Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rothe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
239
tannuksella ilmestyneiden sanakirjojen —
tunnollisena ja taitavana kielentarkastajana. Julkaisi
hyvän „Latinais-suomalaisen sanakirjan" (1864)
sekä lielppohintaisen, sana- ja asiaselityksillä
varustetun Kalevalan painoksen (1870). Y. W.
Rotifera ks. Rataseläimet.
Rotkirch [rütsirk], 1. Carl Fredrik
(1775-1832), vapaaherra, presidentti. Palveli v:sta 1793
Ruotsin kuninkaan kansliassa, otti eron 1803
saaden ensiniäisen toimitussihteerin arvonimen ja
siirtyi syntymämaahansa Suomeen asettuen
maatilalleen Pyhtään pitäjään. R., joka Ruotsissa
ollessaan oli päässyt hovipiireihin, seurannut monet
kerrat kuninkaallista perhettä sen matkoilla ja
saavuttanut esiintymis- ja kielitaidon, joutui
jälleen valtiolliseen toimintaan muutoksen
tapahduttua maamme asemassa. Hän oli
Kyminkarta-non läänin edustajana Suomen lähetyskunnassa
1S08-09, otti osaa Porvoon valtiopäiviin 1809 ja
nimitettiin sam. v. kolmen säädyn ehdokkaana
hallituskonseljin jäseneksi ja määrättiin
kirkollistoimituskunnan päälliköksi. Sai tästä
toimesta eron 1812 ja kutsuttiin 1817 Vaasan
hovioikeuden presidentiksi. V. 1830 R. korotettiin
vapaaherran arvoon. K. W. R,
2. Mathilda Wi 1 helmi n a R. (1813-42),
taidemaalaajatar, edellisen tytär; opiskeli
Tukholmassa J. G. Sandbergin ja R. W. Ekmanin
johdolla, oli opintomatkoilla Italiassa ja
Pariisissa. Paitsi vanhojen mestarien jäljennöksiä R.
on maalannut laatu- ja muotokuvia. Suomen
taiteen historiassa hän on ensimäisiä tunnettuja
suom. maalaajattaria nykyaikaisessa
merkityksessä. E. R-r.
Rotliegendes [rötli-J (saks.), permisysteemin
(ks. t.) alaosasto.
Rotrou f-rii’], Jean de (1609-50), ransk.
näytelmänkirjoittaja, Corneillen ystävä.
Ensimäisiä ranskalaisia, joka käytt esp. aiheita
näytelmissään. Etevimmät hänen 35 teoksestaan ovat:
„Saint-Genest", „Venceslas" ja ,,Cosroès", jotka
ilmestyivät 1646-49. 77. Kr-n.
Rotsi (saks. Rotz-, lat. malleus), jo vanhaan
aikaan tunnettu, 1882 Löfflerin ja Schützin
keksimän r.-bakteerin (Baclerium mallei)
aikaansaama, eritoten hevosissa, mutta myös koirissa,
kissoissa, vuohissa, kameeleissa ja kaniineissa
esiintyvä helposti tarttuva ja ihmisellekin
vaarallinen tauti. Hengityselinten limakalvoihin ja
niihin kuuluviin lymfarauliasiin muodostuu
märkiviä ajoksia, keuhkoihin ilmaantuu pahkuroita.
Kova kuume on r:lle ominainen. Iho-r:ssa
muodostuu ihoon vaikeasti kuivuvia ajoksia,
lymfa-tiehyet pöhöttyvät. Esim. Saksassa voimassa
olevien asetusten mukaan ovat r:iin sairastuneet
eläimet heti tapettavat.
Rotta ks. R o t a t.
Rotta, mus., näppäämällä’ soitettava
länsi-eu-roopp. kielisoitin 9-11 vuosis. vrt. Ch rotta.
Rotteck, Karl Wenzeslaus Rodecker
von (1775-1S40), saks. historioitsija ja
poli-tikko; v:sta 1798 historian, v:sta 1818
valtiotieteiden professorina Breisgaun Freiburgissa;
v:sta 1819 jäsenenä Badenin eduskunnassa ollen
vapaamielisen vastustuspuolueen johtajia;
menetti tämän johdosta virkansa 1832. Sekä
tiecle-miehenä että publisistina R. ajoi innokkaasti
vapaamielisiä aatteita ja vaikutti Saksassa
enemmän kuin kukaan muu sen sukupolven val-
240
tiollisiin mielipiteisiin, joka pani toimeen v:n
1848 vallankumousliikkeen; teoksia: »Allgemeine
Geschichte" (1812-27), joka sai tavattoman
laajan lukijapiirin, »Lehrbuch des Vernunftrechts
und der Staatswissenschaften" (1829-35),
„Staats-lexikon" (yhdessä K. Th. Welckerin kanssa,
1834-44). J. F.
