin, joi
hin perustivat pysyviä valtiolaitoksia. [J.
Steenstrup, ..Normannerne". I-IV.] K. G.
Normarkku ks. Noormarkku.
Normatiivi (ks. Normi), mallina, ohjeena
cleva.
Normeerata (ks. Normi), säännöstää.
määrätä.
Normi (lat. nörma), sääntö, ohje, malli:
lcirjap., kirjan nimen lyhennys kunkin arkin
ensi sivulla.
Nornat, skand. mytologiassa jumalattaria,
jotka määräsivät ihmisen kohtalon hänen
syntyessään. Fär-saarilla nimitetään vieläkin
ensimäistä ruokaa, minkä äiti svnnytettyään saa
syödäkseen, norua greytur; alkuaan tämä „puuro"
lienee n :lie uhrina annettu. Edda-runoissa
esiintyvä n:n kolmiluku nimineen Urd, Verdandi ja
Slcttld jäljittelee roomalaisten Parea nimisten koh-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
