Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Räjähdyskaasuliekki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
445
seoksessa on 1 tilavuusosa happea ja 2 vetyä.
Tällöin vapautuu suuri määrä lämpöä, n. 69,000
kaloria, jos vettä muodostuu 18 g. R.-l i e k k i
saadaan polttamalla r:ua erityisessä polttimessa,
minkä muodostaa kaksi sisäkkäin olevaa putkea,
joista ulompaan johdetaan vetyä ja sisempään
happea. Näin saadaan tasainen liekki toistensa
tasalla sijaitsevien putkien päistä. Liekin
lämpötila on n. 2,000° C. Siinä voidaan helposti
sulattaa platinaa, rautaa, piitä y. m. vaikeasti sulavia
aineita. Sulamattomat aineet, esim. kalkki,
alkavat hehkua r.-liekissä hyvin voimakkaasti
valaisten. Sitä käytetään tekniikassa metalleja
sulatettaessa, yhteenjliotettaessa j. n. e.
Räjähdysaineena ei r:ua voida kaasumaisen olomuotonsa
takia käyttää, vaikka sen räjähdysvoima onkin
suurin tunnetuista. S. S.
Räjähdyskaasuliekki ks.
Räjähdys-kaasu.
Räjähdyskulta, AuNH2NH7, vihertävää
jauhetta, jota saadaan kultakloridiliuoksesta
ammoniakilla saostamalla. Kuivana se räjähtää
helposti iskun, hankauksen tai kuumentamisen
vaikutuksesta. Käytetään posliinin kultaamiseen.
S. S.
Räjähdyskumi = n i t r osel a t i i ni (k. t.).
Räjähdysmoottori ks. Polttomoottori.
Räjähdyspreparaatit (ks. Preparaatti),
räjähdysaineet, joita käytetään sytyttämään
suurehkoa räjähdyspanosta. S, S.
Räjähdyspulveri, nimityksenä erinäisillä
jau-homaisilla räjähdysaineilla, esim. salpietarin,
rikin, y. m. sekoituksella. 8. 8.
Räjähdysselatiini ks. N i t r o s e 1 a t i i n i.
Räjähdysöljy = nitroglyseriini (ks. t.).
Räjähdyttää, särkeä kiinteitä esineitä niiden
poistamiseksi (kallion räjähdyttäminen
rakennustöissä) taikka niiden pirstaleiden käyttöä varten
(kaivos- ja kiviteollisuudessa ks. t.). Kallioon tav.
porataan 2-3 cm läpimittaisia reikiä sopivan
matkan päähän toisistaan tarpeellisen syvälle,
niihin pannaan lados räjähdysainetta (ks. t.),
joka sytytetään tulilangalla (ks. t.) ja nallilla
tai sähkökipinällä. Kun suurempi ala on
räjähdy-tettävä, tehdään myös poistettavan kallion alle
isompia käytäviä, joihin räjähdysainetta
kasataan niin paljon, että se sähkökipinällä
sytyttäessä voi särkeä koko yläpuolella olevan kallion.
Veden alta kalliota räjähdytettäessä voidaan, jos
kallion pinta on epätasainen taikka halkeillut,
dynamiittipanoksia laskea kepin varassa
vapaasti kallion pinnalle ja sytyttää sähköllä,
koska veden paine suuntaa räjähdyksen
vaikutuksen — joka dynamiittia käyttäessä
ilmankin on voimakkain alaspäin — alla ja vieressä
oleviin kallion epätasaisuuksiin. Samasta syystä
ei porareikäpanoksilla veden alla ammuttaessa
tarvitse reikää tukkia kulen muuten on
välttämätöntä. Jäätä räjähdytetään myös dynamiitilla
joko asettamalla panos jään alle, taikka siihen
hakattuun reikään. J. C-én.
Räjähtäminen ks. R ä j ä h d y s.
Räjähtävä kuula, räjähdysaineella täytetty
ampumakappale, joka räjähtää maaliin
sattuessaan tai sen läheisyydessä. M. v. TI.
Räkämänty, huonokasvuinen, kituva, -rämeillä
kasvava mänty.
Räkätauti (malleus) on ensi sijassa hevosen
sukuisten eläinten tauti, mutta tarttuu helposti
446
ihmiseenkin, jotavastoin ei ollenkaan nautoihin.
