- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
433-434

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Perpignan ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

433

Perpignan—Persepolis

434

kuja"). 1. Kono. joka kerran käymään pantuna
pysähtymättä liikkuisi itsestään sekä samalla
luovuttaisi työvoimaa (energiaa) toisille kappaleille.
Tällaisen koneen mahdottomuus on selvinnyt
samalla kuin on oivallettu energiaa koskevat lait
(ks. Energia). Samoin kuin heilahtavan
pen-delin tai kieppuvan vauhtipyörän nopeus
vähitellen hiljenee, kunnes ne tykkänään pysähtyvät,
ellei niihin jollain tavoin ulkoapäin lisätä
liike-energiaa, samoin käy jokaisen koneen, olkoonpa se
mitä rakennetta tahansa. Syynä tähän on
väliaineen vastustus ja akseleissa vaikuttava kitka,
jotka kuluttavat liike-energian loppuun. Koneen
tarkoitus on siirtää työvoimaa paikasta toiseen,
mutta sillä ei voida tyhjästä luoda energiaa.
Kuta monimutkaisempi kone on, sitä suurempi
yleensä on energiaa kuluttava kitkakin. Pyörien
lisääminen suunniteltuun p. m :een ei siis, kuten
moni tietämätön ikiliikkujan tuumija arvelee,
saata yritystä lähemmäksi ratkaisua. — Leonardo
da Vinci on ensimiiinen tiedemies, joka
oletettujen (virtuellisten) nopeuksien periaatteeseen
nojaten oivalsi p. m:n mahdottomuuden. U. S:v.
— 2. Mus., soitinsävellys, jonka aiheitten
rytmillinen laatu nopeine tasaisine sävelineen herättää
mielikuvan »ikiliikkujan" herkeämättömästä
koneellisesta käynnistä. I. K.

Perpignan [-pinja’], lujasti linnoitettu kau
punki Etelä-Ranskassa, Pyrenées orientales
nimisen departementin pääkaupunki, 11 km
Väli-merestä. Tët-joen oik. rannalla, ratojen
risteyksessä; 39.510 as. (1911). — Espanjan kuninkaan
Filip TT:n perustama sitadelli. tuomiokirkko
St.-Jean (1324-1509), Castillet (nyk. vankila), vanha
pörssi, kaupungintalo y. m. — Pappis-,
opettaja-ja opetta jatarseminaari. kirjasto (ent. yliopiston
rakennuksessa), kasvit, puutarha y. m.
Piispanistuin. — Harjoitetaan viinin, hedelmäin ja
vihannesten viljelystä, kangas-, korkki-, suklaa-,
paperi- y. m. teollisuutta, vilkasta viini-
(Roussillon). hedelmä-, villa y. m. kauppaa. — P:sta
itään on Eoussillonin linna ja Canet niminen,
paljon käytetty merikylpylä. — P. oli keskiajalla
Roussillonin kreivikunnan pääkaupunki, kuului
v:sta 1172 Aragonialle. V. 1349 per. yliopisto
lakkasi Ranskan vallankumouksessa. P. kuului
1475-93 Ranskalle; Richelieu valloitti sen 1642. ja
Pyreneiden rauhassa se lopullisesti joutui Ranskalle.

(E. E. K.)

Per procura /-«-/(it.; Suomen laissa väärin lat
per procuram). valtuutuksella, prokuran nojalla.

Perrault [ rö’]. 1. Charles P. (1628-1703),
ransk. kirjailija, jonka julkaisemat kansansadut
»Les contes de ma mère l’Oie" ovat laajalti
tunnettuja. Kirjallisuudenhistoriassa hän on sitäpaitsi
saavuttanut huomattavan sijan modernin
kirjallisuuden puoltajana siinä kiihkeässä taistelussa,
jota hän kävi Boileauta. Racinea y. m.
antiikkisen kirjallisuuden ihailijoita vastaan. 77. Kr-n.

