Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Provinsiaalisynodi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1027
Prunus—Przewalski
1028
ruokak., joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 120 (1901). 202 hevosta. 913 nautaa
(1911). — Kansakouluja 2(1914). ..Käyrän
turvakoti" (L kasvatuslaitosi. ks. Käyrä.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: 2 myllyä. —
Suomen ensimäinen paperitehdas toimi
Järvenojan kylässä P :ssa (perust. 1764, muutettiin
1820 Möllbyhyn Kakskertaan). — 2. Seura
kunta. Turun arkkihiippak..
tuomiorovastikin!-taa. perust. 1636 Lietoon kuuluvaksi kappeliksi,
jollaisena vieläkin <1914) on toistaiseksi,
vaikkakin määrätty eroamaan omaksi Aura nimiseksi
khrakuunaksi (sen. päät. 7 p:ltä helmik. 1908).
— Kirkko puusta, rak. 1804. L. Il-nen.
Prunus. ruusukukkaissuku. johon kuuluu suuri
määrä puita ja pensaita, osa alativihautia,
etupäässä («ohjoises-a lauhkeassa vyöhykkeessä.
Lehdet ehyet, haja-asentoiset, tav. sahalaitaiset,
kukat valkeat tai punervat. tertussa, sarjassa,
huis-kilossa tai yksittäin. TTedelmä luumarja.
Kotimaisia lajeja ovat tuomi (P. /xidus) ja hyvin
okainen Ahvenanmaalla kasvava pensas,
ora-tuomi (P. spinosa). Sukuun kuuluu useita
hedelmäpuita, kuten kirsikka (P. ccrasus,
P. anum), kriikuna IP. insititia), luumu
IP. domeslica) ja aprikoosipuu (P. armo
niiea<. Myös luetaan manteli- ja
persikka-puut (ks. n.) usein P.-sukuun. Etelä- ja
Länsi-Euroopassa viljellään yleisesti Vähässä-Aasiassa
ja Balkanin niemimaalla villinä kasvavaa,
ikivanhaa pensasta P. laurocerasusl&, jonka
karvaan-makuisia, hiukan sinihappoa sisältäviä lehtiä
käytetään mausteena ja joista myös valmistetaan
lääkettä, laakerikirsikkavettä. P. maritimasta ks.
B u r h a n k. K. L.
Prus. Bol esi a w (s. 1840), puol. kirjailija,
oikealta nimeltään Aleksander Glowacki
[-va’tski], opiskeli Varsovan yliopistossa ja
esiintyi kaunokirjailijana ensikerran 1866. Hänen
novellinsa (..Szkice i obrnzki", 5 os., 1885, ja
„L>robiazgi", 1892) ovat kirjoitetut terävällä
huomiokyvyllä ja huumorilla. P. on Puolan
huo-matuimpia romaaninkirjoittajiu. Hänen
romaaneistaan mainittavimmat ovat „Plac£>wka"
(,.Etuvartio", 1885, myös suom.), „Lalka" („Nukke".
1891) ja ..Emuucypatky" (Emansipeeratut",
1894), joka erinomaisella tavalla kuvailee
naisliikkeen liioitteluja, mutta on samoinkuin
edellinenkin liiaksi venytetty. Myöskin hänen
historiallinen romaaninsa ..Faraon" on huomattava
teos. ./. J. 11.
Prussia, uuslat., = Preussi.
Prut tpruth; vanhan ajan Pyrelus), Tonavan
lisäjoki vas., alkaa Galitsiassa, Karpaattien
itä-rinteellä lähellä Lnkarin rajaa, virtaa aluksi
pohjoista, sitten kaakkoa ja lopulta etelää kohti,
laskee Reni’n länsipuolella Tonavaan ; 845 km,
josta 270 km (Ungheni’sta alas) kuljettava
matala-pohjaisilla aluksilla; liikenne vähäinen, etupäässä
tukinuittoa Bukoviniista. Vesialue 20,750 km’;
suurimmat li.-iljoet Czeremosz ja Zizija oik. —
P. on jää.sä 4 kk. v :ssa. — Muodostaa rajan
Venäjän ja Komaunian välillä 610 km in
matkalla.
Prydz, Alvilde (s. 1848), norj. kirjailijatar.
P. on ensisijassa prohleemikirjailija ja hänen
teoksissian on aina poleeminen sävy. Muoto on
usein epäselvä, mutta hänen parhaat
ennätyksensä eivät ole vailla -elvästi ilmenevää norj.
luonnetta. Hänen teoksistaan mainittakoon
.Lykke" (1890) ja sen jatko ..Piia Fuglvik"
,18911. ..Mennesker" (1892), „Dröm" (1893),
..Gunvor Thorsdatter tili lla-ro" (1890; suom.