Aiheuttaja on pieni sauvabakteeri, r.-h a s i 1 1 i,
joka tarttuu yksilöstä toiseen joko suorastaan tai
eri esineiden välityksellä. Taudille ominaiset ovat
n. s. r.-nystyrät, -nilettymät ja
-arpimuodostu-mat sierainten limakalvossa, keuhkoissa, nahassa
j. n. e., sen kulku tav. pitkällinen (vuosikausia),
joskus äkillinen, jonkun viikon kuluessa tappava.
Taudin selvillesaamiseksi alkuasteella täytyy
usein turvautua n. s. malleiini- t. serologiseen
kokeeseen, ja sen ilmestymisestä on viipymättä
ilmoitettava asianomaisille. Hoito ei tule
kysymykseen, sillä asetusten mukaan on räkätautinen
eläin heti tapettava. Kp.
Räkättirastas ks. Rastaat.
Rälssi (ruots. frälsc, alkuansa = vapaus,
vapaa-syntyisyys), se erikoinen vapaus (ensi sijassa
verovapaus), jonka Ruotsin kirkko ja maallinen
ylimystö aikoinaan hankkivat itselleen; myöskin
= kaikki ne, jotka nauttivat tätä vapautta. R:iä
oli kahta lajia: hengellinen ja maallinen r.
Hengellinen r. näyttää syntyneen v.
1200, jolloin kuningas Sverker Kaarlenpoika
erityisellä kirjeellä vapautti papit vastaamasta
maallisessa tuomioistuimessa sekä teki kirkon maan
ja rakennukset veroista vapaiksi. Samanlaisia
vapauskirjeitä antoivat seuraavat kuninkaat,
esim. Maunu Ladonlukko 1281 ja Birger 1305.
Nämä vapauskirjeet koskivat kuitenkin
ainoastaan sitä maata, mikä kirkolla oli hallussaan,
silloin kun ne julkaistiin. Kirkon pyrkimys
ulottaa verovapaus myöskin myöhemmin saamiinsa
maa-alueisiin synnytti paljon riitoja kirkon ja
valtiovallan kesken, ja Margareeta
kuningattaren reduktsioni (1396) saattoi joukon kirkon
tiloja .jälleen veronalaisiksi. Vasta keskiajan
viimeisellä vuosis. näyttää Ruotsin kirkko saaneen
kaikkien tilojensa verovapauden tunnustetuksi.
Tätä koskevia yleisiä vapauskirjeitä julkaistiin
1436 ja 1457. Ylimääräisten verojen
maksamisesta kirkko ei kuitenkaan ollut vapautettu.
Hengellisestä r:stä teki lopun Kustaa Vaasan
toimeenpanema uskonpuhdistus. Vesteråsissa 1527
tehtyjen päätösten mukaan peruutettiin suurin osa
kirkon omaisuutta ja tuloja kruunulle, ks.
Kirkkoreduktsioni.
Maallinen r. 1. aatelinen r. kehittyi
rinnan hengellisen r:n kanssa. Jo pakanuuden
ajoista lähtien oli Ruotsissa jonkinlaista
ylimystöä, mutta maallinen r. syntyi vasta v. 1279
annetun Alsnön asetuksen pohjalla; siinä
myönnettiin verovapaus kaikille niille, jotka ottivat
suo-rittaaksensa sotapalvelusta ratsain (vrt.
Ratsu-palvelus). Jo 1300-luvulla täytyi kruunun
ryhtyä ehkäisemään r.-maan kohtuutonta
laajentamista; Margareeta kuningatar saattoi osan siitä
jälleen veronalaiseksi. Valtiovallan heikkous
vaikutti kuitenkin, että r.-maan laajentaminen
1400-luvulla pääsi jatkumaan; samaan aikaan r:n
sisällys kasvoi varsinkin uusien taloudellisten
etujen kautta, joita oli esim. oikeus periä sakkoja
alustalaisilta ja metsästysoikeus.
Kustaa Vaasan ajoista lähtien
ratsupalvelus-velvollinen r.-luokka alkaa muuttua aateliseksi
virkamiessäädyksi. 1500-luvulla ratsupalvelusta
tosin vielä koetetaan pitää r:n perustuksena, ja
ratsupalveluksen suuruus määrätään
(ratsupalve-lustaksoilla) r.-maan tuoton mukaan, mutta
toiselta puolen alkaa (Juhana III:n ajoista) olla
Räjähdyskaasuliekki—Rälssi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
