Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Palmén ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
i?;
Palmer Palmfelt
128
»uuuuittrlemans., »tukUin tietokirjan ..Oma
maa" 11*07-11. lVn tieteellinen tutkimustyö on
koi, istunut lu-iori.tan. Suomen maantieteeseen
j* kansantalouteen; teoksia: ..llistorisk
frani-stàllning af delt svensk -finska
handelslagstift-ningen frin Oustaf Vasaa regvring tili 1766"
1>TC Polit iska «krifter af Anders Chydenius"
1877 su ..Suomalaisen kirjallisuuden seuran
viitikymmenvuolinen toimi ynuä suomalaisuuden
•diaty - ISol-lSSI" (1SS1 myös ranskaksi), „Sten
Mure* -trid med körning Hans" 1883).
..Helsinki 1800-1900" (I. 1907l; julkaissut sitäpaitsi
tutkimuksia ..Historiallisessa arkistossa" ja
..Keonias.sa** ja ottanut o«aa Maantieteellisen
seuran ..Suomen kartaston" toimittamiseen.
5. Karl Evert P. (s. 1857). liikemies,
edellisen veli. konein-inööri polyteknillisestä opistosta
1879: fil. kand. 1881, nimitettiin deskriptiivisen
ja projektiivisen geometrian opettajaksi
poly-trknilli-ren opistoon lss ’,. vararehtorina 1890-96.
tuli teollisuushallituksen intendentiksi 1896,
.•-ta »iirtyi For–an telitaiden johtajaksi 1899.
E-iintynyt teknillisenä kirjailijana, ollut Suomen
teknillisen yhdistyksen aikakauslehden
toimittajana 1886-95. Ajanut varsinkin
talviliikenne-asiaa sitä varten asetetussa valtionkomiteassa ja
1894 julkaisemassaan leutokirjassa
(..Vintertrafi-km- säkerställande"). Ottanut osaa Ritariston ja
aatelin jäsenenä sääty valtiopäiviin v :sta 1888
alkaen.
Palmer, Christian von 11811-75).
evankelinen teologi, v :sta 1852 Ttlliingenin yliopiston
profe–ori. P:n vaikutus koski varsinkin
käytännöllistä jumaluusoppia; hänen kateketiikkansa
ja homiletiikkansa ovat levinneet useissa
painoksi-». Kirkolliseen saarnnan nähden P. vaati
suurempaa käytännöllisyyttä. E. K-a.
Palmer/ndm»/. E d w Ii r d Henry 1840-82),
ens:l. orientalisti ja tutkimusmatkailija, saavutti
harvinaisella kielinerollaan ja ahkeruudellaan
erittäin laajat sekä käytännölliset että
teoreet-t-et tiedot varsinkin arabian, |iersian.
hindus-tanin ja mustalaisten kielissä. V. 1867
Cambridgeen M löw’k si nimitettynä P. 1869-70 teki kaksi
tutkimusmatkaa Sinaille ja Itä-Jordanin maihin.
Varsinkin jälkimäinen matka vei P:n moneen
vaaraan ja seikkailuun, mutta tutustutti hänet
•amalla beduiineihin ja heidän elämäänsä.
V «ta 1871 arabian kielen professori Cambridgessä.
V. tshi hän jälleen lähti itämaille salaisen
valtiollisen lähetystön jäsenenä, minkä tarkoituksena
oli juuri alkaneen egyptiläisen sodan aikana
koettaa taivuttaa Sjnnin ja Suezin beduiinit
Englannin puolelle. Tällöin hän tovereineen joutui
viallisten ansaan ja ammuttiin. P:n laajasta
kirjallisesta tuotanno-ta mainittakoon: ..The
De-•ert of the Exodus" I II 11871); ..Arabie
gram-mar" I1874i : ..Ilistory of Jerusalem" (1871);
Persian dirtionarv" (1870»; English and
Persian dietionary ijulk 1883); Koraanin käännös
•arjaMa ...Sarred books of the East" (1875) ;
<Jip«y Kong*" (mustalaislauluja, 1875). [W.
Hesarit, ..Life and achievments of E. II. P."
IMS, aaka. 188«.] li. n a.
Palmerston //»im»»/.<n/. Austranlian
liittovaltiolle kuuluvan Pohjois-territorin pääkaupunki,
Port Darwinin lahden koilliarannnlla: 1,973 ns.
19*111. enimmäkw-en kiinalaisia. — Mainio
satama Merenalainen kaapeli Jaavaan; rautatie
si- imaahan. Playfordiin (I. Pine Creekille), josta
-e tulee jatkettavaksi etelään Austranlinn halki.
