Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ryövälinniemi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
439
Råskog—Räisälän hovi
440
Uksi, josta virasta kuitenkin neljän vuoden
jälkeen otti eron, eläen maatiloillaan julkisista
toimista erillään. R. on m. m. kirjoittanut
,,0bser-vationes juris practicæ" (1604) ja kertomuksen
Turkin-matkastaan, josta vain lyhyt yhteenveto
on painettu. Hänen pojistaan on huomattavin
Gustaf R. (1675-1750), joka viimeksi tuli
vuorikollegin presidentiksi, suurilla
kustannuksilla enensi isänsä kirjallisia kokoelmia ja
omisti kalliin rahakokoelman. Hänkin on
kirjailijana jättänyt jälkeensä erinäisiä teoksia,
niinkuin „Stockholms städs beskrifning",
..Diarium pà resan tili London 1697" v. m. K. G.
Råskog ks. R a a 1 a.
Räckhals [rek-/, rautatiepysäkki
Helsingin-Riihimäen rataosalla, Tikkurilan ja Korson
asemien välillä, 20 km Helsingistä.
Räfsö ks. Reposaa ri.
Rähmä, silmäkulmiin, etenkin yön aikana,
kokoontuvaa, sitkeätä, rasvaista ainetta, jota
Meibomin rauhaset varsinkin tulehduksien aikana
erittävät. Lämpöisellä vedellä peseminen
lievittää tätä vikaa, vaikeammat tapaukset vaativat
lääkärin hoitoa. A. W:ra.
Räihä ks. Saimaan kanava.
Räikkä-, räiskä- 1. rätyporanvarsi,
erityiseen poraustelineeseen sovitettava ruuvilla
syötettävä poranvarsi, joka on varustettu
jänisräikkää muistuttavalla säppipyörälaitteella ja
edestakaisin heiluvalla varrella ja jota käytetään
metallityössä reikien poraamiseen. P-o P-o.
Räikkölänkoski, koski Vuoksessa
Vallinkosken ja Ollikkalankosken välillä; koskesta kulkee
keski veden aikaan 577 m3 vettä sek :ssa,
hevos-voimamäärä silloin 68.471 (vastaavat luvut
korkean veden aikaan 671 m3, 79.625 hevosv. ja
matalan veden aikaan 4S4 m3, 57,435 hevosv.). —
R :n varrella sijaitsee Enson paperitehdas ja
puuhiomo. L. II-nen.
Räikkönen, Jaakko (1830-82), inkeriläinen
talon poikaisrunoili ja. R. oli orjuudessa
syntynyt, itseoppinut, monissa kunnallisissa viroissa
toiminut, selväpäinen mies, joka on
sanomalehdistössä julkaissut useita kirjoituksia ja runoja,
esim. ,,Kenpä tuon on kaiken tehnyt" ja
,.Suomelle". [K. Grotenfelt, ..Kahdeksantoista [-runoniekkaa".]-] {+runo-
niekkaa".]+}
Räiskyrappaus ks. Rappaus.
Raiskan suku (Stercorarius 1. Lestris)
kuuluu lokkilintujen heimoon. Ryhmän huomattavin
ominaisuus on
verraten hoikka nokka,
jonka yläleuan tyviosa
on sierainten
etureunaan asti pehmeän
nahan peittämä ja
kärki vahvasti
koukistunut. Vanhojen
lintujen kaksi
keskimäistä pyrstösulkaa
tav. muita pitemmät. Väri yleensä mustanruskea,
alapuoli harmahtava. Elelevät enimmäkseen
merien rannoilla, harvat sisämaassa rämeiden ja
tunturivesien rannoilla. Syövät kaloja,
linnunpoikasia ja munia, myyriä ja sopulia,
hyönteisiä, ryöstävät usein lokeilta ja tiiroilta näiden
saaliin. Munia tav. 2, lokkien munien värisiä.
Napojen ympärillä olevissa kylmissä maissa
elää eteläisellä pallonpuoliskolla 3. pohjoisella
4 lajia, jälkimäiset tavattu Suomessakin.
Suomen- ja Pohjanlahden sekä Jäämeren rännikö 11a
pesii suippopyrstöinen räiskä f S.
paru-siticus). Sen keskimäiset pyrstösulat ovat
n. 7,5-10 cm muita pitemmät, suippokärkiset.
