- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
41-42

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rikkihopea ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

41

Rikkihopea

—Rikkivety

42

011 hyvin ilkeänhajuinen. R. on antiseptinen ja
myrkyllinen aine. Se kiehuu 46° :ssa ja haihtuu
hyvin nopeasti. Syttyy hyvin helposti ja räjähtää
ilmaan haihtuneena, palaen silloin hiili- ja
rikkidioksidiksi. R. liukenee ainoastaan hyvin vähän
veteen, eetteriin ja alkoholiin helposti. Se on
parhaimpia liuottimia eri aineille; fosfori, jodi,
rikki, kamferi, hartsit, rasvat, kautsukki,
väriaineet y. m. liukenevat siihen helposti ja sitä
käytetään erilaatuisia rasvaöljyjä eristettäessä
hedelmistä, siemenistä, villasta, luista y. m. s.,
muutamien kem. yhdistysten valmistamiseen,
desinfi-sioimistarkoituksiin y. m. 8. 8.

Rikkihopea, hopeasulfidi, Ag2S, esiintyy
luonnossa hopeahohteena sekä kivennäisiin
sekoittuneena vähissä erin. Sitä muodostuu johdettaessa
rikkivetyä hopealiuoksiin. Mustaa, happoihin
vaikeasti liukenevaa ainetta. N. s. galvanoidun
hopean pinta on peittynyt hienolla r.-kerroksella.

8. S.

Rikkihärme ks. Rikki.

Rikkijoduuri, rikkiä jodin kanssa
sulattamalla saatu tummanharmaa kiteinen aine, sulphur
jodalum, jota käytetään ihotauteihin. S. S.

Rikkikiisu 1. p y r i i t t i, messinginkeltainen,
joskus vaaleampi, metallikiiltoinen kivennäinen.
Kiteytyy regulaarisessa järjestelmässä.
Tavallisin kidemuoto 011 kuutio sekä sen yhteydessä
usein pentagonidodekaedri ja oktaedri. Kovuus
6-6,5, om.-p. 4.9-5,2. R. on rautasulfidia FeS2,
sisältäen 46,6% rautaa ja 53,4% rikkiä. Liukenee
typpihappoon, mutta ei suolahappoon. R.
muistuttaa vaskikiisua ja sekoitetaan useasti siihen;
ne erottaa kuitenkin helposti toisistaan kovuuden
perusteella: r. lyö tulta terästä vasten,
jotavas-toin vaskikiisua (kovuus 3,5-4) voi helposti
naarmuttaa teräsesineellä. R:ua käytetään
rikkihapon (ks. t.) valmistuksessa, jolloin siitä
pasutta-malla saadaan rikkidioksidia. Rautamalmina ei
r :ua ensinkään käytetä. Sitävastoin r :11a on
suuri merkitys kulta- ja vaskimalmina, koska
siinä tai sen yhteydessä usein esiintyy kultaa tai
vaskikiisua. R. on kaikista yleisin
metallikiiltoinen kivennäinen. Sitä esiintyy sekä pienen
pieninä rakeina että suurina massoina niinhyvin
se-dimenttivuorilajeissa, esim. liuskeissa ja
kalkki-kivissä, kuin tuliperäisissäkin, varsinkin
kokoomukseltaan emäksisissä vuorilajeissa. Edellisessä
tapauksessa se on useimmiten syntynyt
rautasuo-loista elimellisten aineiden aiheuttamien
pelkis-tysprosessien kautta, muuten se on saostunut
liuoksista tai suorastaan tuliperäinen synnyltään.

E. M-nen.

Rikkikiisujätteet ks. Rikkihappo.

Rikkikloridit, rikin ja kloorin kem.
yhdistykset. Rikkikloruuria, r i k k i m o n
o-kloridia S2CI2, saadaan johtamalla
kloorikaasua sulan rikin yhteyteen. Punakeltaista
nestettä, om.-p. 1,7, kiehumapiste 138°C. Haju
pistävä, silmiä tulehduttava. Hajoaa vedessä
suolahapoksi, rikkidioksidiksi ja rikiksi. Liuottaa
rikkiä. Käytetään kautsukin vulkanisoimiseen.
Vähemmin tärkeitä ovat r i k k i k 1 o r i d i, SC12,
ja rikki t. etraklori di, SC14. 8. 8.

Rikkikloruuri ks. Rikkikloridit.

Rikkikukka, tulikukka, ks. Rikki.

Rikkikylpy ks. Rikkilähtee t.

