- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 8. Ribot-Stambul /
447-448

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Räjähdyskaasuliekki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

447

Rälssikarjatalo—Räntteri

448

. sääntönä, että r. saavutetaan ainoastaan kunink.
kirjeellä ja että se menee perintönä myöskin
siinä tapauksessa, että ratsupalvelusta ei voida
suorittaa. Aatelista on tullut perinnöllinen
sääty, r :stä erioikeus. Samalla tämän erioikeuden
sisällys laajenee. Kustaa II :n Aadolfin ja
Kristiinan ajoista lähtien r:iin sisältyy taloudellisten
etujen ohella myöskin persoonallisia: oikeus
päästä ylempiin virkoihin, forum privilegiatum
(ks. Forum), patronaattioikeus y. m.
Taloudellisista eduista verovapaus tuli sitä tärkeämmäksi,
mitä enemmän rälssitöntä maata rasitettiin.
Verovapaus oli enemmän tai vähemmän
täydellinen r.-maan eri laadun mukaan. Täydellistä
vapautta nauttivat säterit ja niiden piirissä oleva
maa, vähemmin täydellistä n. s.
vapauspeninkul-man sisäpuolella oleva maa; muu r.-maa oli
vapautettu vakinaisista veroista, mutta ylimääräisiä
veroja sillä oli suoritettava puolet kruunun- ja
veroinaan määrästä. Samaan aikaan r.-maa
kasvoi alaltaan aatelisarvon runsaan jakelemisen
johdosta ja vielä enemmän sen vuoksi, että
aatelisto sai monella tavalla haltuunsa kruununmaata
ja kruununveroja (ks. Läänityslaitos).
Kaarle XI :n reduktsioni teki lopun tästä r.-maan
laajentamisesta. Laadultaan r.-erioikeus pysyi
pääasiassa muuttumattomana, mutta r:n
laajentaminen kruunun- ja veromaahan tehtiin
vastedes mahdottomaksi sillä, että maan luonto nyt
kerta kaikkiaan määrättiin, katsomatta
omistajan säätyyn. Täten taloudellinen r. erotettiin
persoonallisista aateliserioikeuksista. R. sana tuli
etupäässä olemaan r.-maata tarkoittava
kameraa-linen termi. R.-maan eri laaduista y. 111. ks.
Maanluonn o t.

Senkin jälkeen kuin maanluonto oli tullut
määrätyksi, oli aluksi vain aatelismieliillä oikeus
omistaa r.-maata. Poikkeustapauksissa
myönnettiin kuitenkin jo Kaarle XI :n ja Kaarle XII:n
aikana tämä oikeus yksityisille aatelittomille
miehille, ja v:n 1723 aateliserioikeuksissa
myönnettiin oikeus omistaa »yleistä r.-maata" (ks.
Maanluonnot) yleensä „aatelismiesten
vertaisille" (kuninkaallisella valtakirjalla
varustetuille virkamiehille) sekä papeille ja porvareille.
V:n 1789 Yhdistys- ja. vakuuskirjassa tämä
oikeus ulotettiin myöskin talonpoikiin. Ruotsissa
poistettiin aatelin yksinomainen omistusoikeus
„täysi-r :iin" (ks. Maanluonnot) vv. 1809-10
valtiopäivillä, Suomessa v. 1863 valtiopäivillä
(asetus 2 p:ltä liuhtik. 1864). Maaverojen ja
ruotujakolaitoksen tultua lakkautetuiksi
Ruotsissa ei r.-maa enää nauti tässä maassa
tärkeämpiä etuja, mutta Suomessa r.-maa edelleen on
etuoikeutetussa asemassa, vrt. Maavero.

Rälssikarjatalo (ks. Rälssi) 1.
latokartano on säteritaloon liitetty lampuotitalo ja
nauttii yhtä laajaa verovapautta kuin
säteri-talokin (ks. Maanluonnot). E. A. P.

Rälssimaat 1. rälssitilat ovat sellaisia
maatiloja, joihin kruunu on ainiaaksi menettänyt
sekä maanomistus- että veronomistusoikeuden
tilanhaltialle (ks. Maanluonnot). E. A. P.

