Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Paperikone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Paperiraha—Paperi viltti
216
käytetty puu tavallisesti kuusi, ju-ku- mänty tai
Paperipuuna I. bioniapuana kttvtetUn
nuori» 4"- s läpimittaisia ja 2 4 m pituisia
runkoja Paperipuut niitataan kuutiosylittään tai
kuutiometrittäm. lliomapuu ei saa olla miititii.
ei »inettynyttä eikä erittäin pihkaista tui
uiuu-ten v tallia ta.
Paperiraha. IVaa erotetaan tavallisesti kalita
lajia varsinainen p. ja epfi varsin
uinen p. Yhteistä kumpuisellekin on. että v n
1-t i o laskee ne liikkeeseen ja ettii ne nojautuvat
»en nauttimaan luottoon. Varsinainen p. on
paperinen kovan rahan asemesta käytetty
arvomerkki joka on lunastamaton ju joka käy
pakko-kur–illa. a. o. on laillinen maksuväline.
Epä-tarsinainen p. on paperinen arvomerkki, joka ci
käv pakkokurssilla tai on luuastettava tai on
molempia. Saattaa kuitenkin olla
lunastamatontakin paperirahaa, jolla ei ole pnkkokurssia, ja
lunastettavaa. jolla ou |iakkokurssi. Pankkisetelistä
epävarsinaineu p. eroaa sen puolesta ettei sen
vakuutena ole arvoainetta. paitsi
poikkeustapauk–issa. ja että sen asettajana on valtio, vrt.
Pankkiseteli. Kun epävarsinainen p. ou
verraten laaratonta, ou varsinuisen p:n laita
toinen. Jos sitä lasketaan liikkeeseen suuret
määrät eikä taltion luotto ole erityisen vankka, niin
nieiallir.il u häviää liikkeestä ja p. tulee ainoaksi
kierto- ju vaihtoiälineeksi. sen kautta myöskin
arvunmitaksi ja siten todelliseksi itsenäiseksi
rahaksi. juku lopulta kokonnan vapautuu
metallikannastaan. Metalliraha itätä nykyä oikeastaan
vain kulta) muuttuu tavaraksi, joka saa p:ssa
määrätyn hinnan. Tämä hinta saattaa
olosuhteista riippuen nousta tuntuvasti ylemmäksi
metallirahan nimellisarvoa, ja se prosenteissa
lausuttu määrä, millä kovun rahan ja myöskin
metallirahan määräisten ulkomaan vekselien hintx
kohoaa niiden nimellisarvoa ylemmäksi, on n. s.
apio Mutta p:n arvon aleneminen kultaan ja
ulkomaisiin vekseleihin nähden ei merkitse, että
•en ostokyky myöskin kotimaisessa liikkeessä,
s. o kotimaisiin tavaroihin nähden, palkkoja ja
vuokria maksettaessa, vähenisi yhtä suuressa
määrässä. Jos p:n liikkeeseen laskemista edelleen
jatketaan varomattomasti, niin sen
sisämainen-kin arvo alenee, mutta kuitenkin vain vähitellen
ja hitaasti Yleensä p:n sisämainen arvo on
suurempi ja kiinteämpi kuin sen ulkomainen arvo,
»elluisena kuin viimemainittu esiintyy
vekseli-kur–i–a tai kullan hinnassa. Jos p:n sisämainen
arvo pysyy kiinteänä, niin agion nouseminen
vaikuttaa kiihottavasti maun vientiin, koska
vientitavaroista saatu kultn voidaan vaihtaa entistä
suurempaan määrään paperirahaa. Mutta siinä
tn-p«ukse..a, että p:n -isämainenkin arvo
vaihtelee. on paperirahakannnsta suuria haittoja sekä
kansantaloudelle että valtiontaloudelle. Huono
paperiraha antaa aihetta epäterveen keinottelun
syntymiseen ulkomaan kaupan alalla, saa aikaan
epävarmuutta kotimainessakin liike elämässä,
erityisesti -e tekee myöhemmin tulevaisuudessa
mak-■•ttavien rahavetkojen arvon epäiltäväksi ja
vaikuttuu siten korkokannan kohoamiseen. Valtion
tuotto horjuu ja tulee yhä kalliimmaksi, jos sen
täytyy sen pakkolalnan lisäksi, minä varsinaista
p aa on pidettuvh vielä turvautuu
ulkomaiseenkin lainaan, j n. e. — Hätätilassa, esim. sodan
aattue.o-i varsinaisen p:n liikkeeseen laskeminen
-uuttaa tulla välttämättömäksi. Mutta silloin se
-auttaa vaikuttaa pelastuskeinona vain siinä ta
I Hiuksessa, ettei valtio jo ennestään ole sen
viirassa. Joka tapauksessa puperiruhakuutu on
i I ikohtu. joku on mahdollisimman pian
poistet-tava. P:aa peruutettaessa tulee tärkeäksi
kysymys. onko se lunastettava kurssiarvosta vai
nimellisarvosta. Jos sen arvon alennus on suuri
ui jo kauan aikaa kestänyt, ou pnrns käyttää
n. s. ilevalvatsionimenettelyä, s. o. ottaa
käytäntöön uusi rahayksikkö, joka vastaa p:n
viimeaikoina keskimääräistä kurssia, ja lunastaa p.