Käsisulat ovat vaalearuotoiset. Lapin
tunturiseuduissa pesii tunturiräiskä (S.
longi-cauda), jonka keskimäiset pyrstösulat ulottuvat
n. 12-17,5 cm muita sulkia pitemmälle ja vain
kahden ensimäisen käsisulan ruodot ovat valkeat.
Muurmannin rannikolla pesii leveäpy
rstöi-nen räiskä (S. pomarinus), Suomessa tavattu
useita kertoja muuttomatko 11a. Keskimäiset
pyrstösulat vain vähän muita pitemmät,
pyöreä-kärkiset. Kaikkien edellämainittujen lajien
pituus n. 50 cm. Suurin meillä tavatuista on
iso räiskä (S. skua), pituus 56-62 cm. Pyrstö
pyöreäpäinen. E. TV. S.
Räisälä. 1. Kunta, Viipurin 1., Käkisalmen
kihlak.. Räisälän nimismiesp.; kirkolle Sairalan
rautatieasemalta 24 km, Unnunkosken
laivalaiturilta 13 km. Pinta-ala 363,s km2, josta viljeltyä
maata (1910) 8,950 ha (siinä luvussa
luonnonniityt 3,552 ha, puutarha-ala 13,2 ha).
Manttaalimäärä 41.85, talonsavuja 558, torpansavuja
64 (1907). 7.000 as. (1913), joista
kreik.-katoii-sia 300; 1,134 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 914:11a (1901). 1.051 hevosta.
3,244 nautaa (1912). — Kansakouluja: 7
suomenkielistä ja 1 venäjänkielinen. Kansanopisto.
Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Ivaskan höyrysaha; Makkolanja
Killatsun myllyt; Ivaskan juustomeijeri;
Pappilan meijeri, — Muinaismuistoja: Tiurin
linna (ks. t.): useita rikkaita kivikautisia
asuinpaikkalöytöjä (Juoksemajärvi, Hytinlahti,
Papinkangas, Teperinaho), myöhemmän
rautakauden aikuisia kalmistoja y. m. — Vanhoja
kartanoita : Räisälän hovi (1. Hovi), Ivaska ja
Pu-toria. — Luonnonnähtävyyksiä tarjoavat monet
paikat Vuoksen rannoilla (Tuulaiskosken,
Unnunkosken seudut y. m.) — 2. Seurakunt a.
keisarillinen, Savonlinnan hiippak.; R:n kreik.
katolisen seurakunnan sijalle 1600-luvun alussa
muodostunut luterilainen seurakunta, joka aluksi
oli Käkisalmen khran, mutta ainakin jo v:sta
1635 oman khran hoitamana. — Kirkko puusta,
rak. 1763, korjattu perinpohjin 1884. L. H-nen.
Räisälän hovi, maatila Räisälän pitäjässä ’ii
hellä kirkkoa, käsittää 3 verotilaa, yhteensä 4
manttaalia, 4.200 ha. Saha ja mylly. —
Räisälän kansanopisto toimii tilaan kuuluvassa
Puto-rian kartanossa. — R. h:n historia ulottuu
kenties Ruotsin vallan aikaan saakka. 1600-luvun
alulla omisti Eerik Trana „Räisälän ja
Suot-niemen". ja hänen vävyllään, maaherra Jakob
Törnsköldillä oli tiluksia Räisälässä. Saman
vuosis :n lopulla omisti ..Räisälän" everstiluutnantti
M. von Brömsen, joka kuoli Venäjällä 1734. R. h.
ei koskaan ole kuulunut lahjoitusmaihin. 1800
luvulta alkaen ovat sen omistaneet eräs venäläi
nen Letinsky, apteekkari Blom, Impilahden kap
palainen G. H. Löfström (v:een 1856). kreivi
N. Sievers (v:een 1906), kauppaneuvokset J.
Lallukka sekä J. Hallenberg ja nyk. (1915)
viime-niain. ja kauppaneuvoksetar M. Lallukka, jonka
omistaman puoliskon Räisälän kunta on (1915)
ostanut pientiloiksi palstoitettavaksi. — Kaksi
kerroksinen, puinen päärakennus Viipurin läänin
Suippopyrstüinen riliskä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
