- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
257-258

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rubiini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

257

Rubiini—Rucellai

•258

rattain runsaasti r.-suoloja. II. 011
ominaisuuksiltaan kaliumin kaltainen. Se värjää liekin
kauniin punaiseksi. Edv. Hj.

Rubiini (it. rubino, < lat. ruber - punainen),
punainen jalokivi, kemiallisesti samaa kuin
korundi (ks. t.). Paitsi tätä oikeata 1.
itämaista r:ia, nimitetään samalla nimellä eräitä
muitakin samanvärisiä vähemmän arvokkaita
jalokivimineraaleja. Niinpä ballas-r. 011
spi-uelliä, böömiläinen r. ja ka p-r.
granaattia, brasilialainen r. punaista topaasia, vrt.
Jalokivet. P. E.

Rubin
bi’nj, Marcus (s. 1854), tansk. [-tilastotieteilijä, virkamies; tuli 1883
aikaansaamansa Kööpenhaminan kunnallisen
tilastotoimiston päälliköksi, 1895 valtion tilastollisen
toimiston johtajaksi, jossa toimessa ollessaan järjesti
uudelle kannalle valtion tilaston, 1902
ylitulliti-relitööriksi ja verodepartementin päälliköksi;
julkaissut professori Westergaardin kanssa kaksi
teosta: tutkimuksen maalaisväestön
kuolleisuudesta ja avioliittotilaston (1886-90), ,,1807-14"
(1892) ja »Frederik VI :s tid" (1895).

J. F.

Rubinstein [-st-]. 1. Anton R. (1829-94),
ven. säveltäjä ja pianisti, juut. tehtailijan poika.

Muutti lapsuudessaan
van-hempainsa mukana
Podo-liasta Moskovaan. Teki
1840-43 opettajansa
Vil-loingin seurassa
konserttimatkan Ranskaan,
Alankomaihin, Englantiin,
Skan-dinaaviaan ja Saksaan,
opiskeli 1844-48
Berliinissä ja Wienissä.
Asettui sitten Pietariin, jossa
sävelsi useita oopperoita.
Käytyään uudella
konserttimatkalla Länsi-Eu-roopassa 1854-58 R. palasi
Pietariin ja nimitettiin
hovipianistiksi ja
konser-tinjohtajaksi. Tuli 1859
Pietarin ven. musiikkiseuran esimieheksi ja
perusti 1862 Pietarin konservatorin, pysyen sen
johdossa v:een 1867 sekä jälleen 1887-90. Uuden
loistokkaan konserttimatkan jälkeen (1867-70)
hän johti orkesterikonsertteja Wienissä 1871-72,
mutta antautui sitten pääasiallisesti
sävellystyöhön. Pianistina R. oli suuripiirteinen,
voimakas-ilmeinen. Säveltäjänä hän pyrki
samanlaatuiseen ihanteeseen, omistamatta kuitenkaan siihen
täysin riittävää luovaa kykyä. Hänen teoksensa
ovat enimmillä aloilla huomattavia, jopa osaksi
suuriarvoisiakin. Oopperoista mainittakoon
»Dmi-trij Donskoj" (1852), „Feramors" (1863),
»Demooni" (1875) ja »Sulamith" (1883). Sävelsi
useita oratoreja (»Baabelin torni" 1872,
»Moses" 1887, y. m.), 6 sinfoniaa, uvertyyrejä y. m.
orkesteriteoksia, kamarimusiikki- ja
pianokappaleita, lauluja y. m. Esiintyi myös
musiikkikir-jailijana (»Musiikki ja sen mestarit" 1892,
»Muistelmia 50 vuoden ajalta" 1892, y. 111.). — 2. N
i-kolai R. (1835-81), edellisen veli, pianistina
hänen vertaisensa, orkesterinjohtajana häntä
etevämpi. Opiskeli 1844-46 musiikkia Berliinissä
ja suoritti sitten lainopilliset tutkintonsa
Moskovan yliopistossa. Perusti Moskovan
konserva-’J. VIII. Painettu ia/1215.

torin 1866 ja johti sitä koko elämänsä ajan.
Toimi siellä myös orkesterinjohtajana v:sta 1860.
Hänen oppilaitaan olivat pianistit Tanejev, Siloti
ja Sauer. I. K.

