- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
271-272

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruija ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

271

Ruijan-ah

ven—Ruis

272

Honningsvaagin kalastajasatama Mngprøn saarella.

den ; Tromssasta 5 kertaa viikossa (samoin
kesäisin Hammerfestistä) ; sitäpaitsi on vuonoilla
vilkas paikallislaivaliikenne. -— Säännöllinen
laivaliikenne on myös Vuoreijasta Arkangeliin.

Historiaa. Kuten ylempänä mainittiin, oli
varsinaisen Norjan pohjoisraja muinoin
Malan-genin kohdalla, ja siitä alkoi Lappi, norjalaisten
silloinen Finmork, joka idässä luettiin
ulottuvaksi aina Vienanmereen saakka. Tällä alueella,
jossa norjalaiset, ruotsalaiset, suomalaiset ja
venäläiset kävivät verottamassa lappalaisia,
muodostui vähitellen joukko yhteisalueita
(,,fælles-distrikter") Norjan, Ruotsin (Suomen) ja
Venäjän kesken, aiheuttaen alituisia riitoja
mainittujen valtakuntain kesken. Kauan aikaa oli
nykyisten Kautokeinon, Karasjoen, Polmangin
ja Utsjoen pitäjäin seutu Norjan ja Ruotsin
(Suomen) yhteisenä, Kuollanniemi ja nykyinen
Varanki Norjan ja Venäjän f^ekä Inari Norjan,
Venäjän ja Ruotsin (Suomen). Rajat pysyivät
myöhäisiin aikoihin epämääräisinä, kunnes ne
v:n 1751 rajankäynnissä järjestettiin Suomen ja
Norjan välillä sekä 1826 Norjan, Venäjän ja
Suomen välillä. Näissä rajankäynneissä tulivat
Suomen edut niin huonosti valvotuiksi, että Suomi
suljettiin pois Jäämeren (täällä alati sulan)
yhteydestä (vain kapeiden maakaistaleiden erottamana
siitä). Uusien rajojen kautta jakautui siten
entinen Lappi, Finmork 1. Finmarken neljään osaan,
nimittäin Venäjän- 1. Kuollan-Lappi,
Suomen-Lappi, Norjan-Lappi 1. Ruija ja (Ruotsille
jäänyt osa) Ruotsin-Lappi. — R:ssa järjestyi
sisäi-ntn hallinnollinen jako nykyiselleen 1866, kun
silloinen R :n amti jaettiin kahteen osaan,
nykyisiin R ai ja Tromssan amteihin. [A. V. Ervasti,
.,Suomalaiset Jäämeren rannalla" (1884); P.
Nissen, „F;rdrelandet" (1914) ; J. A. Friis, ..En
Sommer i Finmarken" (1880).] — 2. R:n amti
ks. Finmarken. L. H-nen.

Ruijan-ahven (Sebasles norvegicus 1 .marinus),
piikkieväisiin kuuluva, ulkomuodoltaan sangen
paljon ahventa muistuttava, n. 1 m:n pituiseksi
kasvava merikala. On yleinen Pohjois-Jäämeressä,
m. m. Varankivuonossa, sangen harvinainen jo
Pohjanmeressä etelässä. R:ta pidetään sangen
herkullisena, kalastus m. m. Norjan rannikoilla
verraten huomattava. I. V-s.

Ruijan-pallas ks. Kampelat.

Ruijter [röi-], M i e h i e 1 A d r i a a n s z o o n
(1607-76), alankoni, merisankari; yleni vähitellen

matruusista kenraaliamiraaliluutnantiksi; osoitti
erinomaista kuntoa isänmaansa monissa sodissa
Espanjaa, Ruotsia, barbareskivaltioita, Englantia
ja Ranskaa vastaan; m. m. hän 1659 vei
laivaston Tanskan avuksi Ruotsia vastaan; v. 1666 hän
yliamiraalina voitti Englannin laivaston North
Forelandin kohdalla, saarsi Lontoon ja pakotti
Englannin Bredan rauhaan 1667; sai
kuolinhaavan taistellessaan Messinan kohdalla ranskalaisia
vastaan (1676) ; muistopatsas Rotterdamissa.

