- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
35-36

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

35

Rikkialkoholi—Rikkidioksidi

36

Nykyään on alettu käyttää järkiperäisempiä
sulatustapoja; sulattaminen tapahtuu suurissa
tiili- t. rautauuneissa. Louisianassa saadaan r.
päivänvaloon syvistä kerroksista maan alta
poraamalla sinne ensin reikiä ja johtamalla putkia
myöten ylikuumennettua n. 165°-:sta vettä, joka
sulattaa r:n. Seos sulaa r:iä ja vettä
pumpu-taan tai painetaan puserretun ilman avulla ylös.
R:iä saadaan vielä r.-yhdistyksistä,
pääasiallisesti pyriitistä, kuumentamalla sitä retorteissa.
Soodateollisuuden jätteistä, jotka sisältävät
suurimmaksi osaksi kalsiumsulfidia, eristetään myös
vähän r:iä.

Eri tavoin saatu raaka r. puhdistetaan sitten
uudestaan sulattamalla ja härmistämällä (ks.
kuvaa) tai tislaamalla.
R:iä kuumennetaan
retorteissa, ja
haihtuvat höyryt
johdetaan kylmäseinäi-siin kammioihin,
joihin ne laskeutuvat
hienona keltaisena
jauhona, r.-h ä
r-meenä, tulik u
k-k a n a (flores
sul-pliiiris). Kanki-r:iä saadaan, kun
tislattu juokseva r.
valetaan
puumuottei-hin. Hyvin
hienojakoista r:iä saadaan saostamalla r.-yhdistyksistä,
jolloin muodostuu n. s. r.-m aitoa (lac
sulphu-risj, niin esim. kuumentamalla pitemmän aikaa
tulikukkaa kalkin ja veden kanssa ja suodettuun
liuokseen lisäämällä suolahappoa. — Paitsi
vapaana on r:iä luonnossa laajalti eri tavoin
sidottuna yhdistyksissä, sulfideina, esim. useissa
malmeissa sellaisissa kuin rikkikiisu, vaskikiisu,
lyijykiille, sinkkivälke, sinooperi, y. m., s u
1-faatteina kuten kipsissä, baryytissa ja
kise-riitissä y. m. Sitä on vielä tulivuorikaasuissa
ja kivennäisvesissä r.-d i o k s i d i n ja r.-v e d y n
muodossa. Useat orgaaniset aineet kuten
munan-valkuaisaine, villa, hiukset, muutamat eetteriset
öljyt sisältävät r:iä.

R:n kem. merkki on S. At.-p. 32,07. R. on
vaaleankeltaista, haurasta, mautonta ainetta, joka
johtaa huonosti lämpöä ja sähköä. Tulee
hangatessa negatiivisesti sähköiseksi. Ei liukene veteen,
mutta hieman alkoholiin, eetteriin, runsaammin
bentsoliin ja tärpättiöljyyn sekä helposti
rikki-hiileen. R. kiteytyy useissa eri muodoissa.
Tavallinen 011 r o m h i n e n r., joka sulaa 114.5° ja
jonka om.-p. 2,06 ; m o n o k 1 i i 11 i s e n
sulamispiste on 120° ja om.-p. 1,96. Edellinen
muuttuu jälkimäiseksi kuumennettaessa yli 95°.
Monokliininen muuttuu vähitellen itsestään
tavallisessa lämmössä rombiseksi. Sula r. on keltaista
ja helposti juoksevaa nestettä, joka
kuumennettaessa yli 200° :n tummenee ja tulee sitkeäksi.
Vielä enemmän kuumennettaessa se tulee taasen
helposti juoksevaksi ja alkaa kiehua 448,4°
höyryten punakeltaisena. Kun n. 400° :sta sulaa r:iä
kaadetaan veteen, muuttuu se joustavaksi
amorfiseksi r:ksi, kadottaen kuitenkin joustavuutensa
jotenkin pian. — R. yhtyy helposti useimpien
alkuaineiden kanssa. Ilmassa se palaa
rikkidioksidiksi, syttyen n. 250° :n tienoilla. Typpi-

happo hapettaa sen helposti rikkihapoksi.
Metallien kanssa se muodostaa sulfideja. Yhtyy
klooriin, bromiin, jodiin ja fosforiin tavallisessa
lämmössä ja kuumennettaessa hiileen y. m.
Yhdistyksissään se on 2-, 4-, ja 6-arvoinen. Muodostaa
useita oksideja ja happoja.

