Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pietaryrtti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
577 Pietaryrtti
laivasto 1842 käsitti 25 alusta, yhteensä 4.322
lästiä (1792 10 alusta, 629 lästiä) ollen Suomen
suurimpia. Laivureita ja merimiehiä oli 374 1.
n. 25 <y’0 P :n koko väestöstä. Viennin arvosta
n. 85 y0 tuli tervan osalle (keskimäärin
vuotuinen vienti oli 22,300 tynnyriä). Samat seikat,
jotka tuottivat tuhon muiden Pohjanmaan
kaupunkien merenkululle, lopettivat 1860-luvulta
alkaen myöskin P:n laivaliikenteen ja
ulkomaankaupan. Uhkaavasta täydellisestä rappiosta l’:n
pelasti vuosisadan loppupuoliskolla vauhtiin päässyt
tehdasteollisuus, jonka etevimmän edustajan,
tupakkateollisuuden perusta oli laskettu jo 1762.
Vsukasmäärä (1790 930 henkeä, 1810 1.078
henkeä), joka pitkän aikaa oli lisääntynyt perin
hitaasti (1870 2,010, 1890 2.168 henkeä), on
viimeaikoina kasvanut nopeaan. Kaupungin kehitystä
edisti myös voimakkaasti 1883 valmistunut P:n
rata. — Suurempia vaurioita P. kärsi Ison vihan
alussa 17t4. jolloin vihollinen sen poltti (rauhan
tultua kaupunki sen johdosta sai 6 vapaavuotta)
ja 1835, jolloin tulipalo hävitti kaupungin
parhaan osan. [H. H. Aspegren. ,.Försök tili en
historisk. geometrisk ocli phvsico-oeconomisk
beskrifning öfver Pedersöre sochn i österbotn"
il769i: Alma Söderhjelm, ..Jakobstads historia’’
(1907-14); C. W. Gyldén, ..Historiska och
statis-tiska antecknin^ar om städerna i Finland" (1845).]
E. E. K.
2. (ruots. Pedersöre). Maalaiskunta,
Vaasan 1.. Pietarsaaren kihlak.,
Pietarsaaren-Pur-mon-Luodon-Ahtävän ni-mismiesp.; kirkko
sijaitsee 1li km : n päässä P: n
kaupungin kirkosta, 4
km:n päässä Alliolmenin
laivasatamasta. Pinta-ala
417.s km2, josta viljeltyä
maata 8,925 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 3,761
ha ja puutarha-ala 2,24 ha).
Manttaalimäärä 68,9221,
ta-lonsavuja 536,
torpan-savuja 58 ja muita savuja
465 (1907). 6.759 as. (1913),
joista suomenkielisiä 120.
950 ruokakuntaa, joista
maanviljelys
pääelinkeinona 584 :llä ja teollisuus
218 :11a (1901). 525 hevosta,
3,863 nautaa (1911). —
Kansakouluja j 1914)8 (12 opett.). Turvakoti
pahantapaisia lapsia varten (östensön kylässä).
Kunnanlääkäri yhteinen Luodon, Ahtavan ja Purmon
kanssa. — Teollisuuslaitoksia: Herrforsin
puuhiomo iKållbyssä); Pännäisten (Bennäs)
värjäys-ja kutomatehdas o.-y.; Veljekset Andersénin
urkutehdas ynnä saha ja puusepäntehdas (Pännäisissä).
— 3. (ruots. Pedersöre). Maaseurakunta,
keisarillinen. Turun arkkihiippak.. Pietarsaaren
rovastik.; Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia
perust. 1200-luvulla. P:een ovat aikaisemmin
kuuluneet seuraavat nykyjään itsenäiset
seurakunnat : Pietarsaaren kaupunki. Kokkola.
Kruunupyy, Uusikaarlepyy, Lappajärvi, Ähtävä.