Rikkilähteet, luonnollisia kivennäisvesilähteitä,
joiden vesi sisältää rikkivetyä. Käytetään terveys-

vesinä (iho- ja muita tauteja vastaan) sekä
sisällisesti että kylpyihin. Niitä 011 useissa
paikoissa Saksassa (Aachen, Burtscheid), Ranskassa,
Italiassa ja Kaukaasiassa (Tiflis). Edv. IIj.

Rikkimaito ks. 11 i k ki.

Rikkimaksa, sekoitus kem. yhdistyksiä, joita
syntyy, kun alkalimetallien tai kalsiumin
hiili-happoisia suoloja sulatetaan rikin kanssa. R. eli
rikkisu låte (hepnr sulphuris) on
farmaseuttinen valmiste, jota saadaan potaskaa ja rikkiä
yhteen sulattamalla. Se 011 kiinteä, ilmassa
vetis-tyvä, maksan ruskea, rikkivedyn hajuinen aine.
Liukenee miltei kokonaan veteen. Sisältää
pääasiallisesti kaliumtrisulfidia K2S3. Käytetään
rikkikylpyihin. S.

Rikkimetallit ks. S 111 f i d i t.

Rikkioksidit ks. Rikki.

Rikkirauta, rikin ja raudan kem. yhdistys,
valmistetaan yhteensulattamalla rikkiä ja
rautaa. Luonnollinen r. 011 rikkikiisu (ks. t,.).

S. 8.

Rikkiryhmä, alkuaineryhmä, johon kuuluvat
rikki ja sen sukulaiset, seleeni ja telluuri.

Rikkisade, sade, jonka jälkeen vedenpinta on
peittynyt keltaisella rikin näköisellä tomulla,
minkä samoihin aikoihin runsaasti kukkivien
puiden, kuten koivun, männyn t. kuusen y. m.
ilmasta sateen mukana pudonnut siitepöly t. hyvin
runsaasti (esim. kuusessa) esiintyvien
ruostesienten itiöt muodostavat, ks. Veden kukka.

K. L.

Rikkisyaani ks. Syaani.

Rikkitikku ks. Tulitikku.

Rikkitrioksidi, rikin ja hapen kem. yhdistys,
SO3, rikkihapon anhydridi. Muodostuu
sulfaatteja, etenkin pyrosulfaatteja kuumennettaessa,
hiukan myös rikkiä poltettaessa rikkidioksidin
ohella ja savuavaa rikkihappoa kuumennettaessa.
R :ia valmistetaan johtamalla sekoitus
rikkidioksidia ja happea tai ilmaa putkien läpi, joissa
on 11. 450° :een kuumennettua platinasientä, tai
muita kontaktiaineita, esim. rautaoksideja. Se
011 väritöntä jään näköistä ainetta. Tmee kiivaasti
vettä ilmasta muuttuen rikkihapoksi. Sen
yhtyessä veteen kehittyy paljon lämpöä. Nykyään
käytetään sitä suuret määrät väkevän
rikkihapon asemesta esim. tervaväriaineita.
rikkihappoa y. 111. valmistettaessa (vrt. Rikkihappo).

<S. 8.

Rikkivesi ks. Rikkilähteet.

Rikkivety, vetysulfidi, rikin ja vedyn kem.
yhdistys. H2S, esiintyy muutamissa paikoin
tulivuorten läheisyydessä, virraten kaasuna maasta,
tai liuenneena veteen n. s. rikkilähteissä. Sitä
muodostuu orgaanisten rikinpitoisten aineiden
mädätessä, niinpä esim. pilaantuneiden
kananmunien paha haju johtuu juuri r:stä.
Valokaa-sussa on sitä myös vähän. Parhaiten
valmistetaan sitä hajoittamalla rikkirautaa suola- tai
rikkihapolla. Väritön, pahanhajuinen,
myrkyllinen kaasu: om.-p. l.is; syttyy helposti palaen
rikkidioksidiksi ja vedeksi. Veteen sitä
liukenee huonelämmössä n. 3 volymia. Vesiliuos,
rikkivetyvesi, hajaantuu helposti erottaen
rikkiä; sitä käytetään kem. teollisuudessa ja
analyysissä saostamaan metalleja liuoksista. R.
vaikuttaa vesiliuoksessa heikkona happona
muodostaen suoloja, sulfideja. Sen reagenssina
käytetään kirkasta hopeata ja lyijyasetaattipaperia,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:44 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0033.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free