- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
107-108

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Robe ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

107

Robert-FIeury

Robespierre

108

let de Conches (1849, saks. 1863) ja Ch. Clément
(1874).] E. R-r.

Robert-FIeury [-bär-flöri’]. 1. Joseph
Nicolas R.-F. (1797-1890), ransk. taidemaalari;
Gros’n, Girodet’n ja H. Vernefu oppilas,
työskenteli Pariisissa akateemisena
historiamaalaa-jana, jona hän esitti etupäässä keski- ja
uskon-pululistusajan tapauksia, mielellään draamallisia
kauhukuvia (esim. ,.Pärttylinyön kohtaus", 1833),
mutta myös tyvnemp.ä ja yksinkertaisempia
kohtauksia (esim. „Uskontokeskustelu Poissyssä
1561", Pariisin Luxembourg-museossa, 1840).
Tehnyt myöskin muotokuvia. — 2. Tonv R.-F.
(1837-1911), edellisen poika; Delarochen ja
Cog-niet’n oppilas, seurasi isäänsä historian- ja
muotokuvamaalarina. Hänen kuuluisimpia taulujaan
ovat „Toht. Pinel vapauttaa 1795 mielisairaat
kahleista" (1876) ja ,,Korintin viimeinen päivä"
(1870, Luxembourg-museossa). R.-F. oli
Bouguereau^ jälkeen ..Société des artistes frangais"
yhdistyksen presidentti ja toimi ansiokkaana
pidettynä opettajana, jonka lukuisain oppilaiden
joukkoon ovat kuuluneet m. m. Akseli Gallén-Kallela
ja Eero Järnefelt. E. R-r.

Robert Guiscard fgiskn’r], s. o. R. ..kavala"
(n. 1015-85), Apulian ja Kalabrian herttua, tuli
Normandiesta vanhempain veliiensä mukana
Etelä-Italiaan, jossa sotamiehet korottivat hänet
hänen urhoollisuutensa vuoksi 1057 Apulian
kreiviksi. Paavi Nikolaus II suostui antamaan
hänelle herttuanarvon ja Apulian sekä ne maat,
jotka hän vastedes valloittaisi, vuotuista veroa ja
sota-apua vastaan. R. tekikin lopun Itä-Rooman
keisarin vallasta Etelä-Italiassa; joutui sitten
riitaan paavi Gregorius VII:n kanssa, joka julisti
hänet pannaan 1074. Mutta kun paavi tarvitsi
apua taistelussaan Saksan keisaria Henrik IV :tä
vastaan, teki hän sovinnon R :n-kanssa ja vapautti
hänet pannasta 1080; 1084 R. pelasti paavin, joka
oli Henrik IV:n piirittämänä S:t Angelon
linnassa ja vei hänet Salernoon. R. taisteli
myöskin Kreikassa Itä-Rooman keisaria vastaan ja
kuoli Kephallenian saarella. [v. Heinemann,
„Geschichte der Normannen in Unteritalien".]

K. O. L.

Roberts f-batsj, Frederick Sleigh
(1832-1914), jaarli, engl. sotapäällikkö; aloitti
sotilasuransa 1851 upseerina Bengaalin tykistössä, otti
1857-58 osaa Intian kapinan kukistamiseen,
taisteli 1863 Intian luoteisrajalla ja oli 1868 mukana
Abessiiniaan ja 1871-72 Kaakkois-Bengaalin ja
Birman välillä olevaan Lushaihin tehdyllä
retkellä; otti 1878 kenraalimajurina osaa
Afganistanin sotaan, jossa m. m. suoritti rohkean
marssin Kabulista Kandahariin, joka
vapautettiin : 1881 R. määrättiin Natalin kuvernööriksi ja
Etelä-Af rikassa olevien sotajoukkojen
ylipäälliköksi, mutta kun odotettua buurisotaa ei
syntynytkään, palasi R. pian Englantiin. ITän tuli nyt
Madrasin armeian päälliköksi, 1883
kenraaliluutnantiksi ja 1885 Intian sotajoukkojen
ylipäälliköksi, jossa toimessa ollessaan saattoi Birman
sotaretken onnelliseen päätökseen; ylennettiin
1890 kenraaliksi ja 1892 pääriksi nimellä Lord R.
of Kandahar; palattuaan 1893 Englantiin tuli
1895 sotamarsalkaksi ja Irlannin ylipäälliköksi.
Jouluk. 1899 R. määrättiin ylipäälliköksi
buurisodassa ja seur. v. 1900 hän saattoi tämän sodan
pääasiallisesti loppuun (ks. Buurisota); luo- |

