- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
381-382

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rupia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

381

Rupia—Rusalka

382

ten kuiti ympäristön reaktsionieritteet täyttävät
ja paksuntavat karstan, tulee siitä r. Samoin
sj ntyy r. mitä erilaisimpiin märkiviin
ihottumiin ja haavoihin, kunhan kudososaset ja
haava-eritteet pääsevät kuivumaan. Einien antiseptistä
haavanhoitoa parannettiin haavat ,,ruven
peitossa". J. J. K.

Rupia (lat. rupes) t. rliypia (kreik. rhy’pos),
kerroksittain ylenevä ja laajeneva kiinteä rupi,
etenkin syfiliittisten haavoittumani peitteenä.

J. J. K.

Rupia (engl. rupee), int. hopearaha;
rahayksikkö brittil. Itä-Intiassa ja myöskin Saksan
ja Englannin Itä-Afrikassa; r = 16 engl. pennyä
= n. 1 Smk. 70 p. Engl. punta = 15 r :aa. E.
jaetaan lain mukaan 16 annaan, 1 anna = 12 picea.

J. F.

Rupicapra ks. Gemssi.

Rupi jäkälä ks. Jäkälät.

Rupikonna ks. K o r p i s a m m a k k o.

Rupilisko ks. Vesilisko.

Rupirohtuma ks. R o h t u m a.

Rupisammakko ks. K o r p i s a m m a k k o.

Rupla (ven. rub[l’]), Venäjän raha- ja
lasku-yksikkö, = 100 kopeekkaa. Tätä nimitystä
käytettiin ensin (14:nnellä vuosis.) palasista, joita
hakattiin hopeaharkoista; 17 :nnellä vuosis.
valmistettiin r:ia varustamalla ulkomaalaiset
taa-lerit ven. leimalla. Vasta Pietari Suuren aikana,
v:sta 1704, ruvettiin Venäjällä lyömään r:ia.
Liikkeessä on sekä kulta- että liopea-r:ia;
edellisiä sanotaan imperiaaleiksi. Kun Venäjä 1897
siirtyi kultakannalle, määrättiin että 1
impe-riaali = 15 r :aa, imperiaali = 7 V2 r :aa, 1 r. =
2 2/3 Smk.; aikaisemmin r :n nimellisarvo = 4 Smk.

J. F.

Ruplavero. Suomessa vielä 1800-luvun alussa
vallallaollut maaverojen lasku- ja kantotapa oli
sangen monimutkainen ja hankala, kun vero oli
laskettava monien eri verolukujen mukaan ja
kun veronosoitukset eri paikkakunnilla,
vieläpä joskus saman kunnan eri t:loillakin
vaihtelivat, ja kun vielä veroparselien luku oli suuri.
Pian senjälkeen kuin maa oli Ruotsista
erotettu, nostettiinkin kysymys maaverojärjestelmän
saattamisesta yksinkertaisemmaksi. Tuloksena oli
9 p. huhtik. 1840 annettu keis. asetus
veroparselien muutoksesta sekä keis. julistus 5 p:ltä
maa-lisk. 1841 veronosoituksessa mainittavista
esineistä. Edellisessä määrättiin yksi ainoa
vero-luku (verorupla) sekä yksi ainoa
veron-osoitus noudatettaviksi koko maassa,
lukuunottamatta Viipurin lääniä ja Tornion
kihlakuntaa Oulun läänissä, joissa tällaista järjestelyä
ei katsottu tarpeelliseksi. Uuden veroluvun
mukaan suoritettava maakirjavero, n. s.
rupla-vero, oli laskettava 15 viimeisen v:n verohinnan
mukaan sekä suoritettava jyvissä (puolet rukiissa,
puolet ohrissa), kauroissa, voissa, talissa ja
käteisessä rahassa. Samalla vahvistettu
veron-osoitus vei kuitenkin tuntuvasti korkeampiin
veroihin kuin mitä aikaisemmin oli maksettu.
Siitä syystä säädettiin keis. asetuksella 16 p :ltä
heiuäk. 1886, että kultakin veroruplalta oli
vastedes suoritettava 25 litraa jyviä, puoleksi
rukiita ja puoleksi ohria, 10 litraa kauroja sekä
1 mk. 17’ p:iä—1 mk. 45 p:iä rahaa, ja tätä
veronosoitusta oli noudatettava v:sta 1889
alkaen. Samalla määrättiin, että myös Viipurin

läänissä sekä Tornion kihlakunnassa Oulun
lääniä verorupla oli otettava veroluvuksi, sekä
säädettiin, miten se oli laskettava, ks. Maavero.

