- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
129-130

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rokotus-aine ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

129

Useissa maissa r. 011 määrätty
pakolliseksi. Saksan eri valtioissa se tapahtui eri
aikoina, esim. Baierissa 1807 ja Preussissa 1816.
Uusi, koko Saksan valtakuntaa koskeva r.-laki
astui voimaan 1874. Sen mukaan r. on
pakollisesti toimitettava syntymävuotta seuraavana
ka-lenteri-v :na, uudestaanrokottaminen 12 :utena
ikä-v:na ja sotapalvelukseen astuttaessa. —
Ruotsissa r.-pakko on olemassa v:sta 1816.

Suomessa r. isoarokkoa vastaan
toimeenpantiin ensi kerran 1802. V. 1810 rokotettujen
määrä oli 10 % edellisenä v. syntyneistä,
vv. 1811-25 se oli 46.e %. V:een 1826 r. oli ollut
Suomen talousseuran huostassa, mutta mainittuna
v. se siirtyi lääkintäviranomaisille. Pakollinen
r. saatettiin voimaan maassamme vähitellen vv.
1885-90. R.-p a k k o a on vastustettu siksi,
että r. muka ei vastaa tarkoitustaan olla suojana
isorokkotartuntaa vastaan ja että se on
vaarallinen ja vahingollinen. Laajat tilastolliset
tutkimukset ja kliinilliset kokemukset eri maista
todistavat kumminkin selvästi nämä väitteet
vääriksi. R. isoarokkoa vastaan on päinvastoin
lääketieteen tärkeimpiä saavutuksia ihmiskunnan
hyödyksi. O. S-g.

Rokotus-aine ks. Rokotuslymfa.

Rokotuslymfa, rokotusaine, rokkoaine, joko
rokotetun ihmisen ihoon kehittyneestä
panenta-rokosta saatu neste (humaniseerattu 1.
ihmis-lymfa) tai lehmään (vasikkaan) istutetusta
rokkopaiseesta otettu neste (animaalinen 1.
eläin-lymfa). Ihmisten rokottamiseen käytetään
nykyisin eläinlymfaa. ks. Rokotus. O. S-g.

Rokotuspakko, pakolline’n rokotus isoarokkoa
vastaan, ks. Rokotus.

Rokovits („R o g o v i t s", ,,R o p o n i t s",
,,R o g o s i n"), rosvopäällikkö Ylä-Karjalassa
Juhana Ill:n käymän Venäjän sodan aikana
(Rokkoinen?), joka ei näy tunnustaneen mitään
esivaltaa, vaan liikkuneen omissa valloissaan.
Luultavasti juuri hänen rosvojoukkonsa 1579
retkeili veneillä Kuopion seuduille saakka.
Käkisalmen valloituksen jälkeen 1580 oli
ruotsalais-suomalaisilla paljon puuhaa ja vaivaa hänestä.
[Th. Sehvindt, »Aikajakso Käkisalmen
historiasta", Kaukomieli I.] K. G.

Roksane (Roxane), Makedonian kuninkaan
Aleksanteri Suuren puoliso, Baktrian ruhtinaan
Oksyarteen tytär; synnytti Aleksanterin kuoltua
(323) pojan, joka sai nimen Aleksanteri ja
tunnustettiin kuninkaaksi, mutta sekä hän että R.
murhattiin 311 Kassandroksen toimesta,

Roksolaanit (lat. RöxoUVnl), kreikkalaisissa
ja roomalaisissa lähteissä mainittu kansa
Maiotis-järven (Asovan-meren) rannoilla, luultavasti
iraanilaista alkuperää. R. olivat tunnetut
erinomaisina ratsastajina ja palvelivat semmoisina
Rooman sotajoukoissa. K. G.

Roland [-lä’], eräs Kaarle Suuren sankareista.
R. oli seurannut Kaarlea sotaretkelle Espanjan
saraseeneja vastaan, paluumatkalla hän kaatui
ltoncevaux’n (Roncesvalles’in) taistelussa 15 p. elok.
778. — Muin. ransk. eepos ,,L a chanson de
R o 1 a n d", Laulu Rolandista (ks. myöskin
Ranskan kirjallisuus) kuvailee Kaarle
keisarin taisteluja Espanjan uskottomia vastaan,
Ga-nelon’in kavallusta, Rolandin viimeistä urotyötä
ja kuolemaa, sekä keisarin kostoa. — Eepos on
syntynyt Pohjois-Ranskassa ja se on
arvatta-5. VIII. Painettu V1215.