Rubriikki (lat. rübri’ca = punamaa, punaväri),
alkuaan punaiseksi maalattu alkukirjain tai
punaisella alleviivattu otsake, nykyään yleensä
otsake, päällekirjoitus.

Rubruquis (myös Rubruk, Ruysbroek,
Rys-broek, Risbroucke), Wilhelm (n. 1215-70),
Flanderista kotoisin oleva saksalaissyntyinen
fransiskaanimunkki ja matkailija. Ranskan
kuningas Ludvik IX lähetti R:n muutamien
toverien kera sananviejänä kristinuskoon
kääntyneeksi luullun Sertakin, Batun pojan luokse
Volgan seuduille. Matkalle R. lähti toukok. 1253
Konstantinopolista, tuli Krimin ja Donin poikki
Volgalle Batun leiriin, josta Ii. lähetettiin
vaivalloiselle matkalle suurkhaanin luo Mongoliaan.
Karakorumin tienoille. Matka kulki
Balkas-jär-ven eteläpäitse, Ala-taun solan kautta ja kesti
vähän päälle 3 kuukautta. Paluumatka kävi
Bal-kas-järven pohjoispäitse Batun luo Volgan
suis-tamoon ja sieltä Kaukaasian (Derbeutin,
Nahi-tsevanjin y. m.) kautta Antiokiaan, jonne R.
saapui kesälc. 1255. Retkellä tekemistään
monenlaisista kansa- ja maantieteellisistä havainnoista
R. antaa matkakertomuksessaan harvinaisen
tarkan ja keskiaikaisista liioitteluista vapaan
kuvauksen. Muutamat tutkijat asettavat R:n
Marco Polonkin yläpuolelle. — Muutamien
säilyneiden käsikirjoitusten mukaan Michel ja
Wright julkaisivat 1839 Pariisin maant. seuran
»Recueil des voyages"-sarjassa (IV :s nid.)
kriitillisen painoksen R:n matkakertomuksesta.
Sittemmin sitä 011 käsitellyt F. M. Schmidt
teoksessa ȟber R:s Reise" (1885). E. E. K.

Rubus, v a t u k k a, ruusukasvien heimon suku.
edustettu etupäässä polij. lauhkeassa
vyöhykkeessä. Useimmat lajit ovat piikikkäitä, useinkin
kiipiviä t. rentovartisia yrttejä t. pensaita.
Lehdet ehyet t. liuskaiset. Kukat tav. punaiset t.
valkeat, usein suuret ja kauniit. Pienet, tav.
monilukuiset, punaiset, keltaiset t. mustat
luumarjat muodostavat erikoppisen hedelmän.
Suvun lajien erottelu on erittäin vaikeata, joten
tarkkaa lajilukua on mahdoton ilmoittaa. Meillä
9 lajia, joista monet arvokkaita
marjakasveja, kuten vadelma 1. vattu (R. idceus),
mesimarja (R. arcticus) ja muurain (R.
cliamæmorus). Melkein arvottomat hedelmät on
lillukalla (R, saxatilis). Muutamia
harvinaisia, suuria lajeja kasvaa Ahvenanmaalla ja
Karjalankannaksella (ks. niistä Vattu).
Poh-jois-amer» 1-2 m korkeaa tuoksuvatukkaa
(R. odoratus), jolla on suuret, punaiset,
tuoksuvat kukat ja pehmeäkarvaiset, 5-liuskaiset lehdet,
viljellään meilläkin jokseenkin yleisesti
puutarhoissa. K. L.

Rucellai [-tselUVi], Giovanni (1475-1525).
it. runoilija. R. oli Medicien sukua ja hänelle
uskottiin monia Kirkkovaltion luottamustoimia.
Hänen sepittämänsä näytelmät »Rosmonda"
(1516) ja »Oreste", joista edellinen on Sopho
kleen »Antigoneen" jäljitelmä, jälkimäinen
muodostus Euripideen näytelmästä »Iphigenia
Tau-riissa", ovat ensimäisiä it. murhenäytelmiä,
joskin ne ovat pikemmin lyyrillisiä kuin
draamallisia. Etevin hänen teoksistaan 011 opetusruno »Le

Anton Rubinstein.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0147.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free