Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruokintajärjestys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
307
Ruokola-
Ruoppaaja
308
sinkiu pehmeällä
pohjalla, ja muodostaa
tavallisesti uloimman,
vedenpinnasta nousevan
rantakasvi vyöhykkeen.
R :oa leikataan usein
karjanruuaksi, olkia
käytetään sitomatöihin,
matoiksi j. n. e.,
kattojen peitteeksi,
muurilaastin alustaksi seinissä
ja katoissa, käämien
pohjallisiksi y. m.
Röyhyjä kerätään
makuu-patjojen ja tyynyjen
täytteiksi. R. on
yleismaailmallinen laji ja
kasvaa muutamissa
seuduissa 8 m korkeaksi.
K. L.
Ruokola, maatila Pälkäneen pitäjässä
Pintele-järven rannalla 7 km kirkolta kaakkoon,
käsittää päätilan, joka on ratsuvelvollinen säteri,
lisäksi 8 augmenttitaloa, yhteensä 4.«s
manttaalia, 1,630 ha. Höyrysaha, mylly ja iso tiilitehdas.
Tila oli 1600-luvulla Romanowitz-suvulla ja
myöhemmin v:een 1826 jollakin Silfversvan-suvun
jäsenellä; sittemmin se on ollut Walldén-
jaWal-dens-suvuilla v :een 1904 ja metsänhoitaja Knut
Tammelanderilla v:een 1914. Nyk. omistaja
(1915) maanvilj. W. Pätiälä. — Päärakennus
v:lta 1826. C. L. Engelin piirustama. A. Es.
Ruokolahti (ruots. Ruokola k s). 1.
K u n t a, Viipurin 1., Jääsken kihlak..
Ruokolahden nimismiesp.; kirkolle Vuoksenniskan
rautatieasemalta (ja satamasta) 10 km. Pinta-ala
1,006.4 km2, josta viljeltyä maata (1910) 7,553
ha (siinä luvussa luonnonniityt 2,523 ha,
vil-jaakasvava kaskimaa 224 ha). Manttaalimäärä
70,78, talonsavuja 1,156, torpansavuja 163 ja
muita savuja 1,028 (1907). 12.278 as. (1914);
1.854 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 1.208:11a, teollisuus 256 :11a (1901). 1.188
hevosta, 4,375 nautaa (1912). — Kansakouluja
11 (1915). Yhteiskoulu (Imatralla; 5-luok.).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri (samalla
Tainion-kosken tehtaan lääkäri). Pää-apteekki Imatralla,
haara-apteekki Rasilan kylässä. Eläinlääkäri. —
Teollisuuslaitoksia: Tainionkosken selluloosa- ja
paperitehtaat, puuhiomo sekä rullatehdas
(omistaja O.-y. Tornator) ; Immolan höyrysaha (omist.
O.-y. Tornator); Kaliumkloraattitehdas (omist.
Suomen sähkökemiallinen o.-y.) :
Alkoholittomien juomien tehdas Chymos (omist. V.
Tammen-oksa). Ilärskiänsaaren höyrysaha (omist. Salvesen
o.-y.). — Luonnonnähtävyyksiä; Imatra (ks. t.)
ja ihanat Itä-Saimaan maisemat. — 2.
Seura-k u n t a. keisarillinen, Savonlinnan hiippak.,
Jääsken rovastik.; lohkaistu omaksi
seurakunnaksi Jääskestä 1572. R:een on aikaisemmin
kappelina kuulunut Rautjärvi. — Kirkko puusta,
rak. 1874. L. ll-nen.
Ruokosokeri ks. Sokeri.
Ruokovirta, kanava Maaninganjärven ja
Ruokoveden välissä, Maaningan pitäjässä,
Iisalmen-Kuopion kulkuväylällä. Kanavan pit. 371
m. pohjan lev. 7,7 m, veden syv. matalan veden
aikana 2,i m; sulku rak. puusta, pit. 35,e m, lev.
7,7 m, veden syv. matalan veden aikana 1,78 m.
Kanava rak. 1878-79 127.000 mk:n kustannuk
sella. Sulku uudelleen rak. (matalimman veden
pintaan asti) 1889 ja 1903. — V. 1912 kanavasta
kulki 1,395 alusta; tulot 1912 6.024 mk., menot
2,953 mk. L. Jl-nen.