Purmo ja Luoto. — Kirkko harmaasta kivestä,
rak. n. 1250. laajennettu (..ristikirkoksi")
1787-95. [..Jakobstad med omnejd" („österbottens
folkblad" 1913 N:o 32); A. Söderhjelm,
„Jakob-lfl. VII. Painetta »/, 15.
i—Pietismi 578
städs historia" I ja II ; L. H. Sandelin,
„Arkeo-logisk och historisk beskrifning öfver den
svensk-språkiga delen af Pedersöre härad" (Suom.
mui-naism.-yhd. aikak. XIV).] L. H-nen.
Pietaryrtti (Tunacctum
vulgare), korkea,
liuskalehtinen, keltakukkainen,
kielikukaton
mykerökuk-kainen. Kasvaa koko
maassa, paikotellen
harvinaisena, kuivilla paikoin,
tienvarsilla, usein
merenluodoilla. Kurttulehtistä
/. crisp an näkee joskus
viljeltynä samoin kuin
päämuotoakin. A". L.
Pietas (lat.),
velvollisuudentunto; hurskaus,
jumalanpelko.
Pieteetti (lat. pietas,
ks. t.), oik. hurskaus;
kunnioitus, rakkaus (esim.
vanhempia, hyväntekijöitä,
perintötapoja y. m.
kohtaan), hienotunteisuus.
P ie tennari tzburg [ pitarrnaritsburhj],
kaupunki Englannin Etelä-Afrikassa, Natalin
pääkaupunki, sisämaassa Durbanista luoteiseen,
rautatien risteyksessä; 30.555 as. (1911), joista 14.737
valko-ihoista, loput kaffereja ja hinduja. —
Anglikaaninen tuomiokirkko, kaupungintalo: pari
muistopatsasta ja -merkkiä (111. m. sulusodassa
1879 ja buurisodassa 1899-1902 kaatuneista).
University college, pari muuta oppilaitosta, museo.
— Harjoitetaan tiili-, nahka-, olut- y. m.
teollisuutta, maataloustuotteiden kauppaa. — Per. 1839
taistelussa Dingaania vastaan kaatuneiden
buuri-päällikköjen Pieter Retiefin ja Gert Maritzin
(joista P:n nimi) kunniaksi. Natalin
pääkaupunki 1842. E. E. K.
Pietismi (< lat. pietas = hurskaus, alkujaan
pilkkanimenä = hurskastelu), uskonnollinen liike
17:nneIIä ja 18:nnella vuosis. Uskonsotien ja
puhdasoppisuuden aikaa seurasi
vastavaikutuksena kristillisen elämäu kohottamista tarkoittava
liike, joka syrjäytti tunnustukselliset
riitakysymykset; katol. kirkossa edustaa tätä liikettä
mystisismi ja kvietismi, evank. kirkossa p. Liike on
lähtenyt Hollannin reformeeratusta
kirkosta, johon herätteitä on tullut Englannin
lahko-liikkeistä. Papit W. Tellinc-k, G. Voetius ja Jean de
Labadie (k. 1674) kokosivat 1620-luvulta lähtien
heränneitä, jotka tahtoivat tarkkaan noudattaa
kristillisen elämän vaatimuksia; osa niistä erosi
kokonaan maallistuneena pidetystä kirkosta, toinen
osa jäi kirkkoon, pitäen itseään sen ydinjoukkona.
Laajemman merkityksen sai Saksan
luterilainen p., jonka perustaja Filip Jakob
Spener (ks. t.) oli saanut vaikutuksia osaksi
vanhemmista luterilaisista, kuten Arndtista ja
Scriveristä, osaksi Labadiesta. Liikkeen voi
sanoa alkavan niistä hartauskokouksista (collegia
pietatis), joita Spener 1670 alkoi pitää kodissaan
Frankfurt am Mainissa; näin syntyi sielläkin
pieniä piirejä (konventikkeleita), ..seurakuntia
seurakunnissa" (ccclesiolæ iv ecclesia) suolaksi
maailmassa. P:n ohjelmakirja oli Spenerin 1675
ilmestyneet ..Pia desideria" („Hurskaita
toivomuksia"). Eri tahoilla Saksaa uusi liike sai kan-
Pietarsaaren
maaseurakunnan kirkko.
Pietaryrtti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