-amanmääräisestä summasta tiitii uutta rahaa.
Mutta jos p. ei ole ollut kauan liikkeessä eikil
sen arvo kovin paljon alentunut, on sopivinta
vähitellen lunastamalla saattaa sen kurssiarvo
asteittain kohuamaan nimellisarvon tasalle.
Jo vanhalla ajalla ja keskiajalla käytettiin
siellä täällä p:n kaltaisia kiertovälineitä, mutta
nykyisen muotonsa ja merkityksensä p. sai vasta
17 Minen vuosis. lopulla ju 18:nnen vuosis. alussa.
Ensi kerran p:ua punkkisetelien muodossa
lu-s-ketliin liikkeeseen suuret määrät Hanskassa
1716-20 n. s. Law’n järjestelmiin yhteydessä
ks. I.au). Surkean kuuluisuuden saavuttivat
Hanskan viillnnkumoiikscn aikuiset nssignaatit
iks. t.). Melkein kaikilla valtioilla on 19:nnellä
vuosis. ollut epävnrsinaista ju varsinaista p:aa.
Epävarsinaista p:aa ovat esim. Saksan
nykyiset vultnkunnanknssnsetelit (Reichskaaaenscheine)■
\’eniijä siirtyi 1897 paperirahakannastii
kultakannulle. Pnpeririihakannulla ovnt tätä nykyä esim.
Italia. Espanja. Portugal, useimmat Keski- ja
Etelä-Ameriikan vallat. Suomessa on. sittenkuin
metalliraha 1865 määrättiin ainoaksi lailliseksi
maksuvälineeksi, varsinaista p:aa ollut vain
silloin. kun kultakuntann siirryttäessä Suomen pan
kin setelit 1877 julistettiin vähäksi aikaa lunns
tamattomiksi ja pakkokurssilla käyviksi. ./. F.
Pnperivanuke ks. P un v n n u k e.
Paperivene 1. pnperinautilus (Argo
nauta argo), Viilimeressii y. m. asustnva
kaksi-kiduksisiin kuuluva
8-lon-keroinen mustekala.
Naaraalla on helmivenheen
kuorta muistuttava, mutta
pnperinhieno, kierteinen.
ii. 20 cm pitkä kuori
vrt. Mustekalat),
joka on syntynyt kahden
ylimmän, hyvin levenneen,
tankse suuntautuneen lon
keron erittämällä, eikä
siis vastaa muiden
nilviäisten kuorta. Koiras
on naarasta pienempi,
kuoreton. jn ylimmät
lonkerot ovat tavallista nino-
loa. Yksi muista lonkeroista on muodostunut
irtautuvaksi parituselimeksi, ..hcctocotylukseksi"
ks. t.). P. oli tunnettu jo vanhalla ajalla:
\ristoteles m. m. kertoo sen purjehtivan
mereu-pinnnllu yliilonkerot pystyssä purjeina.
Todellisuudessa p. kyllä kohoaa pinnallekin, mutta
käyttää lonkeroita soutimina. /. V-».
Paperiviltti, villasta kudottu paksu viltti,
lotn käytetään joko kosteana vilttinä
paperikoneen pusertimissa, jolloin se on verrattain
irto-kutoista, tai kuivnusvilttinil paperikoneen
1’nperlvene inuarasj.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