1903). etevin hänen teoksistaan. ..Sylvia" (1898),
näytelmä „Aino" (1900), „Det lovede land"(1902),
..Barnene pna Hiero gaaril" (1900; suom.), „1 Ulve
dalene" (1909), „Mens det var sommer" (1911).
Prytnneion /-e’ion/. monessa muin. Kreikan
kaupungissa hallitustalo, jossa hallituksen
jäsenet, prytanit (ks. t.) kokoontuivat. Valtion
kustannuksella p:ssa tarjottuihin aterioihin
kutsuttiin tilapäisesti vieraat lähettiläät y. m.
Erikoinen kunnianosoitus kansalaiselle oli eliniäksi
myönnetty oikeus aterioida p:ssa. L. 7’.
Prytani (kreik. pr;/f av is), monessa Kreikan
kaupungissa valtion johdossa olevien
virkamiesten nimitys. Ateenassa p:t alkuaan olivat neu
voston esimiehet, Kleistheneen jälkeen p:t olivat
se 50-miehinen osasto 500-neuvostoa, joka hoiti
juoksevia asioita, kutsui kansankokoukset kokoon
y. m.; niimii osastot olivat pliyleittäin valitut
ja virkailivat kukin n. kuukauden erältään. Virka
huoneena oli prytaneion (ks. t.). L. T.
Prytz /-(«/. Carl Wilhelm s. 1857), tansk.
metsänhoitomies. Vista 1885 opettajana ja vista
1893 professorina Kööpenhaminan
Landbohnjsko-lessa. Pm teoksista mainittakoon „Skovbrugets
Driftslære" (1895) ja ..Skovbrugsokonomi" (1909).
Toiminut ..Tidskrift for Skovviesen" nimisen aika
kauskirjan toimittajana. O. Lth.
Przemyél /pse-J, kaupunki Galitsiassa, San
joen oik. rannalla (yli 180 m pitkä silta), tiir
keiissä rautatien risteyksessä; 54.078 as. (1910;
enimmäkseen puolalaisia). — Kaksi tuomiokirk
koa (roomal.-katolinen v:lta 1400), roomal.-koto
lisen ja kreik.-katolisen piispan istuimet, muu
tamia luostareita, Juhana Sobieski’n ja
Mickie-wi e?, in muistopatsaat. Puol. ja ruteenilaiset
ylii-lukiot, opettajatarseminaari. — Myllyjä, sahoja,
maanviljelys- ja rautatiekonepajoja. Puutavara-,
vilja-, nahka- ja pellavakauppaa. — Vista 1874
alkaen lujasti linnoitettu. — P:n perusti 981
Vladimir Suuri, joutui 1340 Puolalle. Antautui
22 p. maalisk. 1915 viidettä kuukautta kestäneen
piirityksen jälkeen venäläisille.
Przemyslidit ks. Premyslidit.
Prievaljsk fpscva’-), piirikunnankaupunki Ve
niijiin Keski-Aasiassa, Semiretsenskin
provinssissa. n. 13 km Issyk-kulin etelärannalta ; 15,180 as.
(1910). — Per. 1869, alkuaan Karakol nimeltään;
sai nyk. nimensä 1893 siellä 1888 kuolleen
tutkimusmatkailija Przewalski’n kunniaksi;
Przewalski^ muistopatsas.
Przewalski [pseva’1-J, Nikolaj
Mihajlo-vits (1839-88), kuuluisa ven. tutkimusmatkailija,
sotilns, toimi aluksi maantieteen ja historian
opettajana Varsovan junkkarikoulussa, lähetettiin
1867 Ussuriin, jota hän tutki viteen 1809, mat
kiisti 1871-73 maant. seuran toimesta Mongolian,
Gobi’n ja Kuku-norin seutujen kautta Urgaan,
1876-77 hän teki Itä-Turkestanin tuntemiselle
käänteentekevän retken Kuldzasta Tiansnnin
poikki AItyntagille asti, löytäen Tarimin ja
Lop-norin sekä siten selvittäen Itä-Turkestanin
hydrografien. Kolmannella retkellään 1879-80 P.
Zajsanskijsta käsin tunkeutui Nan-sanin ylitse
Tibetiin, pakotettiin 200 km Lhasasta käiinty
mään sekä tutki sitten TIvanghon yläjuoksun
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
