Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ompelukirjaus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1537
Ompelukirjaus
1538
toilla, joitten päälle sitten ommellaan
poikittaiset pistot silkki-, kulta- tai hopealangoilla.
Kulta- ja hopeaompelussa käytetään kuitenkin
enimmäkseen n. s. kantillia (ks. t.), jonka läpi
neula silkkilankoineen pujotellaan ja joka siten
kiinnitetään kankaaseen; ompeluksen nurjalla
puolella sitä siis ei näy. Messukaaput,
alttari-liinat ja muut kirkolliset koristeet ommellaan
aina korko-ompelulla. Kangas, jolle
korko-ompelua ommellaan, pannaan tavallisesti kehykseen,
jolloin sen ommellessa saa pysymään tasaisena
ja työ tulee kauniimpaa.
Valkokirjaukseksi nimitetään ompelua,
joka tehdään valkealle kankaalle valkeilla
langoilla. Valkokirjauksessa erotetaan
englantilainen ja ranskalainen valkokirjaus.
Englantilainen on nykyään enemmän muodissa. Siinä reiät,
pyöreät ja muunkin muotoiset, muodostavat
suurimman osan mallia; korko-ompelua käytetään
reikiä yhdistäviin lehtiin ja kiehkuroihin.
Ranskalaisessa ompelussa muodostaa korko-ompelu
suuremman osan. Valkokirjaukseen kuuluu
tavallaan myös venetsialainen 1.
Richelieu-ompelu, jossa malli, sen johdosta että pohja
leikataan pois, muodostaa ikäänkuin pitsin. —
H e d e b o-ompelu on eräs laji valkokirjausta,
joka kotipaikastaan, Tanskan tasangoilta on
viime aikoina levinnyt joka maahan, jossa
ora-pelukirjausta harrastetaan. Se tehdään siten,
että kankaaseen leikataan erimuotoisia reikiä,
jolka täytetään paljotöisellä ja siromuotoisella
napinreikäom pellillä.
Viime vuosikymmeninä uuteen eloon herätetty
koristetaide on vaikuttanut myöskin o:eeu.
Uudet, rohkeammat muodot ovat taiteilijain
piirtämien mallien kautta levinneet, ja uudempi
ainesten käsittely astunut entisen ahtaamman
sijaan. Yhdistys „Suomen käsityön ystävät" on
yli 30-vuotisen toimintansa aikana suuressa
määrässä vaikuttanut tässä maassa o:n
edistämiseksi. Toimintansa alkuaikoina yhdistys levitti
vanhojen kansanomaisten mallien mukaan
sommiteltuja töitä, mutta uudempien taidesuuntien
Euroopan suurissa maissa päästyä valtaan
antautui yhdistys taiteilijain ja koristetaiteilijain
töiden uutterimmaksi levittäjäksi. Ilona J.
Kansanomainen o. tehdään varsinkin
vaatteisiin, olkoot nämä sitten kankaasta tahi
nahasta. Muinaiset egyptiläiset ompelivat
koristeensa etupäässä ristipistoilla, mutta kiinalaiset
ovat aina käyttäneet ompelutapaa, joka
muistuttaa Karjalasta tunnettua pykälittäin
(gobe-liiuintapaista) ja lehtosittain ompelua.
Roomalaiset tunsivat jälkimäisen „höyhentvön" (opus
plu-marium) nimellä, koska se näytti
linnunhöyhe-nien jäljentämiseltä. Klassillisella ajalla oli
varsinkin Vähä-Aasia kuuluisa koruommelluista
puvuista, jotka sieltä levisivät Kreikkaan y. m.
Keskiajalla Itämailta kotoisin oleva koruompelu
saavutti suurimman kukoistuksensa, etenkin kun
ruvettiin kankaille ommelluilla pyhäinkuvilla
kaunistelemaan kirkkoja. Kuuluisin on tässä
suhteessa Bayeux’n-verho (ks. t.). Taiteilijat
piirustivat näihin n. s. neulamaalauksiin kaavat.
Muistomerkkeinä näistä ompelukoristeista ovat
meilläkin monet keskiaikaiset messukasukat.
Uskonpuhdistuksen jälkeen tämä taiteellinen
ompelu Euroopassa yhä huonontui. Ensimäinen
yleinen maailmannäyttely Lontoossa 1851 teki
kään-49. VI. Painettu 14.
teen koruompelutaidossa, niinkuin muillakin
taideteollisuuden aloilla. Tästälähin kääntyi huomio
myös kansallisiin ompelukoristeisiin, jotka
kuitenkin jo olivat hävinneet melkein kaikkialta
muualta Euroopasta, paitsi slaavilaisilta ja
suo-malais-ugrilaisilta kansoilta, joista karjalaisten,
mordvalaisten, tseremissien sekä eräitten
syrjä-nien ja eteläisimpien ostjaakkien ja vogulien
keskuudessa o. vielä tuonnoin oli erittäin
kukoistava.
S u o m a 1 a i s-u grilaisten kansain o
m-pelukoristeet muodostavat suurimmaksi
osaksi suuren kokonaisryhmän sekä
ompelutapoi-liin että geometrisiin kuvioihin nähden. Tähän
ryhmään kuuluvat suomalaisista kuitenkin vain
karjalaiset ompelukoristeet. Muualla Suomessa
samoin kuin Virossa käytetyissä tykkimyssyissä
ovat koristeet toisenlaatuiset. Yhteisiä
ompelu-tapoja Vuoksen ja Volgan seuduilla on
kymmenkunta eri lajia. Käistä mainittakoon ensisijassa
se ompeliltapa, jossa kuviot tehdään
pykälittäin (kuva 1) ja lehtosittain (kuva 2).
Yhdessä tämän kanssa käytettiin vanhimmissa
koristeissa luotoksittain ompelua, jossa
muodostetaan neliöitä (kuva 3). Nämä tekotavat
liittyvät siihen koristelutapaan, jonka me
lukuisista hautalöydöistä tiedämme myöhemmällä
rauta-ajalla 1. pakanuuden ajan loppupuolella
vallinneen kahden puolen Suomenlahtea, Vuoksen tie-
6 (setukainen).
14
(tseremis-siiainen).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
