- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
83-84

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ristikaaret ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

83

Ristilimitys—Ristiretket

84

osain yhteyttä välittävä, aikai emmin
puukattoi-nen;, myöhemmin holvattu, munkkien
jokapäiväinen oleskelu- ja prosessionihalli. Istutetun ja
usein hautausmaana käytetyn, atriumia
muistuttavan „ristipihan" keskel ä kohosi risti,
lounaiskulmassa usein oli kaivo. Avoimien arkadien,
pylväiden ja myöhemmin boivie kin
tyylikkääseen ja rikkaaseen somisteluun keskiajalla
pantiin paljon huolta, joten riistä tulikin
keskiaikaisen rakennustaidon vieliättävimpiä ja
tun-nelmarikkaimpia luomia, kodikkuutta edisti
suhteellisen pieni mittakaava. Tällaisia r:iä tapaa
erittäinkin romaanisen ajan suuremmissa
luostari rakennuksissa Saksassa, Englannissa ja
Italiassa, hienoimmin ja rikkaimmin ne kehittyivät
goottilaisella ja renesanssiajalla. Tunnetuimpia
ovat S. Giovanni in Lateranon ja S. Paolo fuori le
muran (1200-luv.) Roomassa, Monrealen
Sisiliassa: Ziirichin suurmynsterin ; Magdeburgin,
Hal-berstadtin, Mainzin, Hildesheim in, Trierin
tuomiokirkkojen; Ranskassa Arles’in S. Trophtmen
ynnä lukuisia muita. — ks. Maulbronnin
luos-tarinpohjaa art:ssa Rakennustaide, vrt.
Luostari. U-o N.

Ristilimitys ks. Limitys.

Ristilippu, ristinmerkillä varustettu
ristiret-keilijäin lippu.

Ristiluu (os sacrumj, vhteenkasvettuneista
ristinikamista (sekundäärisesti muistakin)
muodostunut luu lanne- ja häntänikamien välissä.
Matelijoilla r :ssa on 2 t. 3 nikamaa, linnuilla
samoin oikeastaan 2, mutta näihin yhtyvät
lanne-ja etumaiset häntänikamat (ks. Linnut).
Al-haisimmilla nisäkkäillä, nokkaeläimillä, sekä
eräillä pussieläimillä r:ssa on niinikään vain 2
nikamaa, useimmilla muilla nisäkkäillä sen
sijaan 4 t. enemmän, hampaattomilla (Edentata)
kokonaista 9-10. Milloin nisäkkäiden r:ssa on
enemmän kuin 2 nikamaa, on kysymyksessä
häntänikamien yhtyminen r :hun. — Ihmisen
leveä, kolmikulmainen, alaspäin suippeneva r. on
syntynyt 5 nikamasta, joiden keskikappaleiden
väliset rajaviivat vielä näkyvät. R:n
kumman-kinpuoleisessa sivuosassa osoittavat eri
segmenttien rajoja r:n reiät. R. muodostaa lantion
takaseinän, sen reunoihin, isoon nivelpintaan,
liittyvät lonkkaluut (suoliluuosat). ks. Lantio ja
Luusto kuvineen. I. V-s.

Ristiluun pakotus saattaa ilmetä ankarissa
kuumetaudeissa ja hermo- ja munuaistautien
aiheuttamana. seuraa myöskin usein kuukautisia
ja raskautta sekä esiintyy yleensä kovin
kiusallisena synnytystapahtumassa.

Ristimäki, tärkeä rautakautinen
polttokalmisto Kaarinan pitäjässä Aurajoen varrella R:n
kansakoulun mäellä Kuralan kylässä, tutkittu
1914 ja 1915. Löydöt, jotka ovat peräisin
600-900-luvuilta j. Kr., sisältävät erikoisen runsaasti
skandinaaviseen tyyliin koristettuja esineitä.
Etenkin mainittakoon useat eläinaiheilla
koristetut miekankahvat. R:n löytöjen avulla
voidaan tehdä melkoisia oikaisuja rautakautisten
löytöjemme aikamääräyksiin. [A. M. Tallgren,
,,Ristimäki gravfält i S. Karins" (Finskt
mu-seum, 1915, siv. 46-61).]

A. Es.

Ristimänimi, kasteessa annettu henkilön imi.
ks. Nimi.

