- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
383-384

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rupia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

383

Ruscus— Ruskin

384

kautta lat. sanasta rosalia, jolla tarkoitettiin
vainajille omistettua muistojuhlaa. V. J. M-kka.

Ruscus, liljakasveihin kuuluvia ruohoja t.
puolipensaita, joiden lehdet ovat pienet,
suomumaiset, niiden hangoissa syntyvät oksat sensijaan
leveät, lehtimäiset, kankeat ja pistävät
(laaka-versoja). R:n kukat näyttävät näin ollen
puhkeavan keskelle lehtiä. R. 011 kaksikotinen;
hedelmä 011 marja. R. aculeatusta.. joka kasvaa
villinä Etelä- ja Länsi-Euroopassa, viljellään
meillä usein huonekasvina. Sen korkeus on
0,3-1 m. K. L.

Rusetti (ransk. rosette = pieni ruusu),
ruusuke, nauliaruusu; tyylitelty kukka ylhäältäpäin
katsottuna, ornamentiikan yleisimpiä aiheita ja
vanhalla ajalla etenkin Länsi-Aasian (Assyrian)
sekä vanhalle kreik. tyylille ominainen. —
Rusetti 11 a u h a, peräkkäin rivitetyistä r:ista
muodostuva nauhaornamentti. ks: Tyylittelv.

U-o N.

Rusinat, auringossa, harvemmin uuneissa
ryppyisiksi, ruskeiksi t. sinertäviksi kuivatut
viiniköynnöksen (YilisJ marjat, »viinirypäleet". R:ksi
kuivataan etenkin imeliä, verraten mehuköyhiä
ja paksukuorisia rypälelaatuja, joko kokonaisissa
t. halaistuissa tertuissa (rypäle- 1. r u u k k u-r.)
t. irtileikattuina. Kooltaan, muodoltaan,
väriltään y. m. ominaisuuksiltaan hyvin vaihtelevista
laaduista mainittakoon 1 e v a n t i n-r., joista
tunnetuimmat ovat Smyrnan r.,
ranskalaiset r., etupäässä Provencesta ja Languedocista,
ja espanjalaiset r., joita esim.
Polijois-Eurooppaan tuodaan suuret määrät (erinomaisia
laatuja ovat m. m. Malagan ja Vale
n-cian r.). Viime aikoina on Eurooppaan tuotu
myös paljon kalifornialaisia r :ta, nekin
usein oivallisia laadultaan. Siemenettömiä pieniä
Vitis vinifera apyrena-r :ta nimitetään
korinteiksi (ks. t.). — Paitsi sellaisinaan syötäviksi
käytetään r:ta erilaisiin ruokiin, leivoksiin. 11. s.
keinotekoisten viinien valmistukseen y. m. Tuonti
Suomeen oli 1913 n. 1,25 milj. kg. (I. V-s.J

Rusj, venäläisten vanhimmissa hist. lähteissä
sen kansan nimitys, josta myöhempi Venäjän
valtakunta ja kansa on saanut nimensä. Nestorin
mukaan „rusj" oli varjagien osa, joka meren
yli saapui Venäjälle, ensin hävittäen ja rosvoten,
mutta sitten Rurikin johdolla asettui sinne
pysy-väisesti ja rupesi ottamaan veroa ven. ja suom.
heimoilta. Kreik. kirjailijoilla tavataan sitä
vastaavana nimi r h ö s ja arabialaisilla r 0 s. Sana
on varmaankin yhteydessä suom. kieliin
siirtyneen Ruotsi nimityksen kanssa ja 011
nähtävästi näiden kielien välityksellä kulkenut
venäläisille ja muille itäisille kansoille. Se 011 siis
myös yhtenä todistuksena Venäjän valtakunnan
perustajakansan skand.. lähinnä ruots.
alkuperästä. Ruotsin Uplannin rannikon nimi
Ros låge n 011 luultavasti yhteydessä Ruotsi
sanan kanssa, siten että (V. Thomsenin selityksen
mukaan) molemmat viittaavat johonkin vanhaan
ro]/ s-m æ 11 1. rop s-k a r 1 a r (= soutumiehet)
nimitykseen, josta ne ovat syntyneet. [E. Kunik,
..Die Berufung der schuedischen Rodsen durch
die Finnen u. Slawen" (1844). V. Thomsen,
.,Ryskä rikets grundläggning genom
skandina-verna" (1882).] ... K. G.

Ruskea hiili ks. Ruskohiili.

Ruskeakallio ks. P a a 11 a j ii r v i.

