- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
79-80

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Riste ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

79

Risti—Ristijärvi

80

Kuva 5. [-Vihkimä-risti Hollolan-]
{+Vihkimä-
risti Hollo-
lan+} kirkosta.

naulitun Kristuksen pään takana,
missä se on hänen jumaluutensa
tunnuskuvana (kuva 6). Vähitellen
pyö-ränpuolat levenevät ja rengas
kapenee häviten lopulta kokonansa ja vain
puolat jäävät jäljelle (kuva 7). Mutta
tämä sama kehitys on myös
tapahtunut paljoa ennen ajanlaskumme alkua.
Assyrian kuningaspalatseista on
löydetty auringon tunnuskuvia, joista rengas jo on
hävinnyt ja vain puolat ovat jäljellä
muodostaen kreik. r:n. —
Latinalaisessa r:ssä rungon aliosa on
paljoa pitempi kuin yläosa (kuva 9).
Se on kehittynyt kreik. r:stä siten,
että aliosaa pidennetään
(ristiinnaulitun esittämiseksi), ynnä siten,
että kreik. r. asetettuna sauvan
päähän on sulanut yhteen tämän
kanssa, sekä myöskin siten, että
T:n muotoinen r. saa poikkipuun

Kuva fi a.

Kuva 7. Kuva 8. Kolminai-

suus, miniatyyri
1300-luvulta.

Kuva 6 b.
Kristuksen pää
Naantalin
kirkosta.

yläpuolelle »päällekirjoitusta" varten jatkon,
joka aluksi on kapeampi, mutta levenee
sitten rungon mittaiseksi. Näin ei kreik. eikä
lat. r. sinänsä esitä Golgatan r:iä eikä r.
siis alkuperin ole Kristuksen alennuksen,
hänen häpeällisen kuolemansa, vaan hänen
kirkkautensa ja jumaluutensa tunnuskuva.
[O. Montelius, „Hjulet som en religiös
sinnebild i förkristen och kristen tid" („Nord.
tidskr.", 1901), sama, ,,Solens lijul och det
kristna korset" (,.Nord. tidskr.", 1904), sama,
„Det latinska korset" („Nord. tidskr.", 1907).]
Muita r:n muotoja ovat vino Andreaksen
(ks. t.) r., Pietari n r., ylösalaisin käännetty,
lat. r. Arvonmerkkinä käytetään
tavallista lat. r :iä
piispan-r:nä, arkkipiispan- 1.
p a t r i a r k a n-r :n ä (kuva 10),
paavi n-r:nä (kuva 11) y. m.

Useat heraldiset r:t ovat saaneet
nimensä niistä ritarikunnista, joiden merkkinä
ne ovat olleet, tai suvuista, joiden vaakunaan
ne kuuluvat. — P. Yrjö n r.
(kuva 12) on alkuaan kreik. r.,
jonka haarat ovat
laajennetut ; J o h a n n i i t t a i n- 1.
Malta-r:n (kuva 13)
muodostaa neljä teräväkärkistä
kolmiota, joiden kannassa on syvä pykälä. —
vrt. myös Hakaristi.

2. M us., merkki, joka asetetaan nuotin

vasemmalle puolelle osoitukseksi siitä, että sen
tarkoittaman sävelen tulee soida a/2 sävelaskelta
korkeammalla. I. K.

Risti, tulitit., ks. Etelänristi.
Ristic f-tits], Jo van (1831-99), serb.
valtiomies; vaikutti kansalliskokouksen sihteerinä
huomattavasti Obrenovicien takaisin kutsumiseen
1858 ; ollessaan lähettiläänä Konstantinopolissa sai

Kuva 10. Kuva 11.

Kuva 12.

