Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Norrland ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1309
Norrland—Norrmén
1310
kee kauniin rautatiepuiston halki ja Kaarlo
Juhanan puiston (Kaarle XIY:n Juhanan
patsas) sivu. Viimemain. puiston ympärillä tai
läheisyydessä on useita suuria hotelleja,
kaupungintalo ja teatteri (1908). Drottninggatanin
varrella (lähellä virtaa) on Tyska torget, jonka
lähettyvillä ovat useimmat N:n pankeista, uusi,
mahtava raatihuone (valmis 1910). Hedvigs kyrka,
sekä etelämpänä S:t Olai kyrka, S :t Johannis
kyrka (v:sta 1913 lueuto- ja konserttisali). Muita
huomattavia rakennuksia ovat Matteuskyrkan
(Folkparkenin vieressä olevan hautausmaan
lähellä), K. Swartzin kaupungille lahjoittama
huvila (jossa kaupunginkirjasto y. m. kokoelmia),
useat oppi- ja kansakoulujen sekä
teollisuuslaitosten rakennuksista v. m. N:n ympäristössä,
osittain sen hallinnollisten rajojen sisäpuolella
on Johannisborgin linnan rauniot,
Sylten-kukkula huviloineen ja kesäravintoloineen, Borgin
huvilakaupunki (jossa Kneipin
vesiparannuslaitos), ulkoilmamuseo Hultet y. m. — Oppi- ja
sivistyslaitoksia: Högre allmänna
läro-verket reaali- ja latinalukioineen, teknillinen
alkeiskoulu, 2 ylempää tyttökoulua, korkeampi
kauppakoulu, John Lenningin kutomakoulu,
Swartzin vapaakoulu, Ebersteinin sunnuntai- ja
iltakoulu, Kustaviaanineu lastentalo,
työväenopisto y. m. Kansakouluja on 9, oppilaita n.
5.000. Kaupunginkirjasto (yli 50,000 nid.).
taideyhdistyksen kokoelmat (molemmat Swartzin
huvilassa) ; 2 teatteria. — Hyväntekeväisyys- ja
sairaanhoitolaitoksia: lasaretti- ja
kulkutautisairaala, Lenningin sairaskoti, lastenkoti Bethania,
2 milj. mk. maksanut elatuslaitos (Sandbyhofissa
1 ’/, km kaupungista; rak. 1907-10) y. m. —
Elinkeinot kukoistavat. Teollisuus perustuu
suureksi osaksi Motalan-virran koskivoimiin;
1911 N :ssa oli 175 tehdasta, joissa 8,644
työmiestä, valmistusarvo 64.* milj. mk. Yli puolet
valmistusarvosta, 35,s milj. mk., tuli villa- ja
puuvillatehtaitten osalle. N:n teollisuuksista
vanhin ja mainioin onkin villateollisuus, jonka
edistämiseksi N:ssä v:een 1872 oli n. s.
villamaka-siini. N:n muista teollisuudenhaaroista
mainittakoon myllyt, olutpanimot, tupakka-,
puusepäu-ja huonekalutehtaat, konepajat. Yksityisistä
tehtaista ovat huomatuimmat: Holmens bruks- och
fabriks-a.-b. (Holmen-saarella Motalan-virrassa;
puuvilla-, villa-, paperi-, puumassa- y. m.
teollisuutta), Drags a.-b. (villateollisuutta), N:s
bomullsväfveri a.-b., A.-b. De förenade
vllefabri-kerna (4 villatehdasta), A.-b. S :t Andreas kvarn.
Harvester c:o (maanviljelyskoneita; N:n
pohjoispuolella), A.-b. Förenade tobaksfabrikerna,
Lithografiska a. b. (yhtynyt A.-b. Sveriges
lito-grafiska tryckerier-yhtiöön). — Motalan-virta on
suurilla kustannuksilla syvennetty, niin että
suu-rimmatkin alukset pääsevät N:iin asti; siinä
selvitettiin 1912 l.i» milj. rek.-ton. (josta
ulkomaisessa merenkulussa O.74 milj. rek.-ton.). Oma
kauppalaivasto käsittää 35 alusta. 6.319 rek.-ton.
netto (1911). Pankkeja: N:S enskilda bank.
