Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nyström ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1395
Nägele—Näköhairahdus
1396
höittaaksensa kansaa uskollisuuteen kuninkaalle
ja vastustaakseen herttuan tuumia, mutta joutui
kansan vihan esineeksi ja surmattiin. Tapaus
on tunnettu ..Näf-retken" nimellä. K. G.
Nägele [r>ë.-], Franz Karl (1778-1851), saks.
lääkäri, tuli obstetriikan professoriksi
Heidelbergiin 1810. N. on suuresti edistänyt tieteensä
kehitystä. Hänen julkaisuistaan mainittakoon:
„Ueber den Mechanismus der Geburt" (1822),
..Lehrbuch der Geburtshülfe für Hebammen"
(14 :s pain. 1889). ..Das schräg verengte Beeken"
(2 :nen pain. 1850). J/. O B.
Nägeli [ne], Hans Georg (1773-1836),
sveits. musiikkipedagogi, säveltäjä ja
musiikkikauppias. Julkaisi Bachin ja Händelin
soitin-sävellyksiä. Perusti sveits. musiikkiseuran
(„Schweitzerbund fiir Musikkultur"). Toimi myös
mieskuorolaulun ja kansakoulujen
laulunopetuksen alalla ja julkaisi useita laulunopetusta
koskevia teoksia (esim. ..Gesangbildungslehre naeh
Pestalozzischen Grundsätzen", 1810). 1. K.
Nägeli [ne-], Karl Wilhelm (1817-91),
kuuluisa sveits.-saksal. kasvitieteilijä, yksi
nykyaikaisen kasvitieteen perustajia; tuli 1852
professoriksi Freiburgiin, 1855 Zürichiin ja 1858
Miineheniin. N. on julkaissut perustavia
tutkimuksia melkein kaikilta kasvitieteen eri aloilta.
Systematiikan suhteen hän vaikutti uudistavasti
ulottaen metodisen tutkimuksen alhaisimpiin
itiökasveihin ja selvitellen lajikäsitettä
tutkimalla kriitillisiä sukuja (esim. Hieracium-sukua
y. m.). Morfologian X. perusti
kehityshistorialliseen tutkimukseen ja soluoppiin. jota hän
kehitti suuressa määrin. Hän tutki m. m.
solutuman rakennetta ja jakautumista,
tärkkelys-hiukkasten ja soluketon paksuuskasvua, josta hän
esitti intussusseptsioni- (ks. Kasvaminen)
teorian y. m. Myöhemmin hän tutki etupäässä
käymisilmiöitä ja bakteereja sekä käsitteli
teoreettisia kysymyksiä luonnontieteiden alalta.
Teoksia: ,.Die neueren Algensysteme" (1847),
..Pflanzenphysiologisehe Untersuehungen"
(Cra-merin kanssa, 1855-58), „Entstehung und Begriff
der naturhistorischen A rt" (1865), ..Das
Mikro-skop" (Schwendenerin kanssa. 1865-67, uusi pain.
1877), ..Die niederen Pilze in ihrén Beziehungen
zu den Infektionskrankheiten und der
Gesund-heitspflege" (1877). ..Theorie der Gärung"(1879),
„Mechanisch-physiologisehe Theorie der
Abstam-mungsgeschiehte" (1883) y. m.
Näiverrys, erikoinen epämieluisa, näivertävä
tunne, joka ruuansulatustaudeissa ilmenee
sydänalassa.
Näivetystauti ks. K 1 o r o o s i.
Näkinkenkä, paikoin simpukoista tai niiden
kuorista käytetty nimitys.
Näkinkierä. 1. Rakennust. ks. Voluutti ja
Spiraali. — 2. Anat. ks. Kuuloelin.
Näkinpartaiset (Characece) ks. Vihreät
levät.
Näkinruoho (Xajas), kasvisuku
~Sajadaccæ-heimossa: kaljuja vedenalaisia kasveja, joilla on
vastakkaiset tai kiehkuroihin asettuneet
tasa-soukat. hammaslaitaiset lehdet ja vähäpätöiset
yksineuvoiset kukat. Meillä kolme lajia, joista
yleisin merenlahdissa kasvava m e r i-n. (N.
marina/. Etelä-Suomessa hyvin harvinaisena sekä
meressä että maavesissä kasvava hento n. (N.
tenuissima) on mainittava ainoana (lukuunotta-
matta n. s. kriitillisiä sukuja: Hieracium,
Ta-raxacum y. m.) endeemisenä, yksinomaan
Suomessa tavattavana siemenkasvina. I. F-s.