Rälssimies, vapaamies, aatelismies. ks.
Rälssi.

Rälssisäteri (ks. Rälssi ja Säteri).
Aateliston itsensä asumia maataloja nimitettiin
säteritaloiksi, jotka ovat vapaat kaikista
maaveroista (ks. Maanluonnot). E. A. P.

Rämemajavia.

Rälssisääty (ks. Rälssi), aatelissääty.

Rälssivero (ks. Rälssi) muodostui
aikaisemmin joko siten, että kruunu lahjoitti tai muuten
luovutti rälssimielielle oikeuden kantaa verotalon
veron, tai niin, että rälssitilan omistaja
luovuttaessaan sen aatelittomalle pidätti itselleen
oikeuden kantaa tilalta veroa. Edellisessä
tapauksessa tila oli verorälssitila, jälkimäisessä
rälssi-verotila. R:lla on julkisoikeudellinen luonne,
joka ilmenee erityisesti siinä, että sitä monessa
kohden koskevat samat määräykset kuin kiinteää
omaisuutta. Siten r. luovutetaan, peritään, laissa
huudatetaan, sukuun lunastetaan ja
ulosmitataan samojen määräyksien mukaan kuin kiinteä
omaisuus. Uusien r:jen muodostaminen ei enää
ole mahdollinen. K. Il-a.

Rälssiverotalo ks. Maanluonnot.

Räme ks. S u o.

Rämekuume ks. Horkka.

Rämemajava (Myopotamus coypu),
Etelä-Ameriikassa 24°-43° välillä et. lev. asustava
jyrsijä. Paksuhko
ruumis n. 40-45 cm,
suomu- ja
karvapeit-teinen häntä yhtä
pitkä, raajat
lyhyehköt, takajalat
etujalkoja pitemmät,
räpy-lälliset. Turkki
pitkäkarvaista, pääväriltään ruskea, sisinnä
on tiheä, lyhyt
villa-karvapeite. R:t
asustavat parittain
järvien ja jokien rannoilla, yöt ja osan päivääkin
itse kaivamissaan luolissa. Maalla ne liikkuvat
hitaasti, uivat sen sijaan taitavasti, mutta
sukeltavat huonosti. Ravintona ovat kaikenlaiset
kasvi-aineet. -—- Nahka majavannahkan tapaista, mutta
halvempaa, kaupassa (vuosittain n. 1,5-2 milj. kpl.)
tunnettu nimellä nutria; suurin osa saadaan
Argentiinasta. Lihaa syödään paikoin. 1. V-s.

Ränni (ruots. rlinna), rakennust., kivestä,
metallista tai puusta tehty laite sadeveden
pois-johtamiseksi rakennusten katoilta, terasseilta,
parvilta y. m. R :t ovat joko pitkin näiden
räystäitä tai reunoja kulkevia kouruja, r.-l i
s-t o j a tai näiltä alasjohtavia syöksytorvia.
Yksinkertaisissa metalli- ja huopakatoissa r.
muodostetaan itse katon pintaan kapeaksi
listaksi, joka viistoon asetettuna olijaa veden
syöksytorviin. Paljon käytetään (kivi-, tiili- ja
puukattojen yhteydessä) erillistä räystään
reunaan sovitettua r:iä, joka tällöin tav. 011
metallista (maataisrakennuksissa puusta). R.-listoja
kivestä (eläimenpään muotoisille
vedenheittäji-neen) rakennuksen arkkitehtuuriin elimellisesti
yhtyvinä tapaa esim. kreik. taiteessa. — Katoilta
alasjohtavia r:ejä (syöksytorvia), jotka
fasadei-hin nähden voivat vaikuttaa epäedullisesti, on
muutamissa viimeaikaisissa rakennuksissa
koetettu sovittaa joko osaksi tai kokonaan seinäin
sisään. K. S. K.

Rännikatu (ruots. cjränd), pikkukatu, kuja.

Ränssi (amer. suom., < engl. range= rivi,
jono, ala), alue, esim. rauta-r. = rauta-alue,
Mar-quetten r. = Marquetten rauta-alue.

Räntteri (ruots. ränteri), raliakonttori (esim.
lääninrahasto).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:46:04 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/8/0246.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free