- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
267-268

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rudolf ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

207

Rugilaiset—Ruija

2G8

Rugilaiset 1. r u g i t, germ., gootteiliin
lukeutuva kansa, joka alkuaan asui Oderin suulla,
sitten keskisen Tonavan varsilla kuuluen Attilan
valtaan. Odovakar, mahdollisesti itse rugilainen,
vangitutti 487 heidän kuninkaansa Fevan, jolloin
osa kansasta pakeni itägoottien luo ja sitten
heidän kanssansa tuli Italiaan. K. G.

Rugnola, maatila Kemiön pitäjässä n. 7 km
kirkolta pohjoiskoilliseen, käsittää 1 verotilan ja
3 rälssitilaa, yhteensä 3 5/s manttaalia. R.
mainitaan jo keskiajalla. Ennen v. 1442 Håkan
Frille oli lahjoittanut sen Pyhän ruumiin
alttarille, jonka kuoriin hänet sen johdosta
haudattiin. 1500-luvun alussa R. oli Bitz- ja
Fincke-suvuilla, 1593-1601 omisti sen eräs Torkel
Antinpoika, 1600-luvun alkupuolella se kuului
Joensuun Horneille, 1700-luvulla m. m.
Johnstone-suvulle ja viimeksi se on ollut Wrede- ja
Armfelt-suvuilla. Nvk. omistaja (1915) J. W. Wikman.

A. Es.

Rugoosit (Tetracorallia), sukupuuttoon
kuolleita paleozooisen maa;lmankauden korallieläimiä,
joiden ruumiin pohjalukuna oli 4.

Ruka, ratsuvelvollinen säteri Orimattilan
pitäjässä Porvoonjoen rannalla 16 km Orimattilan
asemalta Lahden-Loviisan radalla etelälounaaseen,
käsittää päätilan lisäksi 4 verotilaa, yhteensä
2 manttaalia, lähes 3,000 ha. Meijeri. — R:n
omisti 1600-luvun lopulla eversti G. J. Wrede ja
hänen kuoltuaan 1695 hänen tyttärensä Elsa ja
tämän puoliso eversti A. J. Gjertta (k. 1739).
1740-luvulla R. joutui kapteeni Henrik Lövingille,
joka perusti tilalle 1746 lammastarhan,
hankkien siihen lampaita Espanjasta saakka, sekä
vähää myöhemmin pienen verkatehtaan. Nämä
laitokset eivät kuitenkaan oikein kannattaneet
huonon menekin tähden. Löving-suvulta R.
joutui naimisen kautta majuri Henrik Töllille (äiti
o. s. Löving) ja häneltä 1830-luvulla kapteeni
L. M. Björkenheimille, jonka tyttären
myötäjäisinä tila siirtyi kreivi Adolf Aminoffille. Nykyään
(1915) R. on tilanomistaja A. Jokisen hallussa.

Vanhan puiston ympäröimä, 1903 uusittu,
päärakennus on 1750-luvulta. A. Es.

Ruhjevamma, kontusioni (lat. cotihisio),
sellainen ruumiinloukkaus, jossa kudokset joltakin
kohden ovat tylsän esineen vikuuttamia
(vastakohta: esim. terävän aseen synnyttämä haava).
R. saattaa olla asteeltaan hyvin erilainen;
milloin on vain iho vioittunut, niin että syntyy
mustelma, milloin sen alla olevat kudoksetkin
ovat turmeltuneet, niin että repeytyvät ja ehkäpä
kuoleutuvat, milloin voi sysäys kohdata
syvem-mälläkin olevia luita ja elimiä, aiheuttaen luun
murtumisia, sisällisiä verenvuotoja y. m. elinten
vikaantumisia. Hoito riippuu kokonaan vamman
laadusta ynnä siitä ruumiinosasta ja elimestä,
joka on vioittunut. .1/. 0-7?.

Ruhla /villa], kaupunki Keski-Saksassa Th
iiri ngenvaldissa, Gothasta länteen, puoleksi
Sach-sen-Weimarin, puoleksi Sachsen-Koburg-Gothan
alueella; 7,017 as. (1905). — Suurherttuallinen
metsästyslinna (nyk. Kurhaus), museo.
Harjoitetaan tunnettua piipputeollisuutta, lisäksi
valmistetaan leikkikaluja, rasioita, taskukelloja y. m. s.
— Oli keskiajalla kuuluisa asesepistään.