Ruolahti, kylä Pä’jänteen rannalla Kuhmois
ten pitäjässä, 12 km (maitse) kirkolta pohjoiseen:
laivalaituri. Höyrysaha (omistaa K. Korpinen)
Ruona, maatila (551 ha) Tervolan pitäjässä
lähellä Tervolan rautatieasemaa. Tilalla oli
18S8-99 meijerikoulu ja 1900-10 karjanhoito- ja
meijerikoulu. R:n omistajat mainittuina vuo
sina olivat maanviljelysneuvos A. E. Snellman
(1870-1901) ja Ruonan osakeyhtiö (1901-10).
Ruona, kylä Kuortaneen pitäjässä 5 km kir
koita pohjoiseen Kuortaneenjärven koillisran
nalla R:ti lahden pohjukassa. R:n taistelu 1 p.
syysk. 1808. Sittenkun Lintulahden (ks. t.)
tienristeys oli joutunut venäläisten haltuun,
peräytyivät ruotsalais-suomalaiset joukot Alavuudelta
Kuortaneelle, missä Jyväskylän-Kokkolan valta
tieltä Lintulahdesta tuleva poikkitie yhtyy
Hä-meenlinnan-Uudenkaarlepyyn valtatiehen. Ka
menskin johtamat venäläisten joukot saapuivat
elok. 31 p. Kuortaneelle, karkoittaen edestään
vastustajan etuvartiat, jotka sitkeästi
puolustautuivat ja perääntvessään R:n kylään poltti
vat Nisosjärvestä Kuortaneen järveen laskevan
R :n o jan yli johtavan sillan. Seur. päivänä
venäläiset ryhtyivät hyökkäykseen ja syntyi an
kara taistelu, jota käytiin R:n ojan, Nisosjärven
ja siihen pohjoisesta päin laskevan ojan
molemmin puolin. Suomen joukkojen asemat olivat enna
koita varustetut, ja taistelu päättyikin heille
voitollisesti. Kamenski ryhtyi jo yötä myöten
perääntymään, mutta pian saatiin selville, että
vastustajatkin olivat jättäneet R:n kylän.
Venäläisiä joukkoja lähestyi nimittäin Lintulah
desta päin ja toisia oli lähetetty
Kuortaneenjärven länsipuolitse hyökkäämään vastustajain sei
kään, jonka vuoksi Adlercreutz, välttääkseen jou
tumasta saarroksiin, siirtyi Salmen kylään (ks.
Salmi). A. Es.
Ruonankartano (ruots. Runagård), 2,s
manttaalin suuruinen majurin virkatalo Sauvon
pitäjässä 27 km Paimion rautatieasemalta
eteläkaakkoon. Laivaliike Turusta. Tila oli keski
ajalla kuninkaankartano ja annettiin silloin
tavan takaa läänitvksenä eri ylimyksille. V. 1541
Kustaa Vaasa antoi sen Eerik Flemingille.
Mutta tila palautettiin pian takaisin kruunulle
ja oli sitten v:sta 1556 jonkun aikaa eteenpäin
R :n läänin, johon kuuluivat Nauvo. Parainen ja
Sauvo, voudin asuinpaikkana. V. 1564 Eerik XIV
lahjoitti sen Ivar Maununpoika St jernkorsille.
Häneltä peri sen hänen poikansa Bertil, joka
kuitenkin Kaarle herttuan valtaan päästyä
menetti kaikki tiluksensa. Seur. vuosis:11a R. jou
tui uudelleen Stjernkors-suvulle. Kaarle XT:n
reduktsionissa se peruutettiin ja määrättiin
kuninkaallisten henkirakuunain majurin
asuma-tilaksi. V:sta 1827 se on ollut vuokrattuna
Christiernin-, de Pont- ja af TTällström-sukujen
jäsenillä sekä 1872-1912 maanviljelysneuvos
TI. M. Gisikolla, jonka lesken hallussa se
nykyään (1915) on. — Päärakennus on n. v:ltal790.
A. Es.
Ruoppaaja, kone. jolla kaivetaan maata veden
alta taikka kuivalla maalla (kuiva r.). Pie
Runko.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