K. Il-a.

Ruppia, 1 i 111 a, vitakasvien heimoon kuuluva
suku, jonka edustajat ovat hentoja, veteen
vajonneina kasvavia merikasveja. Niiden lehdet ovat
rihmamaisia, kukat kehättömiä, lietiö 2-heteinen.
emiö 4-Iehtinen, erieminen, erikoppisen hedelmän
pähkylät lopulta pitkäperäisiä, melkein
sarjamaisessa ryhmässä. Meidän merivesissämme 2
harvinaista lajia, joista kiertolimalla (R.
spira-lis) on yhteinen hedelmäperä kierteinen ja noin
10-40 cm pitkä. K. L.

Ruprecht, saks. ruhtinaita. 1. R. (1352-1410).
Pfalzin vaaliruhtinas v:sta 1398; valittiin
keisari Venceslauksen erottamisen jälkeen 1400
Saksan kuninkaaksi, lähti 1401 Italiaan
keisariksi kruunattavaksi sekä voittaakseen Milanon
takaisin keisarikunnalle, mutta kärsi tappion
Milanon herttuaa, Galeazzo Visconti’a vastaan
taistellessaan. Palattuaan Saksaan R. puuhasi
valtakunnanrauhan lujittamista, mutta ruhtinaat
ehkäisivät hänen aikeensa. Yhtä vähän
onnistuivat hänen yrityksensä kirkollisen
hajaannuksen sovittamiseksi.

2. R. (engl. Rupert), (1619-82), prinssi,
pfalz-kreivi, vaaliruhtinas Fredrik V :n (Böömin
kuninkaan) ja Elisabetin, Englannin Jaakko I:n
tyttären kolmas poika, oppi sotataidon Fredrik
Henrik Oranialaisen johdolla, taisteli 30-vuotisessa
sodassa, oli jonkun aikaa keisarillisten vankina;
siirtyi sitten Englantiin enonsa Kaarle I:n luo.
Piti kansalaissodassa kuninkaan puolta ja osoitti
urhoollisuutta, mutta joutui kuitenkin tappiolle
Marston Moorin tappelussa 1644 ja luovutti
seur. v. Bristolin puritaaneille. Lähti sittemmin
Ranskaan ja kävi Kaarlen mestauksen jälkeen
merirosvosotaa Englantia vastaan. Kutsuttiin
restauratsionin jälkeen takaisin Englantiin, tuli
amiraaliksi ja johti kaksi kertaa laivastoa
sodissa Hollantia vastaan. — Prinssi R. harrasti
mvös luonnontieteitä ja teknillisiä keksintöjä
sekä teki itsensä tunnetuksi maalarina
javas-kenpiirtäjänä. G. R.

Ruptuuri (lat. ruptü’ra), repeytymä; esim.
p e r i 11 e a 1 i-r., synnytyksen joskus aikaansaama
emättimen ja peräsuolen välisen kudoksen
(väli-lihan) repeytymä.

Rupukkavaara, 279 m yi. merenp. kohoava
vuori Paltamon pitäjän itäosassa, n. 15 km
Kajaanista (maanteitse).

Rurik f-ü-] (k. 879), ruots. H r ö r i k r,
Venäjän vallan perustaja, varjagipäällikkö, joka
(Nestorin mukaan) v. 862 veljiensä Sineuksen ja
Truvorin kanssa tuli hallitsijaksi Novgorodiin
ja veljiensä pian kuoltua hallitsi yksin. Muuan
kronikka sanoo häntä Novgorodin
perustajaksikin. Hän laajensi valtakuntaa ja asetti
varja-geja päälliköiksi valloitettuihin kaupunkeihin.
Hänen sukunsa sanotaan sitten hallinneen
Venäjällä aina v:een 1598 asti. K. G.

Rusakkojänis ks. Jänis.

Rusalka
a’l-J, ven. ja vähäven. mytologiassa
esiintyvä, vedessä asuva naisolento. joksi [-hukkuneen naisen kuvitellaan muuttuvan.
Helluntai-viikolla, jolloin sitä kansanlauluissa ja -menoissa
erikoisesti muistellaan, luullaan sen siirtyvän
metsiin ja vainioille. Nimi johtuu keskikreikan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0213.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free