Näkki (ruots. näck), vedenhaltia, vetehinen.
Näky (lat. visio), näkemispiiriin kuuluva
harha- 1. valeaistimus, on tavallinen ilmiö
hal-tioitumistiloissa ja mielisairauksissa. Eritoten
sanotaan näyiksi yliluonnollista tai uskonnollista
laatua olevat näköharhat. Historiallisista
henkilöistä, jotka ovat nähneet näkyjä,
mainittakoon apostoli Paavali, Jeanne d’Arc, Muhamed
ja Svedenborg. E. Th-n.
Näkyleipä (hepr. leliem happänim = ,
kasvojen leipä" s. o. Jumalan kasvojen eteen 1.
alttarille asetettu leipä, myös nimitetty nimellä
le-hem qodes = „pyhä leipä") käsitettiin alkuaan
jumaluudelle annettavaksi ruokauhriksi. Nobin
pyhäkössä oli Daavidin aikana ,,Jahven
kasvojen-’ edessä näkyleipä, jonka sijalle määräajan
kuluttua aina pantiin uutta. Vanha jäi papeille,
mutta voitiin hätätilassa antaa nautittavaksi
muillekin kultillisesti puhtaille henkilöille (vrt.
1 Sam. 215-7). Samoin Jerusalemin temppelin
etuhuoneessa. ..kaikkein pyhimmän" oven edessä
oli setripuinen näkyleipäalttari, jota myös
nimitettiin näkyleipäpöydäksi ( 1 Kun. 6=0; 7«; Hes.
41B) . Sellainen oli pappiskirjan (vrt.
Penta-t e u k k i) mukaan jo liitonmajassa, vrt. 2 Moos.
2523,3,,. Näkyleivät olivat 3 Moos. 24- seur:n
(pappiskirjan) mukaan leivotut hienoista
jauhoista, niitä oli 12. asetettuina kahteen, 6
kappaletta sisältävään läjään, ja ne pantiin aina
paikoilleen s. o. uudistettiin sabattina. Koska
tällainen pyhä leipä ei koskaan saanut puuttua
Jahven pöydältä, nimitettiin näkyleipää myös
..ainaiseksi leiväksi" (hepr. lehem hattämid, 4
Moos. 47), ja siitä että se pantiin esille kahtena
läjänä se myös sai nimen ,,läjitysten asetettu
leipä" (hepr. leliem hamma arekhet, 1 Aik. 9,,).
Näkyleivän fakal pani) käyttäminen on ollut
tunnettu muinaisbabylonialaisessakin kultissa.
A. F. P-o.
Näkö, aistimus, joka syntyy valosäteiden
kohdatessa näköelintä, ks. Silmä.
Näköaistin ks. Silmä.
Näköakseli ks. Silmä.
Näköalue ks. Kaukoputki.
Näköelin ks. Silmä.
Näköhairahdus on näköelimen kautta tullut
havainto, joka ei vastaa todellisuutta. N. on joko
objektiivinen tai subjektiivinen sen mukaan,
aiheutuuko se suoranaisesta valovaikutuksesta vai
syntyykö se jonkun muun kiihotuksen
perustuksella. Objektiivisia ovat esim. e n t o p t
i-s e t ilmiöt (ks. t.), vääristelyt esineitten
muodon ja ko’on suhteen, joihin on syynä
epäsäännöllisyydet valoataittavissa pinnoissa sekä
silmien akkommodatsioni- ja konvergeerauskyvyssä,
sekä esineitten näennäiset liikkumiset, jotka
syntyvät ulkonaisissa silmälihaksissa tapahtuvien
tahdottomien nykäysten aiheuttamina.
Objektiivisiin n:iin voidaan lukea myös n. s.
jälkikuvat. jotka esiintyvät silmän voimakkaan ja
pitkäaikaisen valottamisen jälkeen, sekä
kontrasti-ilmiöt. Subjektiivisia n :ia ovat esim.
ne valoaistimukset. jotka aikaansaadaan
kiihottamalla silmän verkkokalvoa ja sen
yhteydessä olevia hermoelementtejä mekaanisesti tai
sähkön avulla. Valo- ja väri-ilmiöitä saattaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