Palmerston /pöm.tstonj. Henr y J o h n
(1784-IMi.Vi. engl. valtiomies, vanhaa T e m p 1 e-sukua.
Isältään P. oli perinyt irlantilaisen lordin arvon;
\ ilittiin 1807 parlamentin alahuoneeseen ja
nimitettiin 1809 sota-asiain sihteeriksi eli
sotaministeriksi. saaden vasta 1827 sijan kabinetissa.
Mielipiteiltään P. oli aluksi torv, mutta
erimielisyyksien vuoksi puoluelaistensa kanssa erosi
heistä ja liittyi 1828 whig-puolueeseen.
Kuitenkaan hän ei vapaamielisyydessä mennyt pitkälle.
Ollessaan whig-hallitulcsissa is;;o-4i ja 1846-51
ulkoasiain ministerinä P. tuki eräiden maiden,
kuten Espanjan, Portugalin ja Unkarin
vapausliikkeitä ja piti yleensä päämääränään vastustaa
Venäjiin ylivaltaa. Mutta hän snattoi ryhtyä
sellaisiinkin toimiin, jotka kävivät toiseen
suuntaan. jos hän siten arveli voivansa kohottaa
Englannin valtaa ja kunniaa, mikä oli hänellä
ylimpänä tarkoitusperänä. P:lie ominaista oli
tavaton toimeliaisuus, mutta hänen kaikkialle
sekaantuva ulkopolitiikkansa, joka tuotti hänelle
nimen ..Lord Firebrand" (tulikekäle). hankki
Englannille paljon vihollisia ja saattoi sen
eristettyyn asemaan. Kun P. joulukuussa 1851
tunnusti Ranskan valtiokaappauksen
neuvottelematta hallitsijan ja virkatovereidensa kanssa,
niin hänen täytyi erota kabinetista, mutta 1852
hiin nstui jälleen hallitukseen, silloin sisäasiain
ministerinä. Muodosti 1855 ministeristön ollen
vuoteen 1858 sen johtajana ja jälleen 1859-65
muodostamassaan uudessa hallituksessa hän oli
pääministerinä. Krimin sodan ja Intian kapinnn
aikana P. osoitti erinomaista tarmoa, sisäasiain
ministerinä hiin vaikutti ansiokkaasti Lontoon
terveysolojen järjestämiseen, mutta vastusti
parlamentin uudistusta. Valtiomiehenä P. („01d
Pam") saavutti tavattomassa määrin kansan
suosion ja hänen kuoltuaan lokakuussa 1865 oli
suru maassa yleinen. [Dalling-Ashley, „Lord P.".
Llovd C. Sanders. ..Life of Visc. P.", Markis
Lorne. ..Visc. P."] K. W. H.
Palmetti (ransk. pnlmctte, < palme = palmu).
1. Antiikin taiteen yleisimpiä koristusaiheita.
joka viuhkamaisesti kannasta haarautuvine le|i
vincen alkuperäisimmässä muodossaan elävästi
muistuttaa tyyliteltyä palmua. Yksityisenä
aiheena p:n tapaa jo egypt. reliefeissä, mutta
vaata Assyriassa ja Babyloniassa ja sieltä
Kreikkaan sekä sittemmin Roomaan (ja renesanssiin)
»iirtyneenii siitä kehittyy se tärkeä ja
luonteinen koristusnihe, jonunoisena se niin yleisenä
esiintyy joko pääteinuotona rakennusten ja
hautakivien (strlr) nkrotcrioissa tai n. s.
anthemion-nuuhoina, useinkin liljantapaisten kukkien ja
nuppujen kanssa vaihdellen. Vähemmin tärkeä
sija p :11a monin tavoin uudesti muodostettuna
on keskiajan sekä arabialaisten, persialaisten ja
intialaisten ornamentiikassa, (ks. kuviu
seuraavalla sivulla.) vrt. Ornamentiikka. — 2.
Puutarhataiteessa joulukynttiläntapaisesti
kasvatettu päärynä- (omena-, harvemmin kivihedelmä-l
puu. U-o N.
Palmetto-palmu (Sabal Palmetto),
Carolinassa ja Floridassa kasvava viuhkapalmu, josta
saadaan tavattoman kestävää
laivanrakennus-puuta. Lehdistä tehdään kestäviä hattuja. I(. L.
Palmfelt, August Fredrik (1767-1814),
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