Ristiniemi (ruots. Krysserort), Suomen-

lahteen pistävä pitkähkö niemeke Viipurinlahden
suulla, Säkkijärven pitäjässä.

Ristinikamat. ks. Ristiluu ja
Selkäranka.

Ristinkylä (ruots. Korsnäs), maatila
Vehmaan pitäjässä Vehmaan lahden rannalla,
käsittää R:n ratsuvelvollisen säterin ja 2 muuta
tilaa, yhteensä 3 manttaalia. — Laivaliike
Turusta. — R. kuului 1600-luvulla v:sta 1641 von
Gertten-suvulle, seur. vuosis:lla sen omisti va
paaherra G. R. Rehbinder (k. 1786). Sittemmin
R. oli uudelleen Rehbinder-suvulla v:een 1907.
Nyk. omistaja (1915) maanvilj. J. A. Heikkilä.

A. Es.

Ristinokka, käpylintujen
kansanomainen nimitys monin paikoin Suomessa.

Ristinummi, rautatiepysäkki
Helsingin-Riihimäen rataosalla, Keravan ja Järvenpään
asemien välillä, Tuusulan pitäjässä, 34 km
Helsingistä, 37 km Riihimäelle. Läheisyydessä
Tuusulan kansanopisto.

Ristiompelu ks. O m p e 1 u k i r j a u s.

Ristipölyytys ks. P ö 1 y y t y s.

Ristiretket, länsimaiden kristittyjen kansojen
ll:nnen vuosis. lopulta 13 :nnen vuosis. loppuun
saakka toimeenpanemat retket Palestiinan
valloittamiseksi ja säilyttämiseksi; saivat nimensä
kankaasta valmistetusta rististä, jota retkien
osanottajat pitivät oikeaan olkapäähän
kiinni-ommeltuna. R:iin olivat vaikuttavana syynä
jälleen elpynyt kirkollinen into, joka aiheutui
varsinkin Gregorius VII:n toimittamasta kirkon
puhdistuksesta, lisäksi aatelissäädyssä valitseva
ritarillinen seikkailunhalu ja taloudelliset
epäkohdat. Euroopan maissa, jotka saivat monen
lähtemään liikkeelle vain paetakseen niitä.

Kristinopin vanhimmista ajoista saakka
toivio-retket Pyhään maahan olivat tavallisia, ja
arabialaisten kalifit suosivat näitä matkoja, jotka
tuottivat rahaa ja vieraita tavaroita heidän
maahansa. Mutta seldzukkien 1076 valloitettua
Palestiinan joutuivat pyhiinvaeltajat julman sorron
alaisiksi. Itä-Rooman keisari Aleksios I
Kom-nenos pyysi samaan aikaan länsimailta apua
seldzukkeja vastaan. Paavi Urbanus II ryhtyi
asiaan ja Clermonfin kirkolliskokouksessa 1095
hän kehoitti retkeen pyhän haudan
valloittamiseksi sekä aikaansai valtavan innostuksen; tätä
kiihdytti myös Amiens’istä oleva Pietari Erakko.
Siten saatiin toimeen ensimäinen
ristiretki (1096-99). Ensin lähti lukuisia joukkoja
alhaissäätyistä ja huonosti varustettua kansaa
liikkeelle ritari Valter Tyhjän y. m. johdolla;
ne harjoittivat vallattomuutta ja hävitettiin jo
matkalla; Pietari Amiens’ilainen oli joukkoineen
ehtinyt kauimmas, Vähään-Aasiaan. Hyvin
varustettu pääarmeia seurasi (elok. 1096) Bouillon’in
Gottfridin, Ala-Lothringenin herttuan, hänen
veljensä Balduinin y. m. johdolla.
Konstantinopolissa siihen yhtyi muita joukkoja, päällikköinä
Toulousen kreivi Raimund, Normandien herttua
Robert, Tarenton ruhtinas Bcliemund ja hänen
sukulaisensa Tankred y. m. Keisari Aleksios sai
retkeilijät lupaamaan hänelle ent. roomalaiset
alueet, jotka he valloittaisivat, sekä vannomaan
hänelle vasallivalan ; hän toimitti sitten
sotajoukon Aasian puolelle. Ristiretkeilijät kulkivat
voitollisesti Vähän-Aasian halki, valloittivat
Antiokian ja puolustivat uskonnollisen innostuk-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0054.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free