3 pankin haarakonttorit. — N:stä haarautuu
useita ratoja (kaksi rautatieasemaa). Sähköraitio
tie. — Historia. N:u varhaisemmasta
historiasta ei tiedetä paljoa: vanhin tunnettu
privilegi-kirja 011 v:lta 1384. N. oli vähäpätöinen
Kustaa II :n Aadolfin ja Kristiinan aikaan asti.
jolloin Louis De Geer sinne perusti Holmenin
ruukin. Siitä pitäen X. edistyi varmasti
lukuisista onnettomuuksista huolimatta (rutto 1710 ja
1711, venäläisten ryöstöretki 1719, palot 1822,
1826). N:ssä pidettiin valtiopäivät 1604 (ks. N:ri
perintö.s opi 111 us ja N:n päätöksen
tilat), 1769. 1800. E. E. K.
Norrköpingin perintösopimus (v. 1604) mää
räsi Ruotsin kruunun perittäväksi Kaarle IX:nnen
suvussa, myös naimattomille prinsessoille.
Norrköpinkin päätöksen tilat, eräs
Norrköpingissä 1604 säädetty laji läänityksiä, ks.
Lää-nityslaitos ja Reduktsioni.
Norrland ks. N o r 1 a n t i.
Norrlin [-1-], Johan Peter (s. 1842),
kasvitieteilijä, uranuurtajia pohjoismaisen
kasvimaantieteen, erittäinkin
kasvitopografian alalla.
Tultuaan ylioppilaaksi
Porvoosta 1862 ja
käytyään Evon metsäopiston
N. tuli yliopiston kasvit,
museon amanuenssiksi
1867, fil. kand. 1869.
kasvitieteen dosentiksi 1871. fil.
toh. 1879 ja oli
siitäpi-täen ylimääräisenä
professorina v :een 1903, jolloin
täysinpalvelleena erosi.
N. oli nuorena
opettajansa William Nylanderin
(ks. t.) etevin oppilas ja
tämän rinnalla Suomen
jäkäläkasviston
ensimäi-nen tuntija, joksi hän kehittyi laajoilla
matkoilla maamme eri osissa sekä Lapissa.
Yhdessä Nylanderin kanssa hän julkaisi
jäkälä-eksikkaattiteoksen „llerbarium lichenum Fenniæ"
(1875-82). Kasvimaantieteinjänä N., liittyen ruots.
II. v. Postiin, on kehittänyt etenkin
kasvitopo-grafiaa (vrt. Kasvimaantiede) julkaisten
tältä alalta Societas pro fauna et flora fennica
seuran ..Notiser" sarjassa ..Bidrag tili sydöstra
Tavastlands flora" (1870) ja „Flora Karelia? One
gensis" I (1871-72). Jälkimäisessä hän määrää
Suomen ynnä Skandinaavian kasvimaantieteellisen
itärajan kulkemaan valtiollisen Suonien
itäpuolella Aänisjärveen ja Vienanmereen sekä näiden
välisiin maihin, minkä rajan myöhemmät
geologiset tutkimukset ovat vahvistaneet alueen
myöskin geologiseksi itärajaksi (ks. Fennoskan
d i a). N. 011 myös ensimäisiä vaikean ja
monimuotoisen Hieracium-suYun (ks. K e 1 t a n o t)
tuntijoita (useita julkaisuja fauna-seuran Acta
sarjassa, toista kymmentä eksikkaattikokoelmaal.
Ilän on ollut meikäläisen kasvitieteellisen
retkeilytoiminnan monikymmenvuotinen taitava ja
kokenut johtaja ja suunnittelija ja harvinaisen
suosittu opettaja. J. A. IV.
Norrmalm ks. Tukholma.
Norrmark ks. Noo r m a r k k u.
Norrmén. 1. Oskar N. (1822-89). senaattori:
yliopp. 1839, fil. maist. 1844: tuli virkamieheksi
senaattiin 1S49. Itämaisen sodan aikana (1854)
X. ollessaan virkatoimissa Ahvenanmaalla
pelasti kfuununrahaston joutumasta vihollisen
käsiin viemällä sen Ruotsiin; nimitettiin 1S67
senaattoriksi talousosastoon ja oli 1873-88
maan-viljelystoimituskunnan päällikkönä. XT. toimi
menestyksellä Suomen maatalouselinkeinon kohotta-
■J. P. Xorrlin.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