vutti marrask. 1900 ylipäällikkyyden
esikuntapäällikölleen Kitchererille siirtyäksensä itse
valtakunnan koko armeian ylikömentajana Englantiin;
korotettiin jaarliksi ja sai 100,000 punnan
kan-sallispalkinnon ansioistaan buurisodassa;
julkaissut teokset „Rise of Wellington" (1895) ja
„Forty-one years in India" (1897). J. F.

Robertson [robatsan], William (1721-93),
skotl. historiankirjoittaja; toimi ensin pappina,
oli sittemmin Skotlannin ylimmän
kirkollis-viraston jäsenenä, v:sta 1762 Edinburgh’n
yliopiston rehtorina ja v :sta 1763 Skotlannin
his-toriografina. Ollen Gibboniu ja Ihimen rinnalla
yksi Ison-Britannian suuria historiankirjoittajia
18:nnella vuosis. R. saavutti aikanaan suuren
maineen tyylinsä ja laajojen näköalojensa
puolesta kiitetyillä historiateoksillaan: „History of
Scotland" (1759), „History of the reign of
Charles V" (1769), „Uistory of America" (1777).

J. F.

Robertson Smith [robafsan smipj, William
(1846-94), brittiläinen teologi. R. S. tuli 1870
skotl. vapaakirkon palvelukseen ja oli
kymmenkunnan vuotta heprean kielen opettajana
Aberdeenin collegissa, mutta menetti 1881 virkansa
kriitillisen suuntansa vuoksi. V. 1883 hän siirtyi
Cambridgen yliopistoon ensin arabian kielen opet
tajaksi, oli kirjastonhoitajana 1886-89 ja vihdoin
v :sta 18S9 arabian kielen professorina. R. S. on
ensimäinen kriitillinen raamatuntutkija
Isossa-Britanniassa, ja hänellä on sellaisena uraa
aukaiseva merkitys. Israelin uskonnon tutkijana
hän oli Wellliausenin (ks. t.) ja Kuenenin
oppilas. Hänen Vanhaa testamenttia koskevat
tutkimuksensa sisältyvät teoksiin: ,,The Old
Testa-ment in the jewish church" (18S1) ja ,,The
prophets of Tsrael" (1882). Arabialaisen ja
yleis-seemiläisen uskonnon alalla R. S. myöskin
suoritti perustavia tutkimuksia, jotka hän esitti
teoksessa: ,,Lectures on the religion of the
senii-tes" (1889), saksaksi: ,.Die Religion der Semiten"
(1899). " E. K-a.

Robesonin-salmi Iroubsanin-] erottaa
Grönlannin luoteisosan Grantin-maasta ja yhdistää
Smithin-salmen, Kanen-altaan ja
Ker.nedyn-sal-men Pohjois-Jäämereen. — R:n löysi Hayes 1S61
sen tutki tarkemmin Hall 1871.

Robespierre [robspiu’rJ, Maxim il ien
Frangois Marie Isidore de (1758-94),
ransk. vallankumousmies;
toimi v :sta 1781
asianajajana syntymäkaupun-gissaan Arras’ssa;
valittiin 1789 säätvkokoukseen.
R. oli jo tähän aikaan
fanaatikko, joka tahtoi
onnellistuttaa Ranskan ja
ihmiskunnan Rousseau’n
vapaus- ja
ylidenvertai-suusaatteilla. Äärimäiseen
vasemmistoon kuuluvana
hän ei kuitenkaan
perustuslakia säätävässä
kansalliskokouksessa saanut
huomattavammassa
määrässä ääntänsä kuuluville,
mutta sitä suuremman
vaikutusvallan hän saavutti Pariisin
jakobiini-klubissa, jonka pikkuporvaristoon kuuluvat jäse-

Robespierre.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:29:40 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/8/0066.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free