- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1527-1528

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - O'Meara ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1527

Omenaviini—Ominaislämpö

1528

passa. Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltojen
pohjois-ja keskiosissa, Kanadassa ja Tasmaaniassa.
Suomessa menestyy isoja hedelmiä kasvava o.
ainakin Iisalmella saakka, siperialaiset marja-o:t
sitävastoin menestyvät kauempana pohjoisessa.
Suurin osa nykyisin Suomessa kasvavista o:ista
on siemenistä kasvatettu. Jalostetut puut ovat
enimmäkseen venäläisiä ja ruotsalaisia laatuja,
jotka kuitenkin siirtyvät vuosi vuodelta
kotimaisten tieltä. Viimemainituista mainittakoon:
Grenmannin, Pieksämäen, Valkealan syys-,
Kerp-polan ja Snyggin omena. 0:ita kasvatetaan
kolmea eri muotoa, nimittäin runko-, pensas- ja
kääpiöpuita. Molemmat viimemainitut ovat
muuten samanlaisia, paitsi että kääpiöpuita ei
monisteta tavallisille siementaimille vaan erään
kääpiökasvuisen lajin eli doucin taimille (P.
mains prcccox). Viimemainittu on kuitenkin hyvin
arka, josta syystä kääpiöpuiden menestyminen
Suomessa on hyvin epävarma. O. menestyy
parhaiten lämminpoh jäisellä, tuulilta suojatulla
etelärinteellä. Buokamultakerroksen tulee olla
mahdollisimman syvä ja runsaasti savensekainen.
[B. W. Heikel, „Hedelmä- ja mar javiljelys"
(1913).j K. L. & B. W. H.

Omenaviini 1. „s i i d e r i" on rypäleviinin
jälkeen enin käytetty viini. Se on terveellinen,
helppo valmistaa ja huokea. Miltei kaikki
omenat kelpaavat o:n valmistamiseen ja kuta
useampia laatuja sekoitetaan, sitä parempaa viiniä
saadaan. Suomalaisista omenista, varsinkin n. s.
villipuiden hedelmistä saadaan erittäin hyvää
viiniä. Enimmäkseen käytetään hapanta o:iä,
jolloin omenat survotaan ja niistä puristettuun
mehuun lisätään jokaiselle 4 litralle mehua
1 litra vettä ja 300-500 g sokeria. Sekoitus
asetetaan käymään tynnyriin tai suureen
pulloon. Sopivin lämpö on noin 12-15° C.
Käyminen kestää korkeintaan vuotta, jonka ajan
kuluttua viini on kirkas ja eroitetaan
syntyneestä pohjasakasta sekä siirretään uuteen
astiaan. Hapan omenaviini pilaantuu, jos se tulee
ilman vaikutuksen alaiseksi, josta syystä se on
nauttimista varten siirrettävä pienempiin
pulloihin. — Makea o. eroaa edellisestä siinä, ettei
käytetä ollenkaan vettä ja että jokaiselle litralle
mehua pannaan 150 g kristallisokeria ja että
lämmön käymispaikassa tulee olla 3-5° C
korkeampi kuin edellisessä tapauksessa. Kun viini
erotetaan pohjasakasta ja siirretään uuteen
astiaan, sekoitetaan jokaiselle litralle viiniä n. 100 g
sokeria. Viiniä ei pitäisi käyttää ennenkuin se
on 2 v :n vanhaa. Makea viini säilyy miltei
kuinka kauan tahansa, parantuu vuosi vuodelta
eikä ole arka ilman vaikutukselle. Erittäin
hyvää viiniä saadaan, jos 4:lle litralle omenamehua
lisätään 1 litra mustan viinimarjan mehua.
[B. W. Heikel. ..Hedelmä- ja marjaviinien [-valmistus".]-] {+val-
mistus".]+} B. W. 77.

Omentum ks. Vatsapaita.