130

vasti saanut nykyisen muotonsa ll:nnen vuosis.
loppupuolella. Vanhin säilynyt käsikirjoitus
(Oxfordin Bodleian lihrary’ssa) on n. v :lta 1170. —
Eepoksen 10- (myöskin 11- t, 12-) tavuiset säkeet
liittyvät n. 12 ä 15 assonanssin avulla
säejak-soiksi (n. s. laisse); eepos oli aiottu
lausuttavaksi, mahdollista on että jonkinlainen
musikaalinen säestys seurasi resitatsionia. — Rolandin
laulu on usein käännetty tahi mukaeltu.
Pohjois-Italiassa aihetta ensin käyttivät Venetsian
murre-laulajat, sitten Pistojan, Bolognan ja Firenzen
cantimbanchi, vihdoin renesanssin taiderunoilijat.
Pulci, Bojardo, Ariosto, Berni. Etelä-saks. pappi
Konrad käänsi eepoksen n. v. 1133. Muin.-norj.
proosakäännöksen sisältää »Karlamagnus saga"
(13:nnen vuosis. keskivaiheilta). Uudemmista
sommitteluista mainittakoon Lulli’n ooppera
»Roland" (1685) ja H. de Bornier’n tragedia »La
fille de Roland" (1874). — [R:n laulun
painoksia: Francisque Michel (1837); L. Gautier (1872
ja myöhemmin), sisältää tekstin ja käännöksen;
Ed. Stengel (1878), faksimile Oxfordin
käsikirjoituksesta; ruots. käännös on Hugo af Schultén,
»Sängen om R., med en inledning af Werner
Söderhjelm" (1887). — Joh. Vising,
»Rolands-sången" (1898) .j O. II.

Roland de la Platière frolä’ do la platiä’rj.
1. Jean Marie R. (1734-93), ransk. politikko,
toimi tehtaiden tarkastajana, v:sta 1784 Lyon’issa;
oleskeli 1791 Pariisissa Lyon’in kaupungin
asioissa, tutustuen silloin kansalliskokouksen
tasavaltalaismielisiin jäseniin, varsinkin niihin,
jotka sittemmi n tulivat tunnetuiksi girondistien
johtajina; tuli 1792 sisäasiainministeriksi
gi-rondistiministeristöön, mutta oli pakotettu
eroamaan kesäk. sam. v.; kuningasvallan
kukistuttua 10 p. elok. hän tuli uudelleen
sisäasiainministeriksi, mutta joutui pian riitaan vuori
puolueen kanssa ja erosi tammik. 1793;
girondistien kukistuessa hänkin vangittiin 31 p. toukok.
1793, mutta pääsi pakenemaan Rouen’iin;
surmasi itsensä marrask. sam. v. saatuaan tiedon
vaimonsa kuolemasta.

2. M a n o n Jeanne R. (1754-93), omaa
sukua P h 1 i p o n, edellisen puoliso; hankki
itseopiskelulla laajat tiedot; meni 1780 naimisiin
R:n kanssa; Pariisissa R.-puolisojen koti tuli
girondistien yhtymäpaikaksi: henkevyydellään
ja hehkuvalla rakkaudellaan vallankumouksen
vapaudenaatteisiin rva R. sai suuren
vaikutusvallan girondistien johtajiin; vangittiin kesäk.
1793, tuomittiin kuolemaan 8 p. marrask. ja meni
samana päivänä pelkäämättä mestauslavalle;
vankilassa hän sepitti kirjoituksen »Appel à
l’impar-tiale postérité"; hänen muistelmansa julkaistiin
1820, myöskin hänen kirjeitänsä on julkaistu.
[Dauban, »Madame R. et son temps", Bader,
»Madame R."] J- F.

Rolandin aukko ks. Brèche de Roland.

Rolf ks. Robert. Normandian herttuoita 1.

Rolf Kraki (s. o. Hinterä), tansk.
tarukuningas, tuli setänsä Hroarin jälkeen Tanskan
kuninkaaksi (isä Helge oli kuollut jo Rolfin
lasna ollessa), kokosi ympärilleen hoviinsa
Leireen useita mainioita sankareita, esim. Bodvar
Bjarken, teki kuuluisan matkan isäpuolensa.
Ruotsin kuninkaan Adilsin, luo Upsalaan, josta
hän ainoastaan rohkeutensa avulla sekä
sirottelemalla kultakoristeitansa Fyris-kentälle takaa-

Rokotus-aine—Rolf Kraki

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0077.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free