J. F.

Ruin [-1’-], Waldemar (s. 1857), suom.
yliopistomies, yliopp. 1876, fil. kand. 1881, fil. lis.
1886, filosofian dosenttina v:sta 1887,
kasvatus-ynnä opetusopin professorina v:sta 1888; ollut
v:sta 1889 ylioppilastutkintovaliokuunan
puheenjohtajana ja v :sta 1915 yliopiston rehtorina:
vv:na 1907-15 oppikoulukomitean
puheenjohtajana. Julkaissut m. m. väitöskirjat „Kunskap
och ideal" (1886) ja ,,Om karaktärsbildningens
didaktiska hjelpmedel" (1887), jolla
viimemainitulla teoksella hän meidän maassa ensimäisenä
on raivannut tietä herbartilaiselle kasvatusopille.
Tunnettu esitelmöitsijänä ja puhujana. .1/. 8.

Ruineerata (lat, rul’na = raunio), hävittää,
tuhota, saattaa perikatoon, vararikkoon.

Ruis (Secale cereale), viljakasvina viljelty,
1 1/o-2 1/2 m korkea, kapealehtinen heinä, jonka
nivelikkäässä, tasasoukassa kerrotussa tähkässä
on vuorotellen vastakkaisilla puolin lapakkoa
täli-kylä, missä on 2 siitoskykyistä kukkaa ja
kolmannen surkastunut jäännös. Kaleet 1-suoniset.
Sekä kaleet että helpeet ovat pitkävihneisiä.
Tyypillinen tuulensuosija. R. polveutuu
todennäköisesti Välimerenmaista Keski-Aasiaan asti kasva
vasta 8. montanum lajista, joka eroaa r:sta
pääasiallisesti vain siinä, että se on monivuotinen
ja että sen tähkälapakko kypsyessä murtuu
palasiksi. R. on verraten nuori viljalaji. Sitä eivät
tunteneet vanhat aasialaiset sivistyskansat,
eivätkä egyptiläiset ja kreikkalaisetkaan. Vasta
Kristuksen syntymän seuduilla mainitaan sitä
viljellyn Poli jois-Italiassa ja pian senjälkeen
myös Traakiassa ja Makedoniassa. Luultavasti
alkoi viljelys Kaukaasian seuduilla ja
pohjoisosissa Balkanin niemimaata ja levisi täältä
muuanne, varsinkin Pohjois-Eurooppaan, jossa
sitä kuitenkin vielä keskiajalla viljeltiin paljoa
vähemmän kuin ohraa. Vielä keskipaikoilla
1400-lukua sanottiin r:ta Ruotsissa uudeksi viljalajiksi.
Suomessa r. oli tunnettu ennen kristinuskon
tuontia maahan, mutta sitä viljeltiin vanhimpina
aikoina melkein vain Lounais-Suomessa ja
Suomenlahden rannikkoseuduissa. Nykyisin se on
meidän pääleipäviljamme ja sitä viljellään
yleiseen napapiirin paikkeille saakka.
Pohjoisempana käy viljelys hyvin epävarmaksi ja lakkaa
pian kokonaan. Kuitenkin on vielä Inarinjärven
pohjoispuolella korjattu r.-satoa. Yleensä
mainitaan rai-viljelvksen alueeksi Euroopassa 50-60°:n.
Pohj.-Ameriikassa 40-55° :n välisiä seutuja.
Suurin on viljelys Euroopassa. Vielä Keski-Saksassa
on r. tärkein leipävilja. Etelämpänä sitä
kasvatetaan vain vuoriseuduissa. K. L.

R :ta viljellään syys-, juhannus- t.
kevät-r:na. Syys-r. kylvetään meillä tav.
elokuun alkupuoliskolla ja sato korjataan seur.
syksynä. Juhannus-r. (juuri-, juurus-, kesä-r.)
kylvetään juhannuksen tienoilla; ensimäisenä v.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:44 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0154.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free