Kuva 13.

aikaan, että turk. sotajoukot lähtivät Belgradista
ja muista Serbian linnoista; oli useampaan eri
otteeseen pääministerinä, viimeksi 1887 ;
holhooja-hallituksen jäsenenä 1868-72 ja 1889-93; 1878
Serbian edustajana Berliinin kongressissa;
julkaissut saksaksi: ,,Kurze Charakteristik des
gei-stigen und sittlichen Zustandes von Serbien"

(1851), ,,Die neuere Litteratur der Serben"

(1852) ja serbiaksi teoksia Serbian uusimmasta
historiasta. J. F.

Ristiholvi, kahden toisiaan leikkaavan
tyn-nyriholvin muodostama holvi (ks. t.); ks. myös
Goottilainen, R o m a a n i 1 a i n e n ja
Roomalainen tyyli; vrt. R a k e n n u
s-taide ja Sisäkatto.

Ristihuuli (lohi n in lv porin nm), synnynnäinen
epämuodostuma, jossa ylähuuli on vaillinainen ja
halki, vika, joka samalla saattaa kohdata
myöskin kitalakea. Vika on usein operatsionilla
korjattavissa.

Ristihämähäkki ks. Hämähäkit.

Ristiina ks. Kristiina.

Ristiina (ruots. Kristina). 1. Kunta,
Mikkelin 1., Mikkelin khlak.. Ristiinan
nimis-miesp.; kirkolle Hietasen rautatieasemalta 18 km,
Mikkelistä 24 km. Pinta-ala 544.4 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 8.436 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 3,435 ha, viljaakasvava kaskimaa
98 ha. puutarha-ala 22,5 ha). Manttaalimäärä
5 5 65/72- taJonsavuja 590, torpansavuja 113 ja
muita savuja 148 (1907). 7,011 as. (1913);
1,358 ruokakuntaa, niistä 1,113:11a maanviljelys
pääelinkeinona (1901). 765 hevosta, 3,374 nautaa
(1912). — Kansakouluja 10 (1914). Säästöpankki.
Kunnanlääkäri yhteinen Mäntyharjun kanssa.
Apteekki (haara-apt.). — Teollisuuslaitoksia:
Löydön höyrysaha o.-y.; Ristiinan osuusmeijeri.
— Historiallisia muistoja: Brahelinnan
(ks. t.) rauniot. — Vanhoja kartanoita:
Brahe-linna, Kosoniemi, Kylälahti, Löytö. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Mikkelin rovastik.; lohkaistu Mikkelin
seurakunnasta omaksi khrak:ksi (Pietari Brahen
käsky-kirj. 30 p :ltä tammik. 1649), sai nimensä
Pietari Brahen puolison Kristina Stenbockin
mukaan (myöhemmin nimitettiin seurakuntaa myös
„Raahelinnan pitäjäksi"). — Kirkko puusta, rak.
1775, laajennettu 1843. [..Ristiinan pitäjän
numero" (Mikkelin Sanomat 1911 N:o 74 B).]

L. ll-nen.

Ristijärvi. 1. Kunta, Oulun 1., Kajaanin
kihlak., Hyrynsalmen-Ristijärven nimismiesp.;
kirkolle Kajaanista 50 km (kesäisin käy liikenne
pääasiallisesti Mieslahden sataman kautta, jonne
18 km kirkolta). Pinta-ala 854,4 km2, josta
viljeltyä maata (1910) 6,648 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 6.000 ha). Manttaalimäärä 20,o,
talonsavuja 154, torpansavuja 18. muita savuja
194 (1907). 2.468 as. (1913); 414 ruokakuntaa,
joista 312:11a maanviljelys ja karjanhoito
pääelinkeinona (1901). 212 hevosta, 1,168
nautaa (1912). — Kansakouluja 1 (1914).
Alue-lääkäri (Hyrynsalmen-Risti
järven-Suomussalmeu-Puolangan; asuntopaikkana Hyrynsalmi).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Ristijärven
osuusmeijeri. — 2. Seurakunta. Kuopion hiippak.,
Kajaanin rovastik.; perustettu 1804
Hyrynsalmeen kuuluvaksi kappeliksi, jollaisena on
vieläkin (1915) toistaiseksi, vaikkakin määrätty ero-

Kuva 9.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0052.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free