Paitsi tavallisia oksideja, r.-dioksidia ja
-tri-oksidia, muodostaa r. vielä r.-seskvioksidin, S203
ja r.-heptoksidin S207. Hapoista tärkeimmät ovat
r.-happo ja r.-hapoke; sitäpaitsi 011 vielä
ali-rikkihapoke, H2S2O4, ylirikkihappo II2S208,
tio-rikkihappo, II2S0O3 ja useat tio-kapot. Vedyn
kanssa r. yhtyy r.-vedyksi. R:iä käytetään
r.-hapon, r.-hiilen y. 111. r.-yhdistysten
valmistamiseen, kautsukin ja guttaperkan
vulkanisoimi-seen, tulitikkujen ja ruudin valmistamiseen,
desinfisioimiseen, lääkkeeksi, etenkin ulkonaisesti
ihotauteihin, valkaisemiseen y. m. Sisilian
r.-tuotanto oli 1906 471.190 tonnia. Tuotanto on
vähentymässä ja se oli vv. 1910-11-12, 397,808,
376.171 ja 357,547 tonnia. Suuri osa siitä
vietiin ennen Ameriikkaan, esim. 1904 100.000
tonnia; nyt on vienti sinne miltei kokonaan laannut.
Tämä johtuu Ameriikan oman tuotannon
suurenemisesta. Union sulphur eo:n tuotanto oli 1911
200,000 tonnia ja 1912 800,000 ton. Suomeen
tuotiin r:iä vv. 1910, 1911 ja 1912, vastaavat
8,693, 7,089 ja 9,923 tonnia, arvoltaan
keskimäärin vuosittain noin 1 1/2 milj. mk:n edestä.

S. S.

Rikkialkoholi ks. Rikkihiili.

Rikkiammoniumi ks. A 111 m
oniumsulf-hydraatt i.

Rikkiantimoni ks. Anti m onisulfidi t.

Rikkibakteerit ovat bakteereja, jotka
hapettavat mätäneviä aineita sisältävien vesien ja
rikkilähteiden rikkivedyn (II2S + 0 = II20-f S),
kasaten soluihinsa vapaata rikkiä, jonka ne pian
edelleen hapettavat rikkihapoksi. Näistä
hapet-tumistapahtumista r. saavat energian, jonka
eliöille yleensä hengitys tuottaa. Yleisimpiä r:eja
ovat rihmamaiset Beggiatoa ja Thiothrix.
Erityisen ryhmän r:n joukossa muodostavat
punaiset r., samoin ne, jotka hapettavat tiorikkihappoa.

K. L.

Rikkidioksidi, rikin ja hapen kem. yhdistys,
S02, rikkihapokeanhydridi. Sitä muodostuu rikin
palaessa tai rikinpitoisia aineita kuten kiisuja
kuumennettaessa. Esiintyy myös tulivuorien
kaasuissa. R:ia valmistetaan laboratoreissa
pelkistämällä rikkihappoa kuumentamalla sitä vasken,
raudan, hiilen y. m. kanssa. Se on väritön,
tuka-huttava, pistävänhajuinen kaasu, jonka om.-p.
on 2.26 ilmayksiköksi otettuna. Se voidaan
helposti nestevttää jäähdyttämällä, koska sen
kie-humapiste tavallisessa paineessa on vain — 10° C.
Nestemäisen om.-p. on 1,40. Sitä säilytetään
nestemäisenä vahvaseinäisissä pommiastioissa ja
käytetään teollisuudessa esim. jääkoneissa, koska
se tavallisessa lämmössä ja paineessa haihtuu
hyvin nopeasti ja riistää lämpöä ympäristöstään
alentaen tämän jopa — 60° :eenkin. Muuttuu jään
näköiseksi —76° :ssa. R. liukenee helposti veteen,
n. 80 volymia yhteen volymiin 0° :ista vettä.
Vesiliuos reageeraa happamelta ja on kem.
ominaisuuksiltaan rikkihapokkeen tapainen,
muodostaen emäksien kanssa tämän suoloja, s u 1 f i i
t-teja. Näitä on normaalisia ja happamia.
Edellisiä on 111. m. natriumsulfiitti. Na2SOs, ja kal-

Rikin härmistäminen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0030.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free