Rotten boroughs [rotn barovz] ks.
Mädänneet kaupungi t.
Rotterdam, Alankomaiden tärkein
kauppakaupunki, piirikunnan pääkaupunki Etelä-Hollannin
maakunnassa, Reinin suistamossa, Reinin
suu-haaran Niemve Maasin varrella pienen Rotte
nimisen joen suussa, 18 km merestä, jonne vie
1869-90 kaivettu Niemve Waterweg niminen meri
kanava (9-11 m syvä), monen radan ja kanavan
risteyksessä; 459,357 as. (1913), joista n. 1/3
katolisia ja n. 6,000 juutalaista. - R:n pääosa
on Niemve Maasin pohjoisrannalla-, keskustana
Beursplein-tori. Eteläpuolelle vie kaksi siltaa
Nordereiland-saaren yli; eteläpuolella, on etu
päässä laajoja satamalaitteita. Kuljettavaa
kanavia on paljon varsinkin pohjoispuolella. Huomat
tavia rakennuksia: reformeerattu Groote 1.
Laurens Kerk-kirkko (1400-luvulta; kuuluisat urut.
holl. merisankarien hautoja), reformeerattu
Zui-der Kerk-kirkko, roomal.-katolinen
St.-Antonius-kirkko. raatihuone, Boymanin museo, Witte Huis :
R:ssa syntyneitten Erasmuksen, runoilija Toi
lensin ja valtiomies van Hogendorpin
muistopatsaat. —- Oppi- ja sivistyslaitoksia: taiteitten
ja tekn. tieteitten akatemia, lukio, musiikkikoulu,
merimieskoulu, useita seminaareja, Boymanin
taidekokoelmat, kansatiet. ja merenkulkumuseo.
luonnont. Bataafsche Genootscliap-seura,
Lees-kabinet-seura y. m. — R:n pääelinkeinot, meren
kulku ja kauppa, perustuvat sen oivalliseen ase
maan Reinin suistossa, jommoisena se etenkin on
tullut tärkeäksi Saksan ja Englannin kaupan
välittäjäksi. R :n uudenaikaiset salamalaitteet,
käsittävät n. 125 ha ja n. 30 km laitureita.
Satamassa selvitettiin 1912 ulkomaisessa merenkulussa
23,i milj. rele.-ton. netto (1900: 11,v milj.
rek.-ton.) ; Amsterdamissa sam. v. 4,4 milj.
rek.-tonnia. R. on säännöllisessä
höyrylaivayhtey-dessä Euroopan ja valtamerien takaisten maiden
tärkeimpien satamien kanssa. Useilla suurilla
alankoni, höyrylaivayhtiöillä on R:ssa pääkontto
rinsa (Nederlandsche Stoomboot Maatschappij.
Rotterdamsche Lloyd, Holland-American
Steam-scliip Company). R:n tärkeimmistä kauppatava
roista mainittakoon vilja, metallit, malmit,
polttoöljy, kahvi, tee, sokeri, tupakka, margariini. —
Teollisuus kukoistava: laivaveistämöitä, köysi-,
tupakka-, suklaa-, sokeritehtaita, panimoita,
polttimoita, myllyjä y. m. — R. mainitaan vasta
1200-luvun lopulla; sai 1299 kaupunginoikeudet.
V. 1480 Frans van Brederode valloitti kaupungin,
ja 1572 espanjalaiset sitä ryöstivät. Vasta
Napoleon I:n poistettua Reinin tullit R. rupesi
kilpailemaan Amsterdamin kanssa ja Nieuvre
Watervvegin valmistuttua se voitti tämän.
E. E. K.
Rottinki ks. Rottinkipal m u.
Rottinkipalmu (Calamus), noin 200 lajia
käsittävä, varsinkin Itä-Intian saaristossa esiin
tyvä palmusuku, jonka lajit ovat enimmäkseen
hyvin pitkävartisia, jotkut aina 150 m pitkiä,
haaraisia, parilehtisten, piikkisten ja kärhellis-
Rotifera—Rottinkipalmu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