Ruskeala. 1. Kunta, Viipurin 1., Sortavalan
k.hlak.. Ruskealau-Leppälahden nimisniiesp.;
kirkolle Matkaselän ja Kaalamou rautatieasemilta
11. 7 km. Pinta-ala 405,8 km2, josta viljeltyä
maata (-1910) 4.171 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 1.717 ha, viljaakasvava kaskimaa 41 ha).
Manttaalimäärä 36,053, talonsavuja 456.
torpan-savuja 35 ja muita savuja 822 (1907). 5.673 as.

(1913); 736 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 594 (1901). 558
hevosta, 2,043 nautaa (1912). — Kansakouluja 9

(1914). —Teollisuuslaitoksia: Hämekosken (ks. t.)
puuhiomo ja pahvitehdas; Leppäkosken
paperitehdas (ks. t.), Ilmakosken kehruu- ja
kutoma-tehdas ; Kaalamon meijeri; Siesmakosken, Tirrin.
Ahinkosken ja Kontiolahden (2) myllyt;
marmori-louhos (ks. Ruskealan 111 a r m o r i 1 o u h o s).
Vanhoja kartanoita: Rantala (= Pirttipohja) ja
Ilola. — 2. Seurakunta, keisarillinen.
Savonlinnan hiippak., Sortavalan rovastik.; alkujaan
Kiteeseen kuulunut rukoushuonekunta, joka
111110-dostettiin omaksi khrakunnaksi, jouduttuaan
rauhanteossa 1721 Venäjän puolelle; samalla
siihen yhdistettiin Leppälahden (ks. t.)
rukoushuonekunta Pälk järvestä. R. sai ensimäisen oman
khran 1727. Soanlahti (ks. t.) on aikaisemmin
kuulunut kappelina R:aan. — Kirkko puusta,
iak. 1833 (C. L. Engelin piirustusten mukaan).
[K. Killinen, »Muinaisjäännöksiä ja muistoja
Sortavalan kihlakunnassa" (Suom.
muinaism.-yhd. aikak. XI, siv. 96-114).] L. H-nen.

Ruskealan marmorilouhos, omistaja 1896 per.
O.-y. Ruskealan marmori (osakepääoma
300,000 mk., toimitusjohtaja arkkitehti R.
Björn-berg), on Karjalassa. Ruskealan pitäjän
Otrakka-lan kylässä. Sinne vie Karjalan radalta
Matkaselän asemalta erkaneva 5 km pitkä haararata.
Louhoksesta saadaan Ruskealan m a r m
o-r i a, joka 011 Suomen ainoa
rakennustarkoituksiin käytetty kalkkikivi. Samasta vuoresta
saadaan kahdenlaista marmoria: hienorakeista
dolo-miittista, jota on paljon käytetty Pietarissa
(Mar-moripalatsi ja Kasaanin kirkko), ja
karkearakeista kalkkisälpämarmoria (esim. Helsingin
säästöpankin talo Kasarmintorin laidalla). V. 1914
tuotanto käsitti 70.000 hl sammuttamatonta
kalkkia, arvoltaan 175,000 mk. Kalkista 1/3 on
myötv selluloosatehtaisiin, 1/3 rakennus- ja
maan-viljelystarkoituksiin ja 1/3 Pietariin. Työväestön
lukumäärä 1914 oli 45 henkeä. E. E. K. d- P. E.

Ruskea rautamalmi ks. Limön i i 11 .

Ruskeoittaa, rautaesineiden, esim.
pyssyn-piippujen, hapettamalla toimitettava sievistys- ja
suojeluskeino. Raudan pinta ruostutetaan
hapoilla ja muilla sopivilla nesteillä ja kuivataan
välillä. Näin menetellään moneen kertaan,
lopuksi kiilloitetaan rautalankaharjalla sekä sivel
lään vahalla tai vernissalla. Väri vaihtelee,
riippuen käytetyistä nesteistä, punaruskeasta
vaaleanruskeaan. P-o P-o.

Ruskin [ruskin], J olin (1819-1900), engl.
kirjailija ja taidearvostelija. Jo varhain heräsi
R:issa rakkaus luontoon ja taiteeseen, jota
monet ulkomaanmatkat lisäsivät. Tutustuttuaan
maisemamaalari Turneriin ja oleskeltuaan jonkun
aikaa Italiassa R. julkaisi käänteentekevän
teoksensa »Moderu Painters" (5 nid. 1843-60), jossa
hän antaa kuolettavan iskuri vallassa olevalle
sovinnaiselle taidesuunnalle, hankkien sillä itsel-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0214.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free