Rulinken [rut]lcan], David (1723-98), saks.
filologi, v:sta 1761 historian ja puhetaidon
professorina Leidenissä, v:sta 1774 myös kirjaston-

hoitajana. R. oli erittäin terävä kriitikko ja
huomattavimpia latinisteja. Hänen teoksistaan
mainittakoon „Epistolæ critieæ" (1749-51) sekä
useat kreik. ja roomal. tekstijulkaisut. E. R-n.

Ruhoparlamentti (engl. rump parliament)
ks. Pitkä parlamentti.

Ruhr [rür], joki Länsi-Saksassa, Westfalenissa
ja Reinin-maakunnassa, Reinin lisäjoki oik..
alkaa Winterbergiltä, virtaa läntistä pääsuuntaa,
laskee Duisburgin (Ruhrortin) kohdalla Reiniin:
235 km, vesialue 4.470 km2. Suurimmat lisäjoet:
Mölme (jonka poikki kulkeva, 1913 valmistunut
638 m pitkä laaksosalpa patoo 130 milj. m3 vettä
sisältävän järven) oik., Wenne, Hönne, Lenne ja
Volme vas. — R. on kuljettavaa 76 km. Koska
R. virtaa Saksan rikkaimman kivihiilialueen
(R e i n i 1 ä i s-w estfalenilaisen 1. R: n
kivihiilialueen) halki, on liikenne sen
suupuolella tavattoman suuri; sen suussa olevat
sata malaitteet (Duisburg-Ruhrort) ovat Euroopan
sisäjokisatamain suurimmat. V. 1912 sinne tuo
tiin 8,2 milj. ja sieltä vietiin 16,s milj. ton.
tavaraa. Ennen itsenäinen kaupunki R u h r o r t
(41,416 as. 1905; suurenmoista rauta- ja
terästeollisuutta) yhdistettiin 1905 Duisburgiin. R:n
kivihiilialueella (jossa kivihiilikerrokset
peittävät n. 900 km2) olevista suurista, etupäässä
rauta- ja terästeollisuutta harjoittavista
kaupungeista mainittakoon Dortmund (josta Emsiin
johtavaa kanavaa myöten lähetetään paljon
kivihiiltä), Bochum, Gelsenkirchen, Essen. Miilheim.
Duisburg. Tavattoman taajaa rautatieverkkoa
myöten 1913 kuljetettiin päivittäin 35,000
vaunun-lastillista kivihiiltä. E. E. K.

Ruhss ■ [rus] ks. B o d e n-j ä r v i.

Ruhtinas (ruots. furste, saks. Fürst), 1)
hallitsija yleensä, 2) hallitsijaperheen ei-hallitseva
jäsen (prinssi), 3) ylhäisimmän aatelin jäsen
eräissä ma issa, esim. Saksassa, Venäjällä (knjaz),
Ranskassa (prince), Italiassa (principe), 4)
eräiden Saksan valtioiden (Reuss, Schwarzburg, Lippe
ja Waldeck), Liechtensteinin ja Monacon
hallit-sijain arvonimi: nämä alueet ovat
ruhtinaskuntia. — Ruotsissa r:n arvo on annettu kaksi
kertaa (suvuille Hessenstein ja Putbus);
Suomessa otettiin keisarin käskystä ritarihuoneen
kirjoihin ven. ruhtinassuku Mensikov. J. F.

Ruhtinaskunta ks. R u h t i n a s.

Ruhu ks. R u n ö.

R.uhvi (ruots. ruff), väestön asuntohuone
isoissa aluksissa. Huvipursissa ja muissakin
pienemmissä aluksissa, joissa on vain yksi yhteinen
suojus, nimitetään sitäkin r :ksi. F. W. L.

Ruija. 1. Norjan-Lapin suom. nimitys,
nor j. F i n m a r k e n (norjan kielessä fin =
lappalainen). R. käsittää varsinaisen R.u i j a n a m t i n
(ks. F i n m a r k e n) lisäksi osan Tromssan
a m t i a, nimittäin Malangeniin asti, jossa
aikoinaan on ollut Norjan valtakunnan pohjoisraja
.ia josta silloinen Finmark (= Lappi) alkoi.
Pinta-ala n. 67.400 km2, suurin pit. Vuoreijasta
Malangeniin n. 450 km; n. 64.100 as. (1900),
joista lappalaisia 17,200 ja suomalaisia (kvæner)
6.700, sekä suomalais-lappalais-norjalaista
seka-knnsaa n. 8,000 henkeä. Suomalaisten
lukumäärää osoittava luku ei kuitenkaan samalla osoita
R:n suomeapuhuvan tai osaavan väestön
lukumäärää, joka yleensä lasketaan lähes puoleksi
R: n koko väestöstä; suomalais-lappalais-norjalai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:44 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0152.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free