Omer pasa (oik. Milcael Latas) (1806-71), turk.
kenraali, svnt, Kroatsian sotilasrajamaassa,
karkasi 1828 Turkkiin ja kääntyi islamin uskoon.
Tuli prinssi (sittemmin sulttaani) Ahdulmedzidin
opettajaksi ja meni Turkin sotaväkeen. Voitti
everstinä Syyriassa Ibrahim pasan 1839; tuli
so-tilaskuvernööriksi Libanoniin 1842. Kun 1848
levottomuuksia alkoi Tonavan ruhtinaskunnissa,
miehitti hän nämä yhdessä venäläisten kanssa;

oli sotilaskuvernöörinä Bukarestissa v :een 1850.
Aloitti pasaksi nimitettynä sodan Venäjää
vastaan 1853, soti suurella menestyksellä (m. m.
01-tenizan voitto marrask.). Otti Krimissä osaa
Se-vastopolin piiritykseen; lähetettiin myös 1855
Armeeniassa olevan Karsin avuksi, mutta tuli
liian myöhään. Oli Bagdadissa kuvernöörinä,
mutta sai 1859 eron väärinkäytöksien tähden.
Kukisti Hertsegovinan kapinan 1862 ja taisteli
Montenegroa vastaan: tuli sotamarsalkaksi.
Lähetettiin kukistamaan Kreetan kapinaa 1867. mutta
ei siinä onnistunut. Sotaministerinä 1868-69.

G. R.

Omfale ks. O m p h a 1 e.

Ominaislämpö 1. s p e s i f i i k k i 1 ä m p ö,
lämpömäärä, joka tarvitaan korottamaan aineen
massa- (paino-) yksikön lämpötilaa 1 :llä asteella.
Tätä lämpömäärää mitataan kalorilla (ks. t.).
0:u suuruus vaihtelee aineen laadun ja
olomuodon mukaan. Voidaan käyttää kolmea keinoa o:n
määräämiseksi: sekoitus-, sulattamis- ja
jäähdyt-tiimiskeinoa. Kaikille on yhteistä kylmenevän
kappaleen luovuttaman lämpömäärän
vaarinotta-minen. Olkoon kappaleen paino P, lämpötila T
ja o. = c. Koska painoyksikön lämpötilan
korottamiseen menee joka asteelta c kaloria, niin P :n
painoisen kappaleen lämpötilan korottamiseen T
astetta menee c P T kaloria. Jäähtyessään
alkuperäiseen lämpötilaansa kappale luovuttaa saman
lämpömäärän. Tämä tosiasia on
huomioonotettava, jos kalorimetrin (ks. t.) avulla ja
sekoitus-keinoa käyttämällä tahdotaan laskea o. Kappale
kuumennetaan T asteiseksi ja sysätään
vesi-kalorimetriin. missä veden lämpötila 011 t ja
paino p (veden o. = 1). Vesi vastaanottaa
kappaleen luovuttamaa lämpöä, kunnes molemmilla
on sama sekoituslämpötila r. Siis on cP(T—r)

. »(t—1) t ......

= p(T—t) ia c=_- . Lavoisier n ia Laplaeen
P(I-r)

sommittelema sulattamiskeino perustuu
jääkalori-metrin käj’ttöön. Tehdään havaintoja siitä
paljonko jäätä kuumennettu kappale kykenee
sulattamaan. ennenkuin se on jäähtynyt
0-astei-seksi. Kun tiedetään, että 1 :n jääkilogramman
sulattamiseen kuluu 80 kaloria ja otaksutaan
P: n painoisen ja 7-asteisen kappaleen
sulattavan p kg jäätä, niin saadaan kappaleen o. (c)

yhtälöstä cPT = 80p eli c = -’’!!. Dulong’in ja

Petit’n suunnittelema jäähdyttämiskeino
perustuu siilien tosiasiaan, että jos kahdella eri
aineista tehdyllä kappaleella on sama tilavuus ja
muoto, ja ne saatetaan ilmattomaan tilaan, niissä
ne jäähtyvät vain lämpösäteilyn kautta, niin
ne tarvitsevat eri paljon aikaa jäälityäkseen
samasta määrätystä lämpötilasta yhtä monta
astetta. Kyseenalaiset jäähtymisajat suhtautuvat
toisiinsa kuten kappaleiden massojen ja o:jen
tulot. Tätä keinoa voidaan paraiten sovittaa
nesteisiin. Kaasujen o:öjä ei voida laskea aivan
samaan tapaan kuin jähmeiden ja sulien
kappa-Uuden. Ne määrät kuumennettua kaasua, joita
yhtaikaa voidaan viedä kalorimetriin, ovat näet
liian pieniä kohottamaan tuntuvasti veden
lämpötilaa. Kaasun luovuttamaa lämpömäärää lisätään
antamalla virran tällaista kuumennettua kaasua
kulkea kalorimetrin läpi jonkun aikaa. Koska
kaasu virtaillessaan kylmempään paikkaan jääti-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0792.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free