2. Claude P. (1613-88). ransk. lääkäri ja
tiedemies, sittemmin arkkitehti (teoreetikkona),
m. m. kääntänyt ja selityksillä varustanut
Vitru-viuksen (ks. t.) teoksen (1673), oli veljensä
Charles’in kera aloitteenantajia Levau’n ja
Lebrun’in perustamalle kunink.
arkkitehtuuri-koululle. Saavutti varsinaisen maineensa
uhkealla, vapaan rohkeasti ja vaivattomasti
sommitellulla Louvren itäisellä fasadilla (1666-74).
työstä kilpailtuaan m. m. Ludvik XIV:n Rans

kaan kutsuman kuuluisan it. Bernini’n kanssa.
Sata vuotta tätä fasadia, joka läpi kahden ker
roksen kohoavine paripylväineen mursi entisajan
ransk. linnafasadien pikkumaisuuden — mutta
todellisuudessa, takana oleviin huoneisiin
liittymättä, on suuri kulissi pidettiin
rakennustaiteen mestariteoksena. P:n 1670 rakentama
suuri Place du Trönen riemukaari revittiin 1716:
vähäpätöisempi on Pariisin tähtitorni. U-o X.

Perrens [pcrä’s], Francois Tommy
(1822-1901), ransk. historioitsija; toimi lyseon
opettajana, sittemmin, 1873-91, ylempien oppilai
tosten tarkastajana Seinen departementissa:
vista 1862 moraalisten ja poliittisten tieteiden
akatemian jäsen; hänen lukuisista teoksistaan
mainittakoon: »Histoire de Florence" (1877-90).
»La civilisation florentine du XIII:e au XVI:e
siècle" (1893). J. F.

Perrot [perö’]. Georges (s. 1832), ransk.
arkeologi: toimi École normalen opettajana, sit
tc-mmin johtajana, ja Sorbonnen professorina:
teki 1861 tutkimusmatkan Vähään-Aasiaan, minkä
jälkeen julkaisi tunnetun ..Jlonumentum
Ancy-j rauum", Augustuksen valtiollisen testamentin, ja
»Exploration archéologique de la Galatie et de la
Bithynie" (1862 ja seurr.). Hänen pääteoksensa
on ..Histoire de l’art dalis l’antiquité" (yhdessä
Cli. Chipiez’n kanssa. 1881 ja seurr.). J. F.

Perrotiini. ransk. Perrofa Rouen’issa 1834
keksimä kangaspainokone. Siinä on toimivana
osana tavallisesti neljä valurautaista laattaa,
joiden pinnalla on koholla osa siitä kuviosta,
joka kankaalle tahdotaan painaa. Kukin laatta
painaa yhden kankaalle tulevan kuvion väreistä.

V. V.

Per se (lat.) itsessään, itsestään.

Persea. io«raceæ-heimon suku. Puita, joilla
on ehyet, nahkeat lehdet ja pienet kukat.
Viljellään yleisesti tropiikeissa. P. gratissinia, Et
elä-Ameriikasta. tuottaa erinomaisen herkullisia,
pää-rynänmuotoisia hedelmiä, av ok a a to- (myös
advokaato-)päärynöitä. K. L.

Perseidit, meteoriparvi, jonka säteilvpiste on
likellä Z Persei tähteä. P. kohtaavat maan n. 10
p. elokuuta ja antavat vuosittain aihetta
lukuisiin tähdenlentoihin. Schiaparelli keksi 1866
niiden kulkevan samaa rataa kuin Tuttien
pyrstötähti, jonka kiertoaika on 121 ’I, v. P:n nopeus
niitten kohdatessa maata on n. 65 km sekunnissa.

n. 7?.

Persephone [-pho’në], lat. Proserpina, alku
jaan nähtävästi Manalan kuningatar, sittemmin
sulautunut yhteen Koren (ks. t.) kanssa.

Persepolis [-se’-], yksi Persian vanhoista
pääkaupungeista. Pulivar- ja Kur-jokien yhtymässä,
n. 60 km koilliseen Siratsista. vanhassa Persis
maakunnassa. Nimi on kreikkalaisten käyttämä,
alkuperäistä nimeä ei varmuudella tunneta.
Kaupungin perusti luultavasti Dareios I. joka siitä
teki pääkaupungin Susan ia Ekbatanan rinnalle.
D. samoinkuin hänen jälkeläisensä linnoittivat
kaupungin ja koristivat sitä palatseilla ja
komeilla rakennuksilla. Säilyneet
muinaisjäännökset todistavat vielä tänä päivänä P:n komeutta.
Koko kaupunki näyttää kohoavan kalliosta, se kun
oli rakennettu penkereittäin. Ylimmällä
penkereellä oli Dareioksen oma palatsi. V. 330 e. Kr.
Aleksanteri Suuri hävitti suuren osan kaupunkia,
eikä se senjälkeen koskaan kohonnut entiseen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:36 